Pe­lar­go­nit on ja­et­tu ryh­miin, joi­den eri­lai­sis­sa omi­nai­suuk­sis­sa riit­tää va­lin­nan­va­raa. Esit­te­lem­me muu­ta­mia tu­tus­tu­mi­sen ar­voi­sia ryh­miä.

Ko­ti­pe­lar­go­nit

Pe­lar­go­nium x hor­to­rum. Ko­ti­pe­lar­go­nit eli vyö­hy­ke­pe­lar­go­nit (Zo­na­le-hyb­ri­dit) ovat ylei­sin pe­lar­go­ni­ryh­mä. Mo­net ko­ti­pe­lar­go­nit tun­nis­taa tum­mas­ta nau­has­ta leh­den kes­ki­o­sas­sa. Ku­kin­not ovat yk­sin­ker­tai­sia tai ker­rot­tu­ja ja pal­lo­mai­ses­ti kuk­ka­var­ren pääs­sä. Ko­ti­pe­lar­go­nit kas­va­vat hy­vin tuu­heik­si. Van­he­tes­saan var­ret tu­le­vat puu­mai­sik­si. Ko­ti­pe­lar­go­ni­la­jik­kei­ta on erit­täin pal­jon, ja vä­rien kir­jos­ta jo­kai­nen var­mas­ti löy­tää suo­sik­kin­sa.

Bob­bers­to­ne But­terf­ly Bo­nan­za

Ida Mil­l­field Rose Marg­ret­he

Mini Czech Fe­lix Mary

Riip­pa­pe­lar­go­nit

Pe­lar­go­nium pel­ta­tum -hyb­ri­dit. Suo­sit­tu­ja par­ve­ke­kuk­kia. Leh­det ovat kir­ja­via tai ko­ko­vih­rei­tä, muo­dol­taan mu­rat­ti­mai­sia. Pak­sut leh­det te­ke­vät kas­vis­ta hy­vin kui­vuut­ta ja paah­det­ta kes­tä­vän. Ku­kat ovat yk­sin­ker­tai­sia tai ker­rot­tu­ja, so­mas­ti pie­ni­nä tai isom­pi­na ry­kel­mi­nä kuk­ka­var­ren pääs­sä.

Half and Half Purp­le Haze

Me­xi­ca­na Sa­mos

Ja­lo­pe­lar­go­nit

Pe­lar­go­nium x do­mes­ti­cum. Ja­lo­pe­lar­go­ne­ja kut­su­taan myös eng­lan­ti­lai­sik­si pe­lar­go­neik­si. Niil­lä on pai­na­vat, sy­dä­men­muo­toi­set, sa­ha­lai­tai­set leh­det ja tuu­hea kas­vu­ta­pa. Suu­ret ku­kat kas­va­vat pit­ki­nä huis­ki­loi­na muu­ta­man ku­kan ryh­mis­sä. Ku­kis­sa on vii­si te­rä­leh­teä, jois­ta kak­si ylin­tä voi­vat ol­la hiu­kan mui­ta tum­mem­pia. Nämä suo­si­tut pe­lar­go­nit voi­daan jäl­jit­tää ai­na 1700-lu­vun al­kuun as­ti. Ne ei­vät kes­tä sään vaih­te­lui­ta, jo­ten ne viih­ty­vät par­hai­ten suo­jas­sa va­loi­sal­la ik­ku­na­lau­dal­la tai la­si­te­tul­la par­vek­keel­la.

Yl­hääl­tä myö­tä­päi­vään: ´Spring­field Black´, ´Lo­ve­ly Rita´, ´Kiss & Tell´, ´Tip Top´, Lord Bute’, ’Ro­gers De­light´, ´Cap­tain Star­light´ ja ´Voo­doo´.

En­ke­li­pe­lar­go­nit

Ja­lo­pe­lar­go­nis­ta ja sit­ruu­na­pe­lar­go­nis­ta (P. cris­pum) ris­tey­tet­ty ryh­mä. La­jik­keet ovat pie­niä, run­sas­kuk­kai­sia, pie­ni­leh­ti­siä ja -kuk­kai­sia. Nii­tä kut­su­taan myös or­vok­ki­pe­lar­go­neik­si kuk­kien muo­don vuok­si. Ryh­män ns. Tip Top -hyb­ri­dit, ero­a­vat muis­ta lä­hin­nä pie­nen koon ja pien­ten kuk­kien ta­kia. Kau­nii­ta la­jik­kei­ta ovat ’Cap­tain Star­light’, ’Im­pe­ri­al’,’Lulu’ ja ’Kiss & Tell’.

Ja­lo­pe­lar­go­ni, Tip-Top-hyb­ri­di ´Im­pe­ri­al´ Ja­lo­pe­lar­go­ni, Tip-Top-hyb­ri­di ´Cap­tain Star­light´

Muis­ta myös nämä:

Kas­vi­tie­teel­li­set pe­lar­go­nit

Al­ku­pe­räis­muo­to­ja, ku­ten Pe­lar­go­nium zo­na­le, P. cu­cul­la­tum, P. pel­ta­tum, on käy­tet­ty ja­los­tuk­sen kan­ta­äi­tei­nä. Jot­kut la­jik­keet saat­ta­vat ol­la vaa­ti­via, mut­ta yleen­sä tar­vit­see vain huo­leh­tia riit­tä­väs­tä kas­te­lus­ta ja sii­tä, et­tä lii­ka vesi pää­see pois ruu­kus­ta. Vil­li­pe­lar­go­nit ovat vei­ke­än nä­köi­siä ja kes­ke­nään eri­lai­sia, mut­ta niis­sä on ai­na vii­si te­rä­leh­teä.

Tuok­su­pe­lar­go­nit

Esi­mer­kik­si Pe­lar­go­nium odo­ra­tis­si­mum, P. ra­dens, P.gra­ve­o­lens. Tuok­su­pe­lar­go­nit ei­vät ole oma la­ji­ke­ryh­män­sä, mut­ta nii­hin lu­e­taan pe­lar­go­ne­ja, joi­den leh­dis­sä on etee­ri­siä öl­jy­jä erit­tä­viä kar­vo­ja. Tuok­su­ja on pal­jon, sit­ruu­nas­ta ja suk­laas­ta ka­ne­liin. Tuok­su­pe­lar­go­nit kuk­ki­vat niu­kas­ti ja kär­si­vät, jos ne tal­veh­ti­vat huo­neen­läm­mös­sä. Jos ne säi­ly­te­tään tal­vel­la lä­hes nol­la-as­tei­ses­sa ti­las­sa, ne kuk­ki­vat run­saas­ti seu­raa­va­na ke­sä­nä.

Mi­ni­a­tyy­ri- ja kää­pi­ö­pe­lar­go­nit

Kor­kein­taan 13 cm kor­keik­si kas­va­vien la­jik­kei­den leh­det ja ku­kat ovat pie­net ja sie­vät.

Ruu­sun­nup­pu- ja tulp­paa­ni­pe­lar­go­nit

Pe­lar­go­nium x hor­to­rum. Ko­ti­pe­lar­go­neis­ta ja­los­tet­tu­jen la­jik­kei­den ku­kat muis­tut­ta­vat ruu­sun­nup­pua tai tulp­paa­nia. Ruu­sun­nup­pu­pe­lar­go­ni­la­jik­kei­ta ovat mm. vaa­le­an­pu­na­reu­nai­nen ’Ap­p­leb­los­som Ro­se­bud’ ja pu­nai­nen ’Pink Ro­se­bud’. Tulp­paa­ni­pe­lar­go­nin kuk­ka ei avau­du ko­ko­naan. Se kuk­kii kau­an, mut­ta ei sie­dä sa­det­ta ei­kä suih­kut­ta­mis­ta. Tulp­paa­ni­pe­lar­go­ni on ste­rii­li, sitä voi­daan li­sä­tä vain pis­tok­kais­ta.

ISA­BEL­LAS-LEH­DEN TOI­MI­TUS , SU­SIE NIEL­SEN OG AN­NA RI­BORG HE­DE­GAARD/AN­NA­HE­DE­GAARD.DK • KU­VAT JA­KOB VAL­LING/VAL­LING.COM.