1. Va­lit­se paik­ka, jos­ta pen­saan nä­kee hel­pos­ti, jos­ta kul­jet tai jos­sa vie­tät ai­kaa ke­vääl­lä. Hyvä paik­ka kuk­ki­val­le pen­saal­le voi ol­la si­sään­käyn­nin lä­hei­syy­des­sä, kul­ku­reit­tien var­rel­la tai te­ras­sin lä­hel­lä ole­van is­tu­tuk­sen taus­tal­la.

2. Mie­ti pai­kan olo­suh­teet, kas­vu­a­lus­ta ja mil­lai­nen pen­sas ky­sei­sel­le pai­kal­le so­pi­si. Osa la­jeis­ta kas­vaa met­rin pa­rin kor­kui­sek­si, osa jopa kor­ke­am­mak­si. Tar­kis­ta myös pen­saan le­veys.

3. Kas­vu­a­lus­tan hap­pa­muut­ta voi muut­taa pai­kal­li­ses­ti käyt­tä­mäl­lä ha­pan­ta havu-ro­do­mul­taa tai kal­kit­tua puu­tar­ha­mul­taa ja kal­kit­se­mal­la. Tar­kis­ta pen­sas­ta va­li­tes­sa­si, mil­lai­ses­sa maas­sa ky­sei­nen pen­sas kas­vaa. Ke­vääl­lä kuk­ki­vis­ta ko­ris­te­pen­sais­ta esi­mer­kik­si mag­no­li­at ovat pe­rin­tei­ses­ti hap­pa­man maan kas­ve­ja, mut­ta mo­net muut pen­saat viih­ty­vät neut­raa­lis­sa tai kal­ki­tus­sa maas­sa.

4. Kai­va pen­saal­le kak­si ker­taa tai­mi­ruu­kun sy­vyi­nen ja le­vyi­nen kuop­pa. Li­sää poh­jal­le kom­pos­tia, puu­tar­ha­lan­noi­tet­ta ja mul­taa. Se­koi­ta ra­vin­tei­ta mul­lan jouk­koon, li­sää pääl­le uut­ta mul­taa ja tai­mi­paak­ku. Is­tu­ta pen­sas tai­mi­paa­kun en­ti­seen sy­vyy­teen tai hie­man sy­vem­mäl­le, jos juu­ren­nis­ka on esil­lä. Li­sää mul­taa ym­pä­ril­le ja muu­ta­ma sent­ti tai­mi­paa­kun pääl­le. Tii­vis­tä ke­vy­es­ti pol­ke­mal­la ja kas­te­le huo­lel­li­ses­ti, vä­hin­tään kym­me­nen lit­ran äm­pä­ril­li­sen ver­ran. Kas­te­le jat­kos­sa sään­nöl­li­ses­ti koko kas­vu­kau­den ajan ai­na tar­peen tul­len. Puu­var­ti­set kas­vit juur­tu­vat hi­taas­ti ja on tär­ke­ää var­mis­taa juur­tu­mi­nen.

5. An­na pen­sail­le kas­vu­rau­ha. Ko­ris­te­pen­sai­den tu­li­si al­ku­kas­te­lun ja juur­tu­mi­sen jäl­keen sel­vi­tä kas­vu­pai­kal­laan il­man kas­te­lua. Toki kui­vim­pi­na hel­le­jak­soi­na voi kas­ve­ja tar­peen mu­kaan kas­tel­la.

6. Lan­noi­ta ke­vääl­lä ke­vät­lan­noit­teel­la, jos­sa on kas­vun tu­ke­mi­sek­si eri­tyi­ses­ti typ­peä. Hap­pa­man maan kas­veil­le on hyvä käyt­tää havu-ro­do­lan­noi­tet­ta. Jos ha­lu­at var­mis­taa, et­tä ke­vääl­lä kuk­ki­vien kas­vien ku­kin­ta on run­sas­ta, lan­noi­ta myös elo­kuus­sa syys­lan­noit­teel­la, joka si­säl­tää ka­liu­mia ja fos­fo­ria. Nämä ai­neet ede­saut­ta­vat kuk­ka-ai­hei­den ja kuk­kien muo­dos­tus­ta.

Pensaskirsikat ja kirsikkapuut saavat pölyttäjät surisemaan onnesta.

Su­ri­naa kir­si­kan täy­del­tä

Pen­sas­kir­si­kat ja kir­sik­ka­puut saa­vat pö­lyt­tä­jät su­ri­se­maan on­nes­ta. Pen­sas­kir­si­koi­den ku­kin­ta on run­sas­ta, ja mikä pa­ras­ta, mar­jo­ja te­ke­vil­lä la­jik­keil­la saat naut­tia myös sa­dos­ta. Pen­sas­kir­si­kois­ta löy­tyy myös ko­ris­te­la­jik­kei­ta, jot­ka ei­vät tuo­ta mar­jaa. Ke­vään kuk­ki­vat pen­saat ovat pö­lyt­tä­jil­le tär­kei­tä ra­vin­non­läh­tei­tä.

Alp­pi­ruu­su­jen ai­kai­sim­pia

Da­hu­ri­a­nalp­pi­ruu­su lu­keu­tuu en­sim­mäi­se­nä kuk­ki­viin alp­pi­ruu­sui­hin. Sen ku­kin­ta ihas­tut­taa voi­mak­kaan pin­kein ku­kin jo va­pun tie­noil­la. Da­hu­ri­a­nalp­pi­ruu­su sel­vi­ää muis­ta alp­pi­ruu­suis­ta poi­ke­ten myös vä­hän kui­vem­mas­sa ja va­loi­sam­mas­sa pai­kas­sa, jos kas­vil­la on mul­taa tar­peek­si. Par­haim­mil­laa maan on hyvä ol­la vet­tä lä­päi­se­vää, kos­teut­ta si­to­vaa ja ha­pan­ta. Leh­det ovat pie­net, nah­ke­at ja ne saa­vat myös syys­vä­rin. Syk­syl­lä leh­tien tip­pu­mis­ta ei tar­vit­se säi­käh­tää, sil­lä vain osa leh­dis­tä säi­lyy tal­ven yli.

Van­ho­ja pe­rin­tei­tä

Pu­na­mar­ja­ka­nu­kal­la on ta­ka­naan pit­kä his­to­ria. Jo roo­ma­lai­set ovat kas­vat­ta­neet pu­na­mar­ja­ka­nuk­kaa ko­ris­te­kas­vi­na. Meil­lä koo­kas puu­mai­nen pen­sas on vä­hän har­vi­nai­sem­pi. Pu­na­mar­ja­ka­nuk­ka on kui­ten­kin mitä mo­ni­puo­li­sin kas­vi. Ku­kat ilah­dut­ta­vat kel­tai­si­na ja hou­kut­ta­vat pö­lyt­tä­jiä. Syk­syl­lä kyp­sy­vät mar­jat voi käyt­tää tuo­reel­taan tai säi­löä. Is­tu­ta pu­na­mar­ja­ka­nuk­ka au­rin­koi­sel­le tai puo­li­var­jon pai­kal­le ja kal­kit­tuun maa­han.

Tee metalliseen kukkasiiliin eli kenzaniin tai keraamiseen kukkatukeen asetelma, johon käytät kukkapensaiden oksien lisäksi keväisiä sipulikukkien kukkia.

Ko­koa ase­tel­mak­si

Ke­väis­ten kuk­ka­pen­sai­den ok­sat kau­nis­ta­vat ase­tel­mis­sa ja kim­puis­sa. Tee me­tal­li­seen kuk­ka­sii­liin eli ken­za­niin tai ke­raa­mi­seen kuk­ka­tu­keen ase­tel­ma, jo­hon käy­tät kuk­ka­pen­sai­den ok­sien li­säk­si ke­väi­siä si­pu­li­kuk­kien kuk­kia. Nar­sis­sien ja tulp­paa­nien vih­re­ä­nä kump­pa­ni­na on täs­sä ase­tel­mas­sa li­men­vih­rei­tä vaah­te­ra­nok­sia, kel­ta­ja­pa­ni­nan­ger­voa, idän­vir­pi­an­ger­voa, purp­pu­ra­hei­si­an­ger­voa ja tuo­mi­pih­la­jaa. Vä­ri­käs­leh­tis­ten ko­ris­te­pen­sai­den pie­net hii­ren­kor­vat sä­vyt­ty­vät kau­niis­ti pu­ner­ta­viin ja orans­sei­hin sä­vyi­hin tuo­den vä­ri­vaih­te­lua he­räi­le­vään vih­re­ään.

Koristepensaiden aukeavat lehdet voivat sävyttyä myös vihreänoranssiin, kuten keltajapaninangervolla.

Kat­se leh­ti­vä­rei­hin

Mo­nia ko­ris­te­pen­sai­ta uu­dis­te­taan leik­kaa­mal­la van­hem­pia ok­sia ja pi­tä­mäl­lä kas­vus­toa il­ma­va­na. Lei­ka­tut ok­sat kan­nat­taa hyö­dyn­tää kuk­ka-ase­tel­mis­sa ja mal­ja­kon kau­nis­tuk­si­na. Yk­sit­täi­nen­kin ok­sa ke­raa­mi­ses­sa mal­ja­kos­sa kään­tää kat­sei­ta. Pie­nis­tä vih­re­ään he­räi­le­vis­tä ko­ris­te­pen­sai­den ok­sis­ta saa kuk­ka-ase­tel­mien ja kimp­pu­jen vä­li­vih­rei­tä ok­sia. Ku­vas­sa tuo­mi­pih­la­jaa, kel­ta­ja­pa­ni­nan­ger­voa ja li­men­vih­rei­tä vaah­te­ran ku­kin­to­ja.

Ike­ba­nan ja­lan­jäl­jil­lä

Lei­ki ike­ba­na­mes­ta­ria ja som­mit­te­le muu­ta­mal­la ok­sal­la mie­lei­nen ase­tel­ma. Mo­der­ni, mi­ni­ma­lis­ti­nen ase­tel­ma voi on­nis­tua vaik­ka ko­ko­a­mal­la kol­me ja­pa­nin­ruu­suk­vit­te­nin kuk­ka­ok­saa ni­puk­si ja aset­ta­mal­la ne laa­ke­al­le va­dil­le tai lau­ta­sel­le pys­tyyn. Hae ko­ko­nai­suu­teen ta­sa­pai­no, sido ok­sat tu­ke­vas­ti, jot­ta eri­lai­set ok­sat aset­tu­vat kau­niis­ti ja py­sy­vät sei­so­mas­sa. Va­paan som­mit­te­luun ase­tel­maan sinä mää­räät sään­nöt. Mie­ti kui­ten­kin ase­tel­man ku­kat, vati ja taus­ta.

6869

Parhaiten japaninruusukvitteni menestyy eteläisessä Suomessa, mutta FinE-lajike Sirius kasvaa myös IV-vyöhykkeelle asti.

Tun­net­ko ja­pa­nin­ruu­suk­vit­te­nin?

Ja­pa­nin­ruu­suk­vit­te­ni ra­kas­taa au­rin­kois­ta ja läm­min­tä kas­vu­paik­kaa, vet­tä lä­päi­se­vää kas­vu­a­lus­taa. Maan on hyvä ol­la kal­kit­tua, var­sin­kin jos mie­lit saa­da kuk­kia ja sa­toa pen­saas­ta­si. Ja­pa­nin­ruu­suk­vit­te­ni kai­paa kas­vuun ra­vin­tei­ta, mut­ta on kui­ten­kin var­sin sit­keä kas­vi ja me­nes­tyy ki­vik­ko­puu­tar­hois­sa­kin. Par­hai­ten ja­pa­nin­ruu­suk­vit­te­ni me­nes­tyy ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa, mut­ta FinE-la­ji­ke Si­rius kas­vaa myös IV-vyö­hyk­keel­le as­ti. Kel­tai­sis­ta he­del­mis­tä voi keit­tää hil­loa tai mar­me­la­dia. He­del­mät si­säl­tät run­saas­ti pek­tii­niä, jo­ten hil­lo­so­ke­ri­a­kaan et vält­tä­mät­tä tar­vit­se.

Jos istutat magnolian aurinkoiselle paikalle, varmista, että se saa tarpeeksi kosteutta.

Mag­no­li­a­rak­kaut­ta

Maa­il­ma py­säh­tyy, kun mag­no­li­at kuk­ki­vat. Vaa­le­an­pu­nai­se­na kuk­ka­pil­ve­nä kuk­ki­vaa mag­no­li­aa saa to­vin odot­taa, mut­ta nuo­ren­kin tai­men en­sim­mäi­set ku­kat saa­vat sy­dä­men heit­tä­mään vol­tin. Mag­no­li­at kas­va­vat meil­lä pik­ku­pui­na tai pen­sai­na. Vaa­le­an­pu­nai­set la­jik­keet ovat meil­lä pen­sas­mai­sia. Kes­tä­vim­piin lu­keu­tuu esi­mer­kik­si tar­ha­mag­no­lia Le­o­nard Mes­sel.

Ter­vei­set Ja­pa­nis­ta

Ja­pa­nin­mag­no­lia Van­ha Rou­va kään­tää kuk­kies­saan kat­sei­ta. Sen puh­taan val­keis­sa ku­kis­sa on lum­me­mai­nen tun­nel­ma. Jos ha­lu­at kas­vat­taa mag­no­li­aa, ko­kei­le Van­ha Rou­va -la­jik­keen ko­ti­mais­ta kan­taa ole­via tai­mia tai täh­ti­mag­no­li­aa. Is­tu­ta tai­met suo­jai­sal­le kas­vu­pai­kal­le vet­tä lä­päi­se­vään, ra­vin­teik­kaa­seen, hu­mus­pi­toi­seen, kom­pos­til­la pa­ran­net­tuun havu-ro­do­mul­taan. Var­mis­ta sään­nöl­li­sel­lä kas­te­lul­la, et­tä is­tu­tet­tu pen­sas juur­tuu. Kas­te­le siis koko kas­vu­kau­si ja mah­dol­li­ses­ti seu­raa­va­na vuon­na, et­tä pen­sas juur­tuu. Jätä kal­kit­se­mi­nen vä­liin. Li­sää muu­ta­man vuo­den vä­lein ka­te­kom­pos­tia juu­rel­le ja lan­noi­ta mal­til­li­ses­ti ke­vät­lan­noit­teel­la tai ha­vu­ro­do­lan­noit­teel­la ja an­na pen­saal­le kas­vu­rau­ha.

Tie­sit­kö?

Pa­jut ovat pö­lyt­tä­jil­le mitä mai­ni­oim­pia ra­vin­to­kas­ve­ja. Ne kuk­ki­vat var­hain ke­vääl­lä, jol­loin he­räi­le­vil­le pör­ri­äi­sil­le, ku­ten me­hi­läi­sil­le ja ki­ma­lai­sil­le, on vä­hän ra­vin­toa tar­jol­la. Vil­la­pa­ju on ilah­dut­ta­van kes­tä­vä, ja sitä kas­vaa­kin luon­non­va­rai­se­na La­pis­sa. Se on mai­nio ko­ris­te­pen­sas ho­pe­an­har­maan leh­dis­tön ja kel­tai­seen vi­vah­ta­van ku­kin­non kera. Vil­la­pa­ju kuk­kii leh­tien puh­ke­a­mi­sen ai­koi­hin huh­ti–tou­ko­kuus­sa. Yh­dis­tä esi­mer­kik­si ha­vu­kas­vien tai ja­pa­nin­hap­po­mar­jan kans­sa.