Kun per­heem­me päät­ti hank­kia kas­vi­huo­neen, oli aja­tuk­se­nam­me pe­rus­taa oma troop­pi­nen vii­dak­kom­me, jos­sa voi­sim­me naut­tia läm­mös­tä ja jos­sa voi­sim­me ko­keil­la, riit­tä­vät­kö tai­tom­me kas­vat­taa troop­pi­sia kas­ve­ja.

Va­lit­sim­me Ju­li­a­na-kas­vi­huo­neen sen kau­niin vih­re­än vä­rin ja jä­mä­kän ul­ko­nä­ön ta­kia. Kas­vi­huo­neem­me on 12 ne­li­ön ko­koi­nen, ja ha­lu­sim­me teh­dä sii­tä haa­vei­dem­me vi­her­huo­neen.

Jos pi­hal­la vain on ti­laa, kan­nat­taa pys­tyt­tää ti­la­va kas­vi­huo­ne var­sin­kin, jos sitä ha­lu­aa käyt­tää li­sä­huo­nee­na.

Tou­ko­kuus­sa voi jo näh­dä en­sim­mäi­set pie­net vii­ku­noi­den ja ap­ri­koo­sien alut.

Kei­jun­lil­ja ku­kois­taa läm­pi­mään ai­kaan.

Riip­pu­pe­tu­nia no­jaa vii­ni­köyn­nök­sen ok­siin ja leh­tiin.

Tou­ko­kuus­sa ba­si­li­kat ovat läh­te­neet kas­vuun ruu­kuis­sa.

Sa­don­kor­juu on pa­ras het­ki

Kas­vi­huo­neen pys­ty­tyk­sen jäl­keen vil­liin­nyim­me ai­na, kun kä­vim­me puu­tar­ha­liik­keis­sä. Aja­tuk­se­nam­me oli teh­dä kas­vi­huo­nees­ta re­he­vä, mut­ta kaik­ki kas­voi niin hur­jaa vauh­tia, et­tä jou­duim­me lo­pul­ta is­tut­ta­maan puo­let kas­veis­ta ulos. Kas­vit kas­va­vat läm­mös­sä us­ko­ma­ton­ta vauh­tia.

Py­sy­vi­nä kas­vei­na kas­vi­huo­nees­sam­me on pie­ni­ko­koi­sia ap­ri­koo­si-, vii­ku­na- ja per­sik­ka­pui­ta. Nämä kas­vit tal­veh­ti­vat si­sä­ti­lois­sa vii­le­äs­sä. Ne kuk­ki­vat ai­kai­sin ke­vääl­lä ja nii­tä on haus­ka seu­ra­ta koko kas­vu­kau­den ajan. Pa­ras het­ki on sa­don­kor­juu syys­ke­säl­lä.

Kas­vi­huo­nees­sa tal­veh­ti­nut ru­pi­kon­na hä­vit­tää kas­vi­huo­nees­ta eta­nat ja kut­su­mat­to­mat hyön­tei­set.

Tuok­su­miek­ka­lil­jat (Gla­di­o­lus cal­li­ant­hus) yl­tä­vät suu­rim­mil­laan kas­vo­jen kor­keu­del­le. Kan­nat­taa pi­tää sil­mäl­lä lil­ja­kuk­ko­ja, jot­ka na­ker­ta­vat rei­kiä joka puo­lel­le. Ra­vis­te­le­mal­la kas­ve­ja sil­loin täl­löin nä­kee pu­nais­ten kuo­ri­ais­ten ti­pah­te­le­van maa­han. Tou­kat ovat leh­tien ala­pin­noil­la ja muis­tut­ta­vat tum­maa möyk­kyä, kos­ka ne pii­lou­tu­vat oman ulos­teen­sa al­le.

Yh­des­sä rans­ka­lai­sis­ta ry­pä­le­laa­ti­kois­ta kas­vaa pen­sas­köyn­nösk­ras­sia, to­maa­tin­tai­mia, sa­met­ti­kuk­kaa ja ba­si­li­kaa.

Vii­ni­köyn­nös an­taa var­joa

Vii­ni­köyn­nös on myös yk­si kas­vi­huo­neem­me py­sy­vis­tä asuk­kais­ta. Kan­nat­taa os­taa tum­ma­ry­pä­lei­nen, sie­me­ne­tön var­hais­la­ji­ke, jon­ka sato kyp­syy jo elo­kuun alus­sa.

Kat­to­ja pit­kin kii­pei­le­vä vii­ni­köyn­nös var­jos­taa so­pi­vas­ti mui­ta kas­ve­ja kuu­mal­ta kes­ki­päi­vän au­rin­gol­ta.

Vuo­den suu­rin työ on vii­ni­köyn­nök­sen leik­kaa­mi­nen hel­mi−maa­lis­kuus­sa. Ok­sat kan­nat­taa lei­ka­ta ko­ko­naan alas en­sim­mäi­se­nä vuon­na, jot­ta run­ko vah­vis­tuu. Sen täy­tyy kul­jet­taa vet­tä leh­dil­le ja ry­pä­leil­le koko ke­sän ajan.

Ker­rot­tu pe­tu­nia on kas­va­tet­tu sie­me­nis­tä. Taus­tal­la ole­an­te­ri (Ne­rium ole­an­der).

Avo­maan­kur­kun tai­met voi is­tut­taa kas­vi­huo­nee­seen, kun maan läm­pö­ti­la on noin 18 as­tet­ta ei­kä ole enää hal­lan­vaa­raa. Tai­met kan­nat­taa is­tut­taa hiu­kan ko­hol­le, jot­ta yli­mää­räi­nen vesi va­luu pois. Ruu­kun­pa­la­set pi­tä­vät ve­den pois kas­vin juu­rel­ta ja var­jos­ta­vat juu­ris­toa. Pen­kis­sä kas­vaa myös ba­si­li­kaa ja to­maat­te­ja.

Is­tu­tus­pöy­däl­tä al­kaa kuk­kas­ten tai­val koh­ti is­tu­tus­ta ulos tai kas­vi­huo­nee­seen. Pöy­däl­lä on ko­ko­el­ma vii­me ke­sä­nä it­se ke­rät­ty­jä sie­me­niä. Ruu­kus­sa kas­vaa si­ni­lyi­jy­kuk­ka (Plum­ba­go au­ri­cu­la­ta).

Se­koi­ta kuk­kia ja hyö­ty­kas­ve­ja

Ek­soot­tis­ten kas­vien li­säk­si kas­va­tam­me kas­vi­huo­nees­sam­me to­maat­te­ja, kurk­ku­ja ja maus­teyrt­te­jä. Olem­me löy­tä­neet ti­laa myös kau­niil­le ku­kil­le: si­pu­li­ku­kil­le, köyn­nök­sil­le, yk­si­vuo­ti­sil­le ke­sä­ku­kil­le ja omil­le pis­tok­kail­le. Kas­vi­huo­ne on mai­nio ajan­viet­to­paik­ka sa­de­päi­vi­nä, har­mai­na pil­vi­päi­vi­nä ja ko­lei­na ke­sä­päi­vi­nä.

Kas­vi­huo­nees­sa on nau­tin­nol­lis­ta vain is­tua ja viet­tää ai­kaa, kier­rel­lä ym­pä­riin­sä ja teh­dä puu­tar­ha­töi­tä, ot­taa ja is­tut­taa pis­tok­kai­ta so­pi­vis­ta kas­veis­ta, ku­ten vii­ku­nois­ta ja pe­lar­go­ni­ois­ta.

Koko per­he, myös lap­set, naut­ti­vat kas­vi­huo­nees­tam­me, ja on haus­ka näh­dä kai­ken kas­va­van. He­del­mä­sa­don kor­jaa­mi­nen on ai­na eri­tyi­sen an­toi­saa.

Syys­kuus­sa ke­rä­tään tum­mia, ma­kei­ta ry­pä­lei­tä. Kan­nat­taa va­li­ta Suo­mes­sa me­nes­ty­viä la­jik­kei­ta, joi­ta voi kas­vat­taa myös avo­maal­la ete­läi­sim­mäs­sä Suo­mes­sa.

Eri to­maat­ti­la­jik­keet kas­va­vat vie­rek­käin. Pit­kä­no­mai­nen to­maat­ti on ita­li­a­lai­nen ’Pe­ri­ni’. Li­säk­si kas­vi­huo­nees­sa on kir­sik­ka­to­maat­te­ja. Jos kyl­vät ne sie­me­nis­tä ai­kai­sin ke­vääl­lä, voit hyö­dyn­tää ne­tin laa­jo­ja va­li­koi­mia.