Päivi Hirvonen: ”Käsittelin tuskaa tärisemällä”

”Ha­keu­duin mie­len­ter­veys­toi­mis­toon en­sim­mäi­sen ker­ran lu­ki­os­sa: sa­noin, et­tä mi­nul­la ei ole kaik­ki koh­dal­laan. Äi­ti­ni oli kuol­lut, kun olin kym­me­nen, ja sitä pi­det­tiin au­to­maat­ti­ses­ti on­gel­mie­ni syy­nä. Täs­tä käyn­nis­tä al­koi mo­nen vuo­den vyyh­ti. Kä­vin te­ra­pi­as­sa, ja mi­nul­le tar­jot­tiin lääk­kei­tä, mut­ta niis­tä ei tun­tu­nut ole­van oi­kein mi­tään hyö­tyä.

Muu­ta­ma vuo­si tä­män jäl­keen ero kih­la­tus­ta lau­kai­si taas va­ka­van ma­sen­nus­jak­son. Mi­nul­le sa­not­tiin, et­tä olen niin vai­kea ta­paus, et­tä mi­nun on syö­tä­vä lo­pun elä­mää­ni lääk­kei­tä, joil­la tur­ru­te­taan tun­teet. En suos­tu­nut sii­hen – ajat­te­lin, et­tä jo­kin muu rat­kai­su on ol­ta­va.

Muis­to­ja al­koi pa­lail­la

Läh­din ha­ke­maan mui­ta vaih­to­eh­to­ja ja pää­dyin rei­kin tiel­le. Sen jäl­keen ko­kei­lin mo­nen­lais­ta keho- ja tun­ne­työs­ken­te­lyä: ke­ho­te­ra­pi­aa, au­ra he­a­lin­gia ja bi­oe­ner­ge­tiik­kaa. Opis­ke­lin oman nä­ke­myk­sen kaut­ta kai­ken min­kä pys­tyin.

Vas­ta vii­ti­sen vuot­ta sit­ten mi­nul­le ru­pe­si tu­le­maan muis­ti­ku­via sii­tä, et­tä isä­puo­le­ni käyt­ti mi­nua lap­se­na sek­su­aa­li­ses­ti hy­väk­si. Aloin ym­mär­tää, mik­si olen koko ikä­ni kär­si­nyt kai­ken­nä­köi­sis­tä ih­mis­ten koh­taa­mi­seen ja tun­tei­den kä­sit­te­le­mi­seen liit­ty­vis­tä on­gel­mis­ta. Mi­nul­la oli pel­ko­ja, ah­dis­tus­ta, vi­ha­koh­tauk­sia ja sy­dä­men­ty­ky­tyk­siä. Hir­ve­än pal­jon epä­var­muut­ta, hä­pe­ää ja syyl­li­syyt­tä – tun­ne sii­tä, et­tä en kel­paa en­kä rii­tä.

Psy­ko­te­ra­peut­ti eh­dot­ti TRE-tä­ri­nä­te­ra­pi­aa

Uu­sien tie­to­jen va­los­sa pää­sin psy­ko­te­ra­pi­aan; ai­kai­sem­min olin kes­kus­tel­lut psy­ko­lo­gin kans­sa. Tämä psy­ko­te­ra­peut­ti eh­dot­ti mi­nul­le TRE:tä käyt­tä­män­sä EMDR-tek­nii­kan (sil­män­lii­ke­te­ra­pia eli Eye Mo­ve­ment De­sen­si­ti­za­ti­on and Rep­ro­ces­sing) li­säk­si. Hän ei ol­lut it­se opis­kel­lut me­ne­tel­mää, mut­ta oli näh­nyt sen te­hon ja teki tii­vis­tä yh­teis­työ­tä sii­hen pe­reh­ty­neen am­mat­ti­lai­sen kans­sa. Il­moit­tau­duin ryh­mään ja pää­sin si­ten kä­sit­te­le­mään trau­maa­ni sekä psy­ko­te­ra­pi­an et­tä TRE:n avul­la.

Ke­hon tä­ri­nä nos­ti esiin sa­nat

TRE:ssä tus­kaa kä­si­tel­lään tä­ri­se­mäl­lä – il­man, et­tä sen syy­tä pi­tää ym­mär­tää tai pu­kea sa­noik­si. Työs­tin siis ke­ho­ni kaut­ta ta­pah­tu­mia ja tun­tei­ta, jot­ka oli­vat lii­an ki­pei­tä muis­tet­ta­vik­si saa­ti pu­hut­ta­vik­si. Luon­nol­li­nen tä­ri­nä saa­tiin ai­kaan yk­sin­ker­tai­sil­la, staat­ti­sil­la li­has­jän­ni­tys­tä ai­heut­ta­vil­la liik­keil­lä. Tä­ri­nän myö­tä muis­tot ja sa­nal­lis­tuk­set al­koi­vat nous­ta esiin pik­ku hil­jaa, so­pi­vi­na pa­la­si­na.

Tä­ri­nä aut­taa ar­jes­sa

Tu­lok­set oli­vat hy­viä, sen nä­ki­vät niin lä­hei­set kuin te­ra­peut­ti­kin. Sain uu­sia oi­val­luk­sia ta­pah­tu­nees­ta ja it­ses­tä­ni. Opin ym­mär­tä­mään it­se­ä­ni ja re­ak­ti­oi­ta­ni. Ta­ju­sin, mis­tä yl­lät­tä­vät tun­ne­ryö­pyt tu­le­vat ja opin rau­hoit­te­le­maan it­se­ä­ni.

TRE on mi­nul­le edel­leen ar­jen työ­ka­lu. Me­ne­tel­mä so­pii hy­vin myös ta­val­li­sen stres­sin pur­ka­mi­seen ja oman olon hel­pot­ta­mi­seen pe­rus­kii­rei­ses­sä ar­jes­sa. Kun me­ne­tel­män on ker­ran op­pi­nut, sitä voi teh­dä vaik­ka py­sä­kil­lä bus­sia odo­tel­les­saan.”

Mikä TRE (Ten­si­on and Trau­ma Re­le­a­sing Exer­ci­ses) on?

Tä­ri­nä­te­ra­pi­ak­si­kin kut­sut­tu TRE on it­se­hoi­to­me­ne­tel­mä, jon­ka ta­voit­tee­na on pur­kaa ke­hoon jää­nyt jän­ni­tys, pel­ko tai stres­si li­hak­sia ren­tout­ta­val­la tä­ri­näl­lä. Tä­ri­nän pur­kau­tu­es­sa ja myös mie­li tyyn­tyy. Me­ne­tel­män on ke­hit­tä­nyt vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa ame­rik­ka­lai­nen so­si­aa­li­työn toh­to­ri, stres­sin- ja trau­man­hoi­don asi­an­tun­ti­ja Da­vid Ber­ce­li.

TRE:ssä teh­dään staat­tis­ta li­has­ra­si­tus­ta ai­heut­ta­va lii­ke­sar­ja, joka lau­kai­see li­has­ten tah­dos­ta riip­pu­mat­to­man va­pi­nan tai tä­ri­nän, kun lo­puk­si käy­dään ma­kuul­le jump­pa­ma­tol­le. Tä­ri­nä on ke­hon luon­nol­li­nen, pa­laut­ta­va me­ka­nis­mi.

Me­ne­tel­mää hyö­dyn­ne­tään po­lii­sien, so­ti­lai­den ja eri­tyi­so­pet­ta­jien kuor­mit­ta­vis­sa am­ma­teis­sa. Sitä käy­te­tään so­ta­ve­te­raa­nien trau­ma­pe­räi­sen stres­si­häi­ri­ön hoi­dos­sa ja eh­käi­sys­sä, päih­de­kun­tou­tuk­ses­sa, pa­ri­suh­de­vä­ki­val­lan eh­käi­sys­sä ja ur­hei­lu­val­men­nuk­ses­sa sekä oma­toi­mi­sen ke­hon­huol­lon ja ren­tou­tu­mi­sen vä­li­nee­nä. TRE:tä on ope­tet­tu myös ko­tin­sa ja per­heen­jä­se­nen­sä me­net­tä­neil­le esi­mer­kik­si luon­non­ka­tast­ro­fi­a­lu­eil­la ja pa­ko­lais­lei­reil­lä.

Lue myös: Tun­ne­vyö­hy­ke­te­ra­pia vei vat­sa­vai­vat

Lue myös: Rei­ki rau­hoit­taa ja ta­sa­pai­not­taa

Lue myös: Hor­kat lop­pui­vat ho­me­o­pa­ti­al­la