JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkeli
Kun ihminen rakastuu kortisolitasot ovat korkealla. Siksi rakastuneen kannattaa urheilla tavallista armollisemmin.

Kun ihminen rakastuu kortisolitasot ovat korkealla. Siksi rakastuneen kannattaa urheilla tavallista armollisemmin.

Fotolia

Kir­si-Mar­ja Kaup­pa­la

Mitä treenaamiselle käy, kun ihminen rakastuu?

Mikä voittaa jopa lenkin jälkeisen tunteen? Tietenkin rakkaus. Mutta miten rakastuminen vaikuttaa treenitehoihin, uneen ja syömisiin? Selvitimme, miten huuman voi hyödyntää.

Kun rak­kaus is­kee, sy­dä­men yli­kier­rok­set mul­lis­ta­vat yleen­sä myös tree­ni­ru­tii­nit: sport­tai­lut joko jää­vät (het­kel­li­ses­ti) tai nou­se­vat uu­del­le ta­sol­le. Mo­lem­pien taus­tal­la vai­kut­ta­vat ke­hos­sa jyl­lää­vät rak­kaus­hor­mo­nit, jot­ka saa­vat olon tun­tu­maan 24/7 eu­fo­ri­sel­ta. Mi­ten rak­kausp­ro­ses­sin eri vai­heet –

ihas­tu­mi­nen, huu­ma ja kiin­ty­mi­nen – vai­kut­ta­vat sport­taa­jaan? Aloi­te­taan rak­kaus­ta­ri­nan alus­ta eli en­si­sil­mäyk­ses­tä – tai pa­rem­min­kin nuuh­kai­sus­ta.

Ihas­tu­mi­ses­sa ha­jul­la on vä­liä

Ku­vit­te­le, et­tä olet sa­lil­la cros­sa­ril­la ja yh­täk­kiä huo­mi­o­si kiin­nit­tyy vie­res­sä­si pol­ke­vaan tree­naa­jaan. Olet tie­dos­ta­mat­ta­si re­kis­te­röi­nyt tyy­pin hien mu­ka­na erit­ty­neet fe­ro­no­mit eli ha­ju­sig­naa­lit. Ke­ho­si on tie­tä­mät­tä­si re­kis­te­röi­nyt, et­tä täs­sä oli­si hyvä fe­ro­mo­ni­matc­hi.

– Ana­ly­soim­me tie­dos­ta­mat­ta toi­sen tuok­sus­ta bi­o­lo­gis­ta yh­teen­so­pi­vuut­ta eli mi­ten so­pi­va kump­pa­ni oli­si jäl­ki­kas­vun kan­nal­ta, rak­kaus­toh­to­ri­na­kin tun­net­tu lää­kä­ri Emi­lia Vuo­ri­salmi ker­too.

Kun fe­ro­mo­nit koh­taa­vat, kiin­nos­tus he­rää. Sveit­si­läi­nen tut­ki­ja Claus We­de­kind teki ai­hees­ta kiin­nos­ta­van

tut­ki­muk­sen vuon­na 1995. Sii­nä sel­vi­si, et­tä mies­ten T-pai­to­ja hais­tel­leet nai­set va­lit­si­vat ne pai­dat, joi­den omis­ta­jan puo­lus­tus­ky­ky täy­den­si so­pi­vas­ti hei­dän omaan­sa.

Se kuka ko­lah­taa on siis pit­käl­ti tie­dos­ta­ma­ton pro­ses­si, jos­sa yh­teen­so­pi­vuus tar­kis­te­taan mo­le­kyy­li­ta­sol­la. Tuok­su joko he­rät­tää tai tap­paa kiin­nos­tuk­sen, ja suu­del­ma rat­kai­see pe­lin. Suu­del­les­sa ai­vot jat­ka­vat gee­ni­a­na­lyy­sia kump­pa­nis­ta ja jos tu­los täy­den­tää omia gee­ne­jä, hy­vä­no­lon­hor­mo­nit va­pau­tu­vat ja oh­jaa­vat jat­ka­maan tu­tus­tu­mis­ta ja mah­dol­lis­ta ra­kas­tu­misp­ro­ses­sia. Sport­taa­jal­le tämä voi mer­ki­tä as­tu­mis­ta yli­kun­non vaa­ra­vyö­hyk­keel­le.

Ra­kas­tu­nut on voit­ta­ma­ton tree­neis­sä

Ei nu­ku­ta, ei­kä nä­lä­tä, ei­kä mie­les­sä­kään pyö­ri kuin se, mil­loin pää­see taas ha­li­maan. Näis­tä va­ka­van ra­kas­tu­mis­ti­lan ylei­sis­tä tun­to­mer­keis­tä saa syyt­tää hor­mo­ne­ja. Huu­ma­cock­tai­lin tär­keim­mät ai­ne­so­sat ovat do­pa­mii­ni, ok­si­to­sii­ni, no­rad­re­na­lii­ni, en­dor­fii­nit ja kor­ti­so­li.

Do­pa­mii­ni oh­jaa aja­tuk­set ta­voit­tee­seen eli tun­tei­den koh­tee­seen. No­rad­re­na­lii­ni saa ruo­ka­ha­lun ja unen­tar­peen vä­he­ne­mään. To­sin erään tut­ki­muk­sen mu­kaan ra­kas­tu­neen uni on laa­dul­taan pa­rem­paa, vaik­ka jäi­si­kin vä­häi­sem­mäk­si.

Niin iha­naa kuin ra­kas­tu­mi­nen on­kin, se on myös stres­si­ti­la ke­hol­le, Emi­lia muis­tut­taa.

– Stres­si­hor­mo­nit eli kor­ti­so­lit saat­ta­vat nous­ta jopa 40 pro­sent­tia huu­ma­vai­hees­sa. Eli­mis­tö on tais­te­le tai pa­ke­ne -ti­las­sa, ja asi­at ko­e­taan usein mus­ta­val­koi­si­na.

Ra­kas­tu­mi­nen nos­taa myös nais­ten tes­tos­te­ro­ni­ta­so­ja, mikä li­sää pait­si sek­si­ha­lu­ja myös tree­ni­te­ho­ja. Emi­lia ker­too, et­tä eten­kin nai­sil­la ra­kas­tu­mi­nen saat­taa muis­tut­taa do­ping-ti­laa.

– It­sel­lä­ni­kin on ol­lut voit­ta­ma­ton olo rak­kaus­huu­mas­sa: spur­ta­tes­sa suo­ras­taan len­tää, pon­nis­tus­voi­maa tu­lee li­sää ja ki­pu­ti­lat pois­tu­vat.

Kos­ka kor­ti­so­li­ta­sot ovat kor­ke­al­la, Emi­lia muis­tut­taa, et­tä ra­kas­tu­neen kan­nat­taa ur­heil­la ta­val­lis­ta ar­mol­li­sem­min.

– Jos ha­lu­aa tree­na­ta lu­jaa, on muis­tet­ta­va läm­mi­tel­lä ja jääh­dy­tel­lä kun­nol­la. Se aut­taa huuh­to­maan stres­si­hor­mo­ne­ja kro­pas­ta ja nuk­ku­maan pa­rem­min.

”Ra­kas­tu­mi­nen nos­taa nai­sen tes­tos­te­ro­ni­ta­so­ja. Sil­loin tree­neis­tä­kin saa enem­män ir­ti.”

Hy­viä muu­tok­sia huu­mas­sa

Jo­kai­nen ra­kas­tu­nut tie­tää, et­tä huu­ma­vai­hees­sa pii­lee ris­ki jä­mäh­tää kai­na­lo­kyyh­ky­läi­sek­si soh­val­le. Emi­li­an mu­kaan il­miö joh­tuu sii­tä, et­tä ra­kas­tu­neen ke­hos­sa vir­taa jo niin pal­jon do­pa­mii­nia, et­tei sitä tar­vit­se jah­da­ta tree­neis­tä.

Ko­hon­neet rak­kaus­hor­mo­ni­ta­sot voi­vat nos­taa ra­kas­tu­neen pe­ru­sai­neen­vaih­dun­nan niin, et­tä le­vos­sa­kin saat­taa ku­lut­taa ta­val­lis­ta enem­män. Huu­ma­vai­he on sil­ti ke­hol­le sen ver­ran ku­lut­ta­vaa, et­tä on­nek­si se kes­tää kes­ki­mää­rin vain 18 kuu­kaut­ta. Tä­män jäl­keen ai­vo­ke­mia nor­ma­li­soi­tuu.

Emi­lia us­koo, et­tä ra­kas­tu­nee­na ai­vot ovat muo­vau­tu­vas­sa ti­las­sa, jos­sa on hel­pom­pi pääs­tä eroon huo­nois­ta ta­vois­ta ja omak­sua pa­rem­pia ta­po­ja nii­den ti­lal­le. Rak­kaus­huu­ma kan­nat­taa­kin hyö­dyn­tää hy­viin elä­män­ta­pa­muu­tok­siin. Jos huu­ma­vai­hees­sa aloit­taa yh­des­sä jon­kin har­ras­tuk­sen, sii­tä tu­lee to­den­nä­köi­sem­min myös tapa.

– It­se aloin tree­na­ta sa­lil­la en­sim­mäis­tä ker­taa ta­vat­tu­a­ni mie­he­ni. Tapa jäi heti pääl­le. Nyt odo­tan ko­vas­ti, et­tä pääs­tään taas yh­des­sä sa­lil­le syn­ny­tys­ten jäl­keis­ten kuu­kau­sien jäl­keen.

Emi­lia ke­hot­taa aloit­taa kui­ten­kin pie­nis­tä asi­ois­ta, ku­ten te­ke­mäl­lä ly­hy­en kä­ve­ly­len­kin tai ke­vy­en ko­tit­ree­nin yh­des­sä. Näin muu­tok­sis­ta tu­lee py­sy­viä vie­lä suu­rem­mal­la var­muu­del­la.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi myös lisätä hikoilemalla yhdessä treeneissä.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi myös lisätä hikoilemalla yhdessä treeneissä.

Fotolia

Sees­teis­tä spa-ar­kea

Kun huu­ma on laan­tu­nut, sees­tei­nen spa-vai­he eli kiin­ty­mi­nen voi al­kaa. Sil­loin hy­vin­voi­va pa­ri­suh­de an­taa kaik­kia rak­kaus­hor­mo­ne­ja. Olo on le­vol­li­nen ja mie­li kir­kas. Kos­ka ta­voi­te eli unel­mien kump­pa­ni on saa­vu­tet­tu, myös do­pa­mii­ni­ta­sot voi­vat las­kea. Rak­kaan ihai­le­va kat­se taas nos­taa tur­val­li­suu­den tun­net­ta li­sää­vää se­ro­to­nii­nia.

Jos ha­lu­aa vie­lä li­sä­tä kiin­ty­myk­sen ja luot­ta­muk­sen tun­net­ta, Emi­lia suo­sit­te­lee esi­mer­kik­si sau­not­te­lua, kyl­pe­mis­tä, hie­ron­taa ja tans­sia. Kaik­ki nämä li­sää­vät rau­hoit­ta­vaa ok­si­to­sii­nia, jota erit­tyy myös sil­miin kat­so­es­sa, kos­ket­ta­es­sa ja sek­sin ai­ka­na.

– Yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­net­ta voi myös li­sä­tä hi­koi­le­mal­la yh­des­sä tree­neis­sä. Esi­mer­kik­si tans­si on te­ho­kas kei­no buus­ta­ta kiin­ty­mys­tä suh­tees­sa, kos­ka se li­sää ok­si­to­sii­nia ja vä­hen­tää kor­ti­so­lia.

Jos spa-vai­he al­kaa tun­tua lii­an­kin ta­sa­pak­sul­ta, al­ku­huu­man hor­mo­ne­ja on mah­dol­lis­ta liet­soa esiin. Emi­lia suo­sit­te­lee ko­kei­le­maan yh­des­sä uut­ta la­jia tai läh­te­mään len­kil­le uu­sil­le alu­eil­le. Kaik­ki uu­si ja jän­nit­tä­vä saa do­pa­mii­nin vir­taa­maan ja pa­laut­taa al­ku­huu­man tun­net­ta.

En­tä jos ei ole vie­lä löy­tä­nyt sitä oi­ke­aa? Emi­lia ker­too, et­tä lii­kun­ta pal­kit­see sa­man­kal­tai­sel­la hy­vän olon hor­mo­ni­cock­tai­lil­la, mut­ta ko­vin­kaan tree­ni ei sy­ty­tä sa­mo­ja ai­vo­a­lu­ei­ta kuin ra­kas­tu­mi­nen.

– Vaik­ka kuin­ka tree­nai­si, rak­kau­den tar­ve py­syy sy­väl­lä. Lii­kun­nan tuo­mat hy­vä­no­lon­hor­mo­nit kui­ten­kin ta­sa­pai­not­ta­vat ti­lan­net­ta eli sport­taa­jan ei tar­vit­se et­siä rak­kaut­ta yh­tä epä­toi­voi­ses­ti.

Li­sää: rak­kaus­hor­mo­neis­ta ja Emi­lia ja ar­jen ke­mi­aa -pod­cast lo­veinc­me­dia.com

Lue myös:

Ee­vi Teit­ti­nen: ”Ra­kas­tu­nee­na an­nan kaik­ke­ni!”

Ra­kas­tu­nut, ko­kei­le näi­tä la­je­ja:

* Toi­min­nal­li­nen pa­rit­ree­ni ko­to­na tai pt:n kans­sa. Mo­lem­pien pa­nos vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen ja mo­lem­mat saa­vat on­nis­tu­mi­sen ko­ke­muk­sia!

* Juok­su­kou­lu tai yh­tei­nen tree­ni­ta­voi­te, ku­ten Mid­night Run. Ta­voi­tet­ta lä­hes­ty­mi­nen ja sen saa­vut­ta­mi­nen pi­tää do­pa­mii­nit kor­ke­al­la.

* Yh­tei­nen sa­lit­ree­ni. Ko­hon­neet ener­gi­a­ta­sot kan­nat­taa hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si pa­ri­pun­til­la.

* Met­sä­kä­ve­ly. Ra­kas­tu­neel­la no­rad­re­na­lii­ni vir­taa ja se aut­taa ha­vain­noi­maan luon­toa en­tis­tä tar­kem­min.

* Pi­la­tes tai joo­ga. Rau­hal­li­nen tun­ti ja syvä hen­gi­tys te­kee hy­vää vas­ta­ra­kas­tu­nei­den ko­hon­neil­le kor­ti­so­li­ta­soil­le.

* Zouk. Bra­si­li­a­lai­nen pa­ri­tans­si on tar­peek­si hi­das­tem­pois­ta ja taa­tus­ti lä­heis­tä.

Muis­ta! Jos tree­naat ko­vaa, läm­mit­te­le ja jääh­dyt­te­le kun­nol­la sekä muis­ta pi­tää le­po­päi­viä. Näin ra­kas­tu­mi­sen ja ko­van tree­nin stres­si­ti­la ei pää­se kuor­mit­ta­maan lii­kaa.

Vin­kit: Lää­kä­ri Emi­lia Vuo­ri­sal­mi ja hy­vin­voin­ti­val­men­ta­ja Ee­vi Teit­ti­nen

Lue Myös