Olohuoneen sohvaryhmä tuli mukaan edellisestä kodista. Sohvapöytä on hankittu Bukowskilta. Vincent Bakkumin taulut inspiroivat tyynyjen värimaailman. Nojatuoli on Pekan vanhempien häälahja vuodelta 1968, siinä on alkuperäinen verhoilu. Monica osti itselleen Jonathan Adlerin Kiki’s Derriere -maljakon suoritettuaan loppuun seksuaalineuvojan opinnot. Olohuoneen nurkassa Porta Romanan Duck feet -valaisin on kuin perheenjäsen. Sen Monica sai 40-vuotislahjaksi.

Kul­ma­lan ne­li­hen­ki­sen per­heen edel­li­nen koti Hel­sin­gin Ku­lo­saa­res­sa oli pi­han- ja kiin­teis­tön­hoi­don osal­ta hie­man lii­an työ­läs elä­män­ti­lan­tee­seen. Ku­lo­saa­res­ta ei kui­ten­kaan ha­lut­tu muut­taa pois. Myös Mo­ni­can veli per­hei­neen asuu saa­rel­la, jo­ten alue on ol­lut tut­tu jo en­nen sin­ne muut­toa.

Per­he ihas­tui puis­to­mai­seen, me­rel­li­seen ja moni-il­mei­seen kau­pun­gi­no­saan, vaik­ka en­sim­mäi­nen koti ei ol­lut­kaan na­pa­kymp­pi.

– Jo­tain muu­ta kuin tämä, ajat­te­lim­me sil­loin, mut­ta ha­lu­sim­me las­ten kas­va­van saa­rel­la. Oli tär­ke­ää, et­tä ruot­sin­kie­li­nen kou­lu ja päi­vä­ko­ti ovat lä­hel­lä. Mie­tim­me, et­tä kat­som­me pik­ku­hil­jaa mitä uut­ta löy­tyi­si, ja ke­vääl­lä 2019 löy­sim­me tä­män ri­vi­ta­lo­a­sun­non, Mo­ni­ca ker­too.

Ruokapöydän tuolit ovat Calligariksen. Sametilla verhoillut tuolit toimivat hyvin lapsiperheessäkin, koska ruokatahrat saa pyyhittyä märällä rätillä. Monican isänäidin vanha nojatuoli on saanut uuden verhoilun Jane Churchillin kankaalla. Milla Kuisman maalauksesta on poimittu värit ruokailutilan tuoleihin ja mattoon.

Keittiöön ei ollut tarvetta tehdä mitään muuta kuin maalata seinät. Yläkerran seinät ovat kaikki sävyä Mulberry H484. Sävy todettiin erittäin toimivaksi jo edellisessä kodissa. Paperiin kääritty pullo on Yrjö Edelmannin värilitografia ja Kajsan maalaama liila hahmo Bubble on kehystetty laadukkaisiin raameihin. Turkoosi keraaminen valaisin on italialainen Bitossi Monican äidin lapsuudenkodista.

LUK­SUS­TA IL­MAN LU­MI­TÖI­TÄ

Muu­ta­man vuo­den ta­kai­nen muut­to 60-lu­vun ri­vi­ta­loon saa per­heel­tä pelk­kää ke­hua. Ta­los­sa ei ole omia eril­li­siä pi­ho­ja, vaan piha on yh­tei­nen, mikä so­pii Kul­ma­loil­le pa­rem­min kuin hy­vin. Heil­lä on va­paa-ajan asun­to ul­ko­saa­ris­tos­sa, jos­sa vie­te­tään lä­hes kaik­ki vii­kon­lo­put sil­loin, kun jää­ti­lan­ne sen sal­lii. Mö­kil­lä on pa­ris­kun­nan mu­kaan pi­ha­hom­mia riit­tä­väs­ti.

Ri­vi­ta­lo­yh­ti­ös­sä on eri­koi­suu­te­na oma ta­lon­mies. Pek­ka ker­too jät­tä­neen­sä kaik­ki lu­mi­la­pi­ot van­haan ko­tiin.

– Ai­na on leh­det pois­sa pi­hal­ta ja lu­met luo­tu. On luk­sus­ta, kun meil­lä on iloi­nen Mar­ko, joka ai­na hoi­taa kai­ken, Pek­ka ke­huu.

Monica ihastui Cole & Sonin Nautilus-kalatapettiin ja yläkerran väliseinä sai siitä rohkean värityksensä. Taustalla rappukäytävän seinällä näkyy Riitta Urpon maalaus Future Perfect.

Kuparikehyksinen takka sytytetään talviviikonloppuina. Avonaiseen takkaan teetettiin lasiluukut. Maria Wolframin tussi- ja öljyvärityö ostettiin suoraan taiteilijalta tähän kotiin.

KAK­SI MAA­IL­MAA

Ala­ker­ras­sa on kol­me ma­kuu­huo­net­ta sekä sau­na. Ylä­ker­ras­sa si­jait­se­vat keit­tiö, olo­huo­ne ja yh­dis­tet­ty tv-huo­ne ja työ­ti­la.

– Meil­lä on kuin kak­si omaa maa­il­maa, Pek­ka ku­vaa ti­la­jär­jes­tys­tä.

Ylä­ker­ta on oles­ke­lua var­ten ja ala­ker­ta lä­hin­nä nuk­ku­mis­ta var­ten. Asun­non muo­to on pit­kä­no­mai­nen ja valo tu­lee läpi koko asun­non.

– Vaik­ka meil­lä on ne­li­öi­tä lä­hes sa­man ver­ran kuin edel­li­ses­sä ko­dis­sa, on tä­män ko­din huo­ne­jär­jes­tys sel­ke­äm­pi ja tun­nel­ma ava­ram­pi, kun asun­nos­sa on kak­si ker­ros­ta en­ti­sen kol­men si­jaan, ker­too Mo­ni­ca.

Edel­li­nen asu­kas oli re­mon­toi­nut asun­toa, ei­kä suu­ria muu­tok­sia juu­ri tar­vin­nut teh­dä. Kul­ma­lat ra­kas­ta­vat vä­re­jä ja kuo­se­ja, jo­ten he teet­ti­vät en­nen muut­toa pin­ta­re­mon­tin.

– Ko­din te­kee se, et­tä siel­lä on hen­ki­lö­koh­tai­sia ta­va­roi­ta, jot­ka ovat it­sel­le mer­ki­tyk­sel­li­siä. Esi­neil­lä ja huo­ne­ka­luil­la on ta­ri­noi­ta, ei­kä kaik­kea han­ki­ta vain si­sus­tuk­sel­li­suu­den ta­kia, Pek­ka sa­noo.

Olo­huo­neen soh­va­nurk­kauk­ses­sa on Pe­kan van­hem­pien hää­lah­jak­si saa­ma no­ja­tuo­li 60-lu­vul­ta ja ta­kan edes­sä Mo­ni­can isä­näi­din van­ha no­ja­tuo­li. Toi­sen iso­äi­din te­ke­mä ris­ti­pis­to­tuo­li on tv-huo­nees­sa, ei­kä Mo­ni­ca luo­pui­si sii­tä­kään mis­tään hin­nas­ta.

Tv-tilan Elitis-tapetti on hankittu Lauritzonilta. Pohjanmaan vuodesohva saa kiitosta laadustaan, siinä on oikein hyvä nukkua. Kokolattiamatto on Värisilmästä. Monican äidinäidin tuoli on alkuperäisessä ristipistiverhoilussaan. Lipasto ja papukaijalautanen on hankittu Kare Designista, lasipöytä Ellokselta.

Pekka iloitsee tv-huoneen ja työhuoneen monitoimitilasta. By Anna B -kalustevalmistajalta mittojen mukaan tilattu työnurkkaus säilytystiloineen inspiroi tarttumaan suunnittelutyöhön kotonakin.

Pekka ja Monica tapasivat Monican asioidessa Pekan liikkeessä, kun hänen mumminsa vanhaa sormusta piti muokata sopivaksi.

TI­LAA MYÖS TYÖL­LE

Mo­ni­ca ker­too tun­te­van­sa joka päi­vä iloa keit­ti­ön toi­mi­vuu­des­ta. Keit­ti­ös­sä on pal­jon las­ku­ti­laa.

Pek­ka puo­les­taan iloit­see eri­tyi­ses­ti tv-huo­nee­seen teh­dys­tä työ­ti­las­ta, jo­hon tee­tet­tiin kaa­pis­tot ja työ­ta­so. Hän voi teh­dä suun­nit­te­lu- ja toi­mis­to­töi­tä vai­vat­to­mas­ti ko­toa kä­sin. Ai­na ei tar­vit­se läh­teä Ete­lä-Hel­sin­gin liik­kee­seen.

Pek­ka käyt­tää vä­re­jä suun­ni­tel­les­saan uniik­ke­ja ko­ru­ja vä­ril­li­sis­tä ja­lo­ki­vis­tä. Ko­din vä­ri­maa­il­maa ei ole suun­ni­tel­tu tie­toi­ses­ti, vaan vä­rit ovat löy­ty­neet esi­mer­kik­si tau­luis­ta tai jos­tain muus­ta tär­ke­äs­tä esi­nees­tä. Sel­lai­sen kes­ku­se­si­neen ym­pä­ril­le ra­ken­tuu koko huo­neen tun­nel­ma.

Monica sai syntymäpäivälahjaksi taiteilija Fanny Tavastilalta grafiikanlehden. Kuvan kurvikas malli on Monican mielestä hänen näköisensä. Papukaija-kukkamaljakko on Kare Designista. Kävyt on tuotu matkamuistona Kaliforniasta. Tapetti on Värisilmästä.

Makuuhuoneen väritys lähti sängynpäädystä ja Milla Kuisman maalauksesta. Seinät on tapetoitu Värisilmän tapetilla. Yöpöydät ovat Ellokselta ja lukulamput Jotexilta. Tyynyt on teetetty Lauritzonin ja Inredin kankaista. Sänky ja päiväpeite ovat Duxianasta. Matto Else. Kirjahyllyt ovat Askosta. Torkkupeitto on Pekan tädin kutoma. Pariskunta sai häälahjaksi valkoisen penkin Fasaanista.

SO­VI­TE­TAAN YH­TEEN

Pa­ris­kun­ta si­sus­taa yh­teis­tuu­min, vaik­ka Pek­ka ei tun­nus­tau­du si­sus­tu­sih­mi­sek­si. Jos mie­li­pi­teet ei­vät jos­kus osu yk­siin, niin kum­man­kin aja­tuk­set al­ka­vat lä­hes­tyä toi­si­aan ajan kans­sa.

– Vaik­ka minä yleen­sä teen aloit­teen ko­din han­kin­nois­sa, niin Pek­ka ei to­si­aan ole mi­kään jees­jees-mies, hä­nel­lä on kyl­lä mie­li­pi­tei­tä ja aja­tuk­sia si­sus­tuk­sen suh­teen, Mo­ni­ca sa­noo.

Mo­ni­ca ihai­lee äi­tin­sä tyy­li­sil­mää ja ker­too, et­tä van­hem­pien ko­dit ovat ai­na ol­leet yk­si­tyis­koh­tia myö­ten täy­del­li­siä. Mo­ni­ca ei koe pe­ri­neen­sä äi­tin­sä tyy­li­ta­jua, vaan sa­noo jou­tu­neen­sa hie­man tsemp­paa­maan saa­vut­taak­seen ha­lu­a­man­sa tyy­lin.

Kul­ma­lat to­del­la naut­ti­vat vä­reis­tä ja ha­lu­a­vat käyt­tää nii­tä pal­jon.

– Vä­rien yh­teen­so­vit­ta­mi­ses­sa olem­me saa­neet apua si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja An­na Ber­ne­ril­tä ai­na, kun it­sel­le on tul­lut epäi­lys, sa­noo Mo­ni­ca.

Kul­ma­loi­den mie­les­tä si­sus­ta­mi­nen ei saa ol­la lii­an va­ka­vaa. Jos­kus on tul­lut teh­tyä vir­hei­tä­kin, mut­ta nii­hin joko so­peu­du­taan tai sit­ten suun­ni­tel­mia yk­sin­ker­tai­ses­ti muu­te­taan.

Koti ei ole myös­kään ole iki­nä val­mis, vaan asi­at elä­vät ja löy­tä­vät paik­kan­sa omal­la ajal­laan.

Lisa pukee tennareita Kare Designista hankitulla rahilla. Kodin kaikkiin lämpöpattereihin teetettiin suojukset. Lipasto on teetetty By Anna B. -kalustevalmistajalla.

Kajsan huoneen tapetti on Cole & Sonin Harlequin ja se on hankittu Lauritzonilta. Päiväpeitto on Ellokselta. Lasten tekemää taidetta on kehystetty lastenhuoneisiin ja muihinkin tiloihin.

PIE­NIÄ JUH­LAN AI­HEI­TA

Ruo­an­lait­to ja yh­tei­set ate­ri­at ovat ar­vos­saan Kul­ma­lan per­hees­sä.

– Py­rim­me joka päi­vä syö­mään aa­mi­ai­sen ja il­lal­li­sen yh­des­sä koko per­heen kes­ken. Työs­ken­te­len las­ten ja nuor­ten kans­sa ja tie­dän, mi­ten ar­vo­kas­ta yh­des­sä vie­tet­ty ai­ka on, Mo­ni­ca sa­noo.

Usein per­jan­tai-il­tai­sin lai­te­taan soi­maan Mart­ti Ser­vo & Na­pan­der -yh­ty­een Vii­kon­lop­pu-kap­pa­le. Vii­kon­lo­pun al­kua juh­lis­te­taan yh­tei­sel­lä apé­ro-het­kel­lä: van­hem­mil­le gin to­ni­cit, lap­sil­le omat me­hud­rin­kit. Olii­vit, meet­vurs­ti­sii­vut ja muut pik­ku­suo­lai­set ka­te­taan esil­le olo­huo­neen tar­joi­lu­kär­ryyn.

– Eläm­me ihan ta­val­lis­ta ar­kea, mut­ta pie­nil­lä asi­oil­la voi teh­dä ar­jes­ta juh­laa. Lo­pul­ta ko­din te­ke­vät ne ih­mi­set, jot­ka siel­lä asu­vat.

Taidelasikokoelman Oranssi korkea maljakko on Kare Designin. Sininen Nanny Stillin suunnittelema Harlekin-kannu on Pekan isänpäivälahja, ostettu Momonosta. Pienemmän sinisen Lasisirkuksen Hip-maljakon Pekka sai työkavereiltaan lahjaksi. Vihreä Tamara Aladinin suunnittelema Kleopatra-maljakko on Riihimäen Lasin. Vuosikuutio 2011 on Pekan ja Monican kihlajaislahja.