Veera suosii käytettyjä kalusteita. Artekin pyöreä pöytä löytyi Tori.fi:stä, ja pikkutuolit ovat huutokaupasta löytyneitä vanhoja koulukalusteita, jotka hän kunnosti. Veera tekee itse keramiikkaa. Seinällä on Veeran tekemä keramiikkapääskynen. Sohvalla on Johanna Gullichsenin kankailla verhoiltuja tyynyjä.
Anna Varakas Kuvat Antti Rintala
Tervetuloa Käpylään!
Viherkasvit viihtyvät hyvin asunnon valoisuuden vuoksi. Suurin osa niistä on saatu pistokkaina. Olohuoneen matto on Finarten Dyyni.
Helsingin Käpylässä on olympialaisia varten rakennettuja kerrostaloja, joista osassa on kaksikerroksisia ateljeeasuntoja valtavine ikkunoineen. Veeran ja Miikan luona ollaan vähän kuin lintutornissa. Ylimmän kerroksen asunnon ikkunoista voi tiirailla maisemia kolmeen ilmansuuntaan.
Keittiöstä näkyvät pihapuiden latvuksissa viihtyvät tiaiset ja varpuset, ja asunnon toisella puolella parvekkeelta näkee sinisellä taivaalla kiitävät pääskyset.
– Ne pesivät katon sisällä, ja niiden taidokkaat lentonäytökset tuovat minulle mieleen lapsuuden mökkikesät, sanoo Veera.
Olohuoneen korkeista ikkunoista aukeaa hulppea näkymä Kumpulan siirtolapuutarhaan. Kukka-istutukset, hedelmäpuut ja eriväriset pikkumökit muodostavat elävän maalauksen. Siirtolapuutarhan perällä liehuu lipputangossa Karjalan punamusta isännänviiri, ja se sopii hyvin Veeralle ja Miikalle. He ovat kotoisin Pohjois-Karjalasta, vaikka Miikka onkin syntynyt Sveitsissä.
Myös äänimaisema kotona on nykyisin lempeä. Veeran ja Miikan aiempi koti oli samassa kerrostalossa, mutta kadunpuoleisessa päädyssä.
– Siinäkin oli aivan upea valo ja iso olohuone. Tykkäsimme paljon. Mutta siinä oli kadun melu. Meillä oli makkari siinä vieressä, Veera kertoo.
Eteisen seinän aavistuksen punertava vaalea sävy on Cover Storyn Pablo. Eteisen vanha umpipuinen penkki on löytö roskalavalta.
HISTORIAN HAVINAA
Veera ja Miikka kuulivat runsas vuosi sitten naapuriltaan vinkin juuri myyntiin tulleesta asunnosta samassa talossa. Se oli kaksikerroksinen ateljeeasunto ja alkuperäisessä 1950-luvun kunnossa.
He empivät hetken, mutta totesivat, että se oli juuri sitä, mistä he olivat haaveilleet. He tarttuivat tilaisuuteen, ja vanha koti menikin nopeasti kaupaksi.
Kisakylän alue Käpylässä rakennettiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisten kilpailijoita varten, ja heidän nykyisessä asunnossaan majoittuivat ehkä brasilialaisurheilijat. Olympialaisten jälkeen asunto vaihtoi omistajaa kahdesti, ja sen jälkeen se oli yhtäjaksoisesti vuokralla lähes parikymmentä vuotta.
Kisakylä on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
– Veikkaan, että tämä on yksi harvoista Kisakylän ateljeeasunnoista, joka oli säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Asunnosta oli vuosien varrella pidetty hyvää huolta, mutta sitä ei ollut missään vaiheessa modernisoitu, sanoo Veera.
Hän löysi remonttisiivouksessa jopa vuosikymmeniä säästettyjä silkinohuita ja koristeellisesti kuvioituja vessapaperi- ja talouspaperirullia. Keittiössä heitä odotti valmiina ruokapöytä.
– On kuulemma ollut sellainen perinne, että pöytä on aina jätetty taloon, Veera sanoo.
Kynttilänjalat ovat Veeran tekemät. Seinälle laskeutuva kultaköynnös on edellisten vuokralaisten asuntoon jättämä. Taustalla tasanteella istuvat keramiikkavarikset.
Miikka on intohimoinen lukija. Yhdysvaltalainen kirjailija Paul Auster on yksi hänen suosikeistaan. Veeran lempikirjailija on japanilainen Haruki Murakami.
SATOJA TUNTEJA
Veera ja Miikka tekivät remontin pääosin itse. He saivat lattiantekoon avukseen Miikan puuseppä-isän, ja ammattimaalari teki katot. He kaavailivat aluksi tekevänsä vain pienen pintaremontin, mutta urakka osoittautui lopulta paljon suuremmaksi. He kunnostivat kaikki pinnat huolellisesti kattoja myöten.
– Pelkkään tasoitteluun ja maalaukseen meni varmaan satoja tunteja, Veera sanoo.
Veera on ensimmäiseltä koulutukseltaan muotoilija, ja nykyisin hän on peruskoulun käsityönopettaja. Hän on tehnyt itse kalusteita ja valinnut sisustusmateriaalit ja värit.
– Veeralla on varma maku, sanoo Miikka.
Korkea nurkkakaappi on alkuperäinen viileäkaappi.Kattovalaisin on vanha teollisuusvalaisin. Keittiön seinän sävy on Tikkurilan Mulperi.
Miikka sai oranssin Pehtoori-kahvipannun aikoinaan ylioppilaslahjaksi. Pienet keramiikkahedelmät ovat Veeran tekemiä, samoin hedelmäkulho. Boran induktioliesi on palvellut käytössä hyvin.
Keittiö valmistui viimeisenä. Värikäs kivitaso on Granitopista. Tapwellin hana ja allas ovat messinkiä. Yläkaapit ja niiden alla oleva pieni seinävalaisin ovat alkuperäiset. Ikean alakaapit ovat uudet. Vetimet on kopioitu vanhoista kaapeista.
ESTEETÖN NÄKYMÄ
Huonekorkeus on korkeimmillaan melkein viisi metriä. Makuuhuone on parvella, jolta näkyy alas olohuoneeseen. Korkeassa tilassa roikkuvat riisipaperivalaisimet ovat kuin kumpupilviä tai kaksi kuuta, jotka loistavat pimeällä. Valaisimet näkyvät myös ulkoa silloin, kun kaihtimet ovat ylhäällä.
Vuodenaikojen kierto heijastuu ulkoa sisustuksen sävyihin. Talvella, kun lumi peittää siirtolapuutarhan, se valaisee myös sisällä. Kesällä puutarhan vehreys ja kukat jatkuvat tekstiileissä ja lukuisissa viherkasveissa.
Veera ja Miikka tekivät asunnosta löytöjä. Makuuhuoneen laatikosto ja safarituoli oli jätetty sinne.
Makuuhuoneen sisalmatto on VM-Carpetista. Enon punomassa pajukorissa säilytetään villasukkia.
KIRJASTO TASANTEELLE
Miikalle lukeminen on elämäntapa. Sinisen huoneen kirjahyllyt ovat jo täynnä. Osa kirjoista odottaa vielä varastossa. Mistä niille löytyisi lisää tilaa?
Makuuparven vieressä on tyhjä tasanne, sisäänvedetyn parvekkeen katto. Tällä hetkellä sen reunalla istuu kaksi keramiikkavarista. Veera ja Miikka ovat julistaneet ystävilleen ideakilpailun. Se, joka keksii tasanteelle parhaan käyttötarkoituksen, palkitaan. Tähän mennessä on ehdotettu lukunurkkausta, patsaspuistoa ja vieraspetiä.
Ehkä tasanteelle voisi sijoittaa kirjaston?
– Se voisi olla hyvä idea, sillä kirjoja haettiin usein vanhaan aikaan tikapuilla, Miikka sanoo.
Lempeä sininen sävy seinässä on Cover Storyn Tove. Veera verhoili Artekin sohvan Johanna Gullichsenin kankaalla. Veera arvostaa suomalaista käsityötä. Sohvan yläpuolella on Niko Saarisen maalaus.
Lundian hyllyt on saatu ystävältä. Kirjahyllyn ylähyllyllä olevat keramiikkatyöt ovat Veeran.
ATELJEEKLUBI KOKOONTUU
Koti on Miikalle ja Veeralle paikka, jossa kerätään voimia ja palaudutaan työstä.
– Kotona pitää olla omanlainen harmonia, jotta pystyn rentoutumaan. Että asiat ovat paikoillaan, sanoo Veera.
Virkistävää on myös kutsua ystäviä kylään. Veera ja Miikka ovat perustaneet talon toisessa ateljeeasunnossa asuvan perheen kanssa Ateljeeklubin. Tarkoituksena on tehdä taidetta yhdessä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla maalattiin, sitten piirrettiin omakuvat hiilellä ja kolmannella kerralla oli vuorossa sanataidetta.
Ateljeeklubin satoa on koottu parvelle johtavien portaiden yläpuolelle. Taloyhtiön roskalavalta löytyi jonkun pois heittämä taiteilijan paletti, jossa oli kuivuneita öljyvärinokareita. Nyt paletti on tallessa varastossa ja odottaa seuraavaa kokoontumista.
– Ateljeeklubin kiertopalkinto, sanoo Miikka ja naurahtaa.
Kylpyhuoneesta on kesäisin vehreät maisemat läheiseen Kumpulan siirtolapuutarhaan.
KOTI
Helsingissä
Ateljeeasunto Käpylässä vuonna 1952 valmistuneessa kerrostalossa, noin 80 m2.
ASUKKAAT
Käsityönopettaja Veera Koponen ja fysiikan professori Miikka Dal Maso.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2