5 vink­kiä kuk­ka­pui­den hoi­toon

1. Kuk­ki­vat puut viih­ty­vät par­hai­ten va­loi­sal­la pai­kal­la, jol­loin kuk­ka­sil­mu­ja ke­hit­tyy run­saas­ti.

2. He­del­mä­puul­le kan­nat­taa myös va­li­ta mah­dol­li­sim­man au­rin­koi­nen kas­vu­paik­ka, jot­ta kuk­ka­nup­pu­ja muo­dos­tuu run­saas­ti ja he­del­mät kyp­sy­vät ma­keik­si.

3. Kas­vu­paik­ka saa ol­la sy­vä­mul­tai­nen ja ra­vin­tei­kas. Läm­min, lä­päi­se­vä maa so­pii ko­ris­te- ja he­del­mä­puil­le.

4. Suo­jai­sa kas­vu­paik­ka pa­ran­taa tal­veh­ti­mis­ta. Osa kuk­ki­vis­ta puis­ta on meil­lä tal­ve­nar­ko­ja, ja puut voi­vat saa­da vau­ri­oi­ta ko­vi­na pak­kas­tal­vi­na.

5. Sa­toa tuot­ta­via ome­na­pui­ta ja ko­ris­teel­li­sia purp­pu­ra­o­me­na­pui­ta voi lei­ka­ta joko var­hain ke­vät­tal­vel­la tai lop­pu­ke­säl­lä. Ko­ris­te­puut ei­vät vält­tä­mät­tä leik­kaus­ta kai­paa. Pui­ta voi kui­ten­kin lei­ka­ta ja muo­toil­la mal­til­li­ses­ti. Lei­kat­ta­es­sa puis­ta pois­te­taan toi­si­aan han­kaa­via ok­sia, lat­vuk­ses­sa si­sään­päin kas­va­via ok­sia sekä kuol­lei­ta ja kui­via ok­sia. Kir­si­kat lei­ka­taan lop­pu­ke­säl­lä tai al­ku­ke­säl­lä.

Ker­ran­nai­sia kuk­ka­nap­pe­ja

Jos kai­paat si­ro­ko­kois­ta ko­ris­te­kir­sik­kaa pie­neen pi­haan, voi val­ko­kuk­kai­nen scha­li­nin­kir­sik­ka ol­la vaih­to­eh­to. Scha­li­nin­kir­sik­ka Rhe­xii kuk­kii pie­nin, run­saan ker­ran­nai­sin ku­kin. Puu kas­vaa pa­ri­met­ri­sek­si, mut­ta lat­vuk­ses­ta tu­lee mel­ko le­veä. Suo­ma­lai­sen ni­men­sä kau­nis kir­sik­ka on saa­nut so­tien jäl­keen Hel­sin­gin kau­pun­gin­puu­tar­hu­ri­na toi­mi­neen Bengt Scha­li­nin mu­kaan.

Puh­taan­val­ke­aa

Ja­pa­nin­mag­no­li­an puh­taan­val­kea kuk­ka­nup­pu tu­lee esiin ver­ho­leh­tien si­säl­tä. Ku­kas­sa on ke­vää­seen so­pi­vaa herk­kyyt­tä ja vi­at­to­muut­ta. Herk­kä mag­no­lia so­pii luon­non­lä­hei­seen puu­tar­haan.

Kuk­kia, mar­jo­ja ja vä­riä

Tuo­mi­pih­la­jat kuk­ki­vat al­ku­ke­säl­lä val­koi­sin, si­roin ku­kin. Pie­ne­nä puu­na tai pen­saa­na kas­va­vat tuo­mi­pih­la­jat saa­vat orans­sin­pu­nai­sen syys­vä­rin. Si­ro­tuo­mi­pih­la­ja kas­vaa al­kuun pen­sas­mai­se­na, mut­ta van­hem­mi­ten sii­tä ke­hit­tyy mo­ni­haa­rai­nen pik­ku­puu. Leh­det puh­ke­a­vat ku­kin­nan ai­koi­hin pu­ner­ta­van ru­seh­ta­vi­na, mut­ta vi­her­ty­vät van­he­tes­saan. Mi­kä­li kai­paat myös mar­ja­sa­toa, is­tu­ta pi­ha­pii­riin mar­ja­tuo­mi­pih­la­ja eli sas­ka­toon, jon­ka mar­jat päi­hit­tä­vät maus­sa muut tuo­mi­pih­la­jat. Maus­sa on häi­väh­dys man­te­lin ma­kua. Kaik­kien tuo­mi­pih­la­jien mar­jat ovat kui­ten­kin syö­tä­viä. Ku­vas­sa on mar­ja­tuo­mi­pih­la­ja.

Kir­sik­ka­juh­laa

Mo­net ja­pa­ni­lai­set kir­si­kat ovat mei­dän olois­sam­me tal­ve­nar­ko­ja, mut­ta suo­jai­sil­la pai­koil­la voi ja­pa­ni­lai­sia kir­sik­ka­la­jik­kei­ta ko­keil­la. Hok­kai­don saa­rel­ta pe­räi­sin ole­va ru­so­kir­sik­ka al­kaa sen si­jaan ol­la meil­lä tut­tu näky. Se kas­vaa kui­ten­kin kook­kaak­si ei­kä sik­si sovi ihan pie­nen pi­han puuk­si. Kom­pak­ti­ko­koi­nen, pa­ri­met­ri­sek­si kas­va­va ja vaa­le­an­pu­nai­sin ku­kin kuk­ki­va ku­rii­lien­kir­sik­ka on myös ilah­dut­ta­van kes­tä­vä. Se lie­nee ko­ris­te­kir­si­kois­ta kes­tä­vin. La­ji­ke Ruby ilah­dut­taa run­saal­la vaa­le­an­pu­nai­sel­la ku­kin­nal­la tou­ko­kuus­sa. Leh­det saa­vat syk­syl­lä orans­sin­pu­nai­sen syys­vä­rin. Ku­vas­sa ku­rii­lien­kir­sik­ka.

Val­koi­nen pil­vi

Ke­vään kau­an odo­te­tun ku­kin­nan ta­kaa­vat mag­no­li­at. Kun jät­ti­ko­kois­ten, pa­jun­kis­saa muis­tut­ta­vien kuk­ka­nup­pu­jen si­säl­tä pal­jas­tu­vat ja­pa­nin­mag­no­li­an val­ke­at ku­kat, ai­ka py­säh­tyy. Ar­koi­na kas­vei­na pi­det­tä­vät mag­no­li­at ovat yleis­ty­neet puu­tar­ha­kas­vei­na ja moni haa­vei­lee mag­no­li­an is­tu­tuk­ses­ta. Suo­men van­him­piin kuu­lu­va ja­pa­nin­mag­no­lia kas­vaa Mus­ti­lan kar­ta­non tal­li­ra­ken­nuk­sen vie­res­sä.

Täh­ti­het­kiä

Täh­ti­mag­no­li­as­ta ke­hit­tyy pa­ri­met­ri­nen le­ve­äh­kö pen­sas. Ke­vät­tal­vel­la se tuo mie­leen pa­jut, joi­den ok­sia ko­ris­ta­vat muh­ke­at pa­jun­kis­sat. Nu­put puh­ke­a­vat kuk­kaan en­nen leh­tiä ja pen­sas kuk­kii leh­det­tö­mä­nä. Herk­kä mag­no­lia so­pii luon­non­lä­hei­seen puu­tar­haan ja wabi-sa­bin tun­nel­maan.

Tut­tu tuo­mi pink­ki­nä

Purp­pu­ra­tuo­mi Co­lo­ra­ta on ilah­dut­ta­van kes­tä­vä. Se me­nes­tyy 6-kas­vu­vyö­hyk­keel­le as­ti, mil­tei koko maas­sa ai­van poh­joi­so­saa lu­kuun ot­ta­mat­ta. Val­ko­kuk­kais­ta tuo­mea muis­tut­ta­va la­ji­ke kuk­kii vaa­le­an­pu­nai­sin ku­kin, leh­det ovat al­ku­ke­säl­lä va­loi­sal­la pai­kal­la pu­nai­sen­rus­ke­at. Tuo­mi on no­pe­a­kas­vui­nen, jo­ten sii­tä saa uu­teen­kin pi­haan no­pe­as­ti ko­me­an puun. Van­hem­mi­ten puun ole­mus vie­lä kau­nis­tuu, kun ok­sat roik­ku­vat ren­nos­ti alas­päin. Kes­tä­vä ja kau­nis vaih­to­eh­to vaa­le­an­pu­nais­ta kuk­ka­lois­toa kai­paa­vil­le!

Kes­tä­vä rou­va

Van­ha Rou­va on ko­mea ja kes­tä­vä ja­pa­nin­mag­no­lia. Sen emo­tai­me­na on Mus­ti­las­sa kas­va­va ja­pa­nin­mag­no­lia, joka on is­tu­tet­tu pai­koil­leen 1940-lu­vun lo­pul­la. Tämä mag­no­lia on siis sel­vin­nyt myös kyl­mis­tä tal­vis­ta ja osoit­ta­nut tal­ven­kes­ton­sa vuo­sien var­rel­la. La­ji­ket­ta voi ko­keil­la 3-kas­vu­vyö­hyk­keel­le as­ti. In­no­kas har­ras­ta­ja voi löy­tää myös suo­jai­san pai­kan jopa 4-vyö­hyk­keel­lä. Mus­ti­las­sa Van­ha Rou­va on kas­va­nut ko­me­ak­si, 10 met­riä kor­ke­ak­si puuk­si.

Soma si­nik­rii­ku­na

Luu­mun ala­la­ji si­nik­rii­ku­na te­kee luu­mua muis­tut­ta­via luu­mar­jo­ja, jot­ka ovat kool­taan luu­mua pie­nem­piä. Ku­kat ovat sa­man­kal­tai­set kuin su­ku­lai­sil­la luu­mul­la ja kir­si­kal­la.

Ko­ti­pi­han ­mag­no­li­a­ha­na­mi

Pit­kos­pui­den var­rel­la kuk­ki­vat mag­no­li­at. Pit­kos­pui­ta pit­kin pää­see kier­rok­sel­le met­sä­puu­tar­han tun­nel­maan herk­kiä maan­pei­te­kas­ve­ja vau­ri­oit­ta­mat­ta. Mag­no­li­an kuk­ka­nup­pu­jen ai­heet ke­hit­ty­vät edel­li­sen vuo­den ke­sän lo­pul­la ja syk­syl­lä voi jo näh­dä pie­niä, pa­jun­kis­saa muis­tut­ta­vien nup­pu­jen al­ku­ja. Kun ke­vät koit­taa, au­ke­a­vat ”kis­sat” vä­hi­tel­len pal­jas­taen kau­niit val­ke­at ku­kat.

Kuin hat­ta­raa

Vaa­le­an­pu­nai­set mag­no­li­at saa­vat sy­dä­men sy­käh­tä­mään. Tar­ha­mag­no­lia Le­o­nard Mes­sel lie­nee vaa­le­an­pu­na­kuk­kais­ta mag­no­li­ois­ta kes­tä­vim­piä. Sen tie­de­tään tal­veh­ti­neen 2-vyö­hyk­keel­lä me­nes­tyk­sek­kääs­ti. Tämä mag­no­lia kas­vaa meil­lä yleen­sä mo­ni­haa­rai­se­na pen­saa­na. Ku­kin­ta ajoit­tuu avo­maal­la usein tou­ko­kuun al­ku­puo­lel­le tai puo­li­vä­liin.

Omia pää­ry­nöi­tä

Ke­vät on täyn­nä kieh­to­vaa elin­voi­maa ja kau­neut­ta, kun kuk­ka­puut puh­ke­a­vat kuk­kaan yk­si toi­sen­sa jäl­keen. Pää­ry­nä kuk­kii viik­ko pari en­nen ome­na­puu­ta. Ku­kat ovat val­koi­set, ja puu kau­nis­taa kuk­kies­saan pi­han kuin pi­han. Se kas­vaa to­sin ome­na­puun ta­voin kook­kaak­si, kor­keut­ta voi ker­tyä 4–6 met­riä. Pää­ry­nää pi­de­tään tur­haan ar­ka­na kas­vi­na. Pää­ry­nä voi tuot­taa sa­toa suo­jai­sal­la pai­kal­la poh­joi­sem­mas­sa­kin ja la­jik­kees­ta riip­pu­en. Pää­ry­nöi­tä kan­nat­taa is­tut­taa vä­hin­tään kak­si, jot­ta ris­tiin­pö­ly­tys var­mis­taa sa­toa. Jos ti­laa on kui­ten­kin vain yh­del­le pää­ry­nä­puul­le, et­si per­he­pää­ry­nä­puu eli puu, jo­hon on var­tet­tu pa­ria kol­mea la­ji­ket­ta.

Su­loi­nen per­sik­ka

Jos ha­lu­at teh­dä kas­vi­ko­kei­lu­ja, is­tu­ta puu­tar­haan per­sik­ka. Puu tun­tuu ek­soot­ti­sel­ta ei­kä sen me­nes­ty­mi­ses­tä ole run­sai­ta ko­ke­muk­sia, mut­ta ai­na siel­tä tääl­tä kuu­lee per­sik­ka­sa­dos­ta. Per­sik­ka kuk­kii ai­kai­sin, ja ku­kat voi­vat sik­si toi­si­naan pa­lel­tua. Ku­kat ovat vaa­le­an­pu­nai­set tai val­koi­set. Puus­ta voi kas­vaa koo­kas, jo­ten sitä kan­nat­taa pi­tää leik­kaa­mal­la ku­ris­sa. So­pi­va ai­ka leik­kauk­seen on elo-syys­kuus­sa. Vaik­ka per­si­kas­ta on ja­los­tet­tu myös tal­ven­kes­tä­väm­piä la­jik­kei­ta, ku­ten esi­mer­kik­si lat­vi­a­lai­nen Riga, kan­nat­taa puul­le va­ra­ta läm­min ja suo­jai­sa kas­vu­paik­ka.