NÄIN KAS­VA­TAT SI­PU­LEI­TA

Si­pu­lin kak­si­vuo­ti­seen ke­hi­tys­kaa­reen kuu­luu kas­vat­taa en­sim­mäi­se­nä vuon­na si­pu­li ja kuk­kia le­po­vai­heen jäl­keen toi­se­na vuon­na. Puu­tar­hu­ri kor­jaa si­pu­lin en­sim­mäi­se­nä vuon­na en­nen kuin kas­vi al­kaa kuk­kia ja muo­dos­taa sie­me­niä. Jos si­pu­lin an­taa kuk­kia, se muo­dos­taa yleen­sä si­vu­si­pu­lei­ta (ns. ”is­tuk­kai­ta”), jois­ta saa­daan taas sa­toa seu­raa­va­na vuon­na.

AU­RIN­KOI­NEN KAS­VU­PAIK­KA

Si­pu­li viih­tyy au­rin­koi­sel­la pai­kal­la lä­päi­se­väs­sä maas­sa. Mul­ta­va hie­ta­maa on pa­ras, mut­ta si­pu­li ei ole tark­ka kas­vu­paik­kan­sa suh­teen. Li­sää penk­kiin kom­pos­tia tai vas­taa­vaa, jot­ta maa pi­dät­tää hie­man kos­teut­ta, jos paik­ka on kui­va.

Kas­vu­paik­kaa on syy­tä vaih­taa joka vuo­si, jo­ten li­sää kom­pos­tia tai muu­ta lan­noi­tet­ta syk­syl­lä pai­kal­le, jol­le ai­ot pe­rus­taa seu­raa­van vuo­den si­pu­li­pen­kin. Kas­vu­pai­kan vaih­ta­mi­nen eh­käi­see tu­ho­lais­tu­ho­ja, kas­vi­tau­te­ja ja maan vä­sy­mis­tä.

KYL­VÄ­MI­NEN HAAS­TAA

Si­pu­lin sie­me­niä on saa­ta­vil­la, mut­ta kas­va­tus tuot­taa sa­toa ai­no­as­taan ete­läi­sim­mäs­sä Suo­mes­sa, jos kyl­vö teh­dään var­hain ke­vääl­lä.

Si­pu­lit voi kyl­vää, kun maan läm­pö­ti­la on noin 5 as­tet­ta. Kyl­mi­nä ke­si­nä sato jää huo­nok­si, mut­ta pie­nik­si jää­neet si­pu­lit voi ot­taa tal­teen is­tu­kas­si­pu­leik­si. Jos kyl­vät si­pu­lit sie­me­nes­tä suo­raan kas­vu­pai­kal­leen, vaon tu­lee ol­la noin 1,5–2,5 cm syvä. Kyl­vä sie­me­net noin 2 cm:n vä­lein. Ri­vi­vä­li noin 20–35 cm. Pei­tä kyl­vös ohu­el­ti mul­lal­la ja pai­ne­le ke­vy­es­ti ha­ra­val­la. Sa­vi­maal­la sie­me­net kyl­ve­tään noin sen­tin sy­vyi­seen va­koon ei­kä kyl­vös­tä pai­nel­la.

Voit esi­kas­vat­taa tai­met si­säl­lä tai kas­vi-huo­nees­sa. Kas­vi­huo­nee­seen sie­me­net kyl­ve­tään jo hel­mi–maa­lis­kuus­sa. Suo­raan ulos kyl­vet­tyi­nä si­pu­li itää hi­taas­ti. Esi­kas­va­te­tut si­pu­lit myös kas­va­vat reip­paam­min.

IS­TU­KAS­SI­PU­LI ON PA­RAS

Var­min tapa kas­vat­taa si­pu­lia on os­taa so­mia is­tu­kas­si­pu­lei­ta, jot­ka jo näyt­tä­vät mi­ni­si­pu­leil­ta. Is­tuk­kaat pis­tel­lään maa­han tou­ko­kuun puo­li-vä­liin men­nes­sä. Nii­tä ei saa peit­tää, vaan ni­men­sä mu­kai­ses­ti ne ai­no­as­taan pis­te­tään mul­taan niin et­tä kär­ki jää rei­lus­ti nä­ky­viin.

Tai­mi­vä­li voi ol­la aluk­si ti­he­äh­kö (n. 5 cm), niin voit ke­rä­tä joka toi­sen si­pu­lin tuo­rei­na ke­sä­si­pu­lei­na, jot­ka syö­dään naat­tei­neen. Ri­vi­vä­li noin 25 cm.

Hy­viä rin­nak­kais­kas­ve­ja eli kump­pa­nuus-kas­ve­ja ovat sa­laa­tit, re­tii­sit, pu­na­juu­ret ja pork­ka­nat.

Si­pu­lin luon­non­mu­kai­nen lan­noi­tus hoi­tuu par­hai­ten nok­kos­ve­del­lä, joka pait­si lan­noit­taa myös suo­jaa tu­ho­hyön­teis­ten hyök­käyk­sil­tä. Si­pu­li­maal­la kan­nat­taa käyt­tää myös tuh­kaa, jos se on suin­kin mah­dol­lis­ta.

SI­PU­LIN SYK­SY

Kun si­pu­lit ovat val­mii­ta kor­jat­ta­vik­si, leh­det al­ka­vat kel­las­tua eli tu­leen­tua. An­na nii­den kui­vua rau­has­sa en­nen kuin nos­tat si­pu­lit maas­ta. Jos nos­tat si­pu­lit maas­ta kui­val­la il­mal­la, voit an­taa nii­den jää­dä penk­kiin kui­vu­maan. Jos taas sää on kos­tea, nos­ta si­pu­lit kui­vu­maan il­ma­vaan paik­kaan, esi­mer­kik­si ka­tok­sen al­le nip­pui­hin si­dot­tui­na.

On tär­ke­ää kui­vat­taa si­pu­lit hy­vin, jot­ta ne säi­ly­vät. Mitä no­pe­am­min si­pu­lit kui­vu­vat, sitä vah­vem­pi ja pa­rem­pi kuo­ri ke­hit­tyy – ja sitä pa­rem­min si­pu­lit säi­ly­vät.

Muu­ta­man päi­vän kui­va­tuk­sen jäl­keen kuih­tu­neet var­ret lis­ti­tään, mikä tar­koit­taa var­sien pois­ta­mis­ta kier­tä­mäl­lä. Kier­to­lii­ke saa vii­mei­set­kin nes­te­vir­tauk­set kat­ke­a­maan ja si­pu­li me­nee le­po­ti­laan, jos­sa se säi­lyy jopa tal­ven yli.

Muok­kaa maa sa­don­kor­juun jäl­keen ja pei­tä se syk­syn leh­dil­lä. Muis­ta puh­dis­taa penk­ki mo­ni­vuo­tis­ten rik­ka­kas­vien juu­ris­ta.