Ovatko antibiootit hyväksi vai pahaksi treenaajalle?

Ta­voit­teel­li­sen tree­naa­jan pai­na­jai­nen on sai­ras­te­lu­kier­re, joka saat­taa es­tää har­joit­te­lun viik­ko­jen, jopa kuu­kau­sien ajan. Pit­kit­ty­nee­seen fluns­saan te­ki­si mie­li pyy­tää lää­kä­ril­tä an­ti­bi­oo­tit, jot­ta pa­ra­ne­mi­nen ete­ni­si vik­ke­läm­min. Nii­tä ei kui­ten­kaan kan­na­ta nap­sia il­man syy­tä, ne ei­vät ni­mit­täin te­hoa vi­ruk­siin.

– Jopa yli 90 pro­sent­tia hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­ois­ta on vi­rus­pe­räi­siä. Jos sel­kei­tä viit­tei­tä bak­tee­ri­pe­räi­seen tu­leh­duk­seen ei löy­dy, an­ti­bi­oo­tit kan­nat­taa unoh­taa, sa­noo lii­kun­ta­lää­ke­tie­teen eri­kois­lää­kä­ri Ste­fan von Knor­ring.

Ta­val­lis­ta kö­hää, nu­haa tai läm­pöi­lyä ei siis hoi­de­ta an­ti­bi­oot­ti­kuu­ril­la, mut­ta joi­hin­kin in­fek­ti­oi­hin an­ti­bi­oo­tit ovat kui­ten­kin ai­noa hoi­to­kei­no.

Jos kär­sit ko­vas­ta kuu­mees­ta, tu­leh­du­sar­vo­si ovat ko­hon­neet ja pos­ki­on­te­loi­den tai keuh­ko­jen rönt­ge­nis­sä nä­kyy muu­tok­sia, ky­sees­sä voi ol­la bak­tee­ri­pe­räi­nen tu­leh­dus. Sil­loin an­ti­bi­oot­ti­kuu­ri on pai­kal­laan.

An­ti­bi­oot­ti­kuu­rin mii­nus­puo­lia

Moni tie­tää ko­ke­muk­ses­ta, et­tä an­ti­bi­oot­ti­kuu­ri ei ai­na ole vain har­mi­ton tau­din­tap­pa­ja. Vat­sa saat­taa men­nä se­kai­sin ja vä­syt­tää en­tis­tä enem­män. Mie­ti­tyt­tää myös, nir­haa­vat­ko an­ti­bi­oo­tit eli­mis­tös­tä hy­vät­kin bak­tee­rit. Kyl­lä, an­ti­bi­oo­teil­la voi ol­la si­vu­vai­ku­tuk­sia.

– An­ti­bi­oot­ti­al­ler­gi­at on tär­keä sul­kea pois. Vat­sa­oi­rei­ta voi ol­la, mut­ta ne ovat har­vi­nai­sia. Yleen­sä hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­hin mää­räl­tään ka­pe­a­kir­joi­sia an­ti­bi­oot­te­ja, jot­ka ai­heut­ta­vat vä­hem­män suo­lis­to-oi­rei­ta. Herk­kä­vat­sai­nen voi käyt­tää ap­tee­kin pro­bi­oot­ti­val­mis­tei­ta, ja saa­da niis­tä apua.

Jot­kut vat­sa- ja virt­sa­tie­in­fek­ti­oi­hin kir­joi­te­tut an­ti­bi­oo­tit saat­ta­vat ai­heut­taa akil­les­jän­ne­vai­vo­ja, mikä hait­taa tree­naa­mis­ta. Ne saat­ta­vat myös vä­syt­tää.

– Erot ih­mis­ten vä­lil­lä ovat suu­ria. Joku kes­tää he­vos­kuu­rin il­man si­vuo­i­rei­ta, joku toi­nen re­a­goi heti, sa­noo von Knor­ring.

An­ti­bi­oot­ti tu­ho­aa myös suo­lis­ton hyö­dyl­lis­tä bak­tee­ri­kan­taa.

– Äkil­li­set vai­ku­tuk­set suo­lis­tof­loo­raan voi­vat al­tis­taa vai­ke­al­le­kin ri­pu­lil­le, HUS:n in­fek­ti­o­sai­rauk­sien kli­ni­kan yli­lää­kä­ri As­ko Jär­vi­nen sa­noo.

Vai­ku­tuk­sia pi­dem­män­kin ai­kaa

Kuu­rien isoim­mat muu­tok­set suo­lis­tof­loo­ras­sa pa­lau­tu­vat kah­den vii­kon si­säl­lä, mut­ta muu­tok­sia voi nä­kyä vie­lä 1–2 vuo­den­kin ku­lut­tua.

– An­ti­bi­oot­ti ei vai­ku­ta suo­raan vas­tus­tus­ky­kyyn, mut­ta vä­lil­li­ses­ti kyl­lä: hei­ken­tä­mäl­lä vat­san suo­jaa­vaa bak­tee­ri­kan­taa. Ne ei­vät lau­kai­se sai­ras­te­lu­kier­ret­tä, mut­ta eten­kin oman nie­lun bak­tee­ri­kan­ta muut­tuu an­ti­bi­oot­ti­kuu­rien myö­tä. Sil­loin in­fek­tio voi is­keä her­kem­min.

An­ti­bi­oot­te­ja ei sil­ti ole syy­tä pe­lä­tä. Ste­fan von Knor­ring on sitä miel­tä, et­tä jos lää­kä­ri on di­ag­no­soi­nut tau­din ja mää­rän­nyt sii­hen kuu­rin, se kan­nat­taa syö­dä.

Skip­paa tree­nit an­ti­bi­oot­tien ai­ka­na

Knor­rin­gin mie­les­tä an­ti­bi­oot­tien mah­dol­li­sis­ta hai­tois­ta ja si­vuo­i­reis­ta pu­hu­taan lii­kaa, sil­lä tär­kein­tä on in­fek­ti­on hoi­to. Sivu vai­ku­tuk­set ei­vät usein­kaan ole niin suu­ria, et­tä ne hait­tai­si­vat nor­maa­lie­lä­mää. Tree­naa­mis­ta on kuu­rin ai­ka­na tur­ha aloit­taa, sil­lä lää­ke al­kaa te­ho­ta kun­nol­la vas­ta kuu­rin lop­pu­vai­hees­sa.

– Älä kun­toi­le en­nen kuin olet pa­ran­tu­nut. Odo­ta, kun­nes si­nul­la ei ole enää mi­tään ylei­soi­rei­ta: ko­lo­tus­ta, vä­sy­mys­tä, kurk­ku ki­pua tai li­has­sär­kyä. Toi­pu­mi­sen no­peus riip­puu tau­dis­ta ja yk­si­lös­tä, ajal­li­ses­ti on vai­kea sa­noa mi­tään nyrk­ki­sään­töä.

Flunssassa ja antibioottikuurilla ollessa treenejä kannattaa puntaroida tarkasti.

Shutterstock

Liik­ku­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa as­teit­tain. Voit aloit­taa kä­ve­ly­len­kil­lä, vaik­ka nenä vie­lä vä­hän vuo­taa­kin. Vä­sy­mys ja ve­tä­mät­tö­myys voi­vat joh­tua myös it­se tau­dis­ta, ei an­ti­bi­oo­tis­ta.

– Sai­raa­na tree­naa­mi­ses­sa ei ole jär­keä kah­des­ta­kaan syys­tä. Tär­kein syy on se, et­tä sai­raa­na har­joit­te­lul­la vain pit­kit­tää toi­pu­mis­ta.  Ja toi­sek­si, keho ei pys­ty vas­taa­not­ta­maan ko­vaa har­joi­tus­ta en­nen kuin se on pa­lau­tu­nut. Har­joit­te­lus­ta ei ole siis mi­tään hyö­tyä, Ste­fan von Knor­ring sa­noo.

Tar­peet­to­mat kuu­rit

Tau­dit ei­vät ole ai­na help­po­ja di­ag­no­soi­ta­via. Jos­kus an­ti­bi­oot­te­ja syö­dään tur­haan, jos­kus tu­leh­duk­set jää­vät hoi­ta­mat­ta. Jos vi­ru­sin­fek­tio on poik­keuk­sel­li­sen raju ja nos­taa kor­ke­an kuu­meen, lää­ki­tys aloi­te­taan var­muu­den vuok­si heti. Toi­si­naan vi­ru­sin­fek­ti­o­ta seu­raa an­ti­bi­oo­tein hoi­det­ta­va bak­tee­ri-in­fek­tio.

Kaik­ki kurk­ku­ki­vut ja pos­ki­on­te­lo­tu­leh­duk­set ei­vät vaa­di an­ti­bi­oot­te­ja, mut­ta esi­mer­kik­si vä­li­kor­van­tu­leh­dus hoi­de­taan useim­mi­ten kuu­ril­la. Hen­gi­tys­tie­in­fek­tio, ku­ten keuh­ko­kuu­me, on tau­ti pa­rem­pi yli­hoi­taa kuin ali­hoi­taa.

Jos­kus po­ti­laan voin­nin ke­hit­ty­mis­tä on hyvä tark­kail­la en­nen lää­ke­kuu­rin aloit­ta­mis­ta, sa­noo von Knor­ring. Jos jou­dut syö­mään 4–5 an­ti­bi­oot­ti­kuu­ria syys- ja tal­vi­kau­den ai­ka­na, kan­nat­taa poh­tia, on­ko sai­ras­te­lun taus­tal­la jo­tain muu­ta.

– Pos­ki­on­te­los­sa voi ol­la ra­ken­teel­lis­ta on­gel­maa, ku­ten ah­taut­ta. Taus­tal­la voi ol­la myös hoi­ta­ma­ton ast­ma.

Vaik­ka von Knor­ring luot­taa an­ti­bi­oot­tei­hin so­das­sa bak­tee­riin­fek­ti­oi­ta vas­taan, ei hän ole nii­den tur­han käy­tön kan­nal­la.

– Tar­pee­ton­kaan an­ti­bi­oot­ti­kuu­ri ei ole eli­mis­töl­le ko­vin vaa­ral­li­nen, mut­ta jos jo­kai­nen maa­il­man lää­kä­ri ajat­te­li­si näin, pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä nii­den lii­ka­käyt­tö voi­si ai­heut­taa an­ti­bi­oo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyis­ten bak­tee­rei­den syn­ty­mi­sen, hän sa­noo.

As­ko Jär­vi­nen on von Knor­rin­gin kans­sa sa­maa miel­tä.

– Kun kyse on rak­kaas­ta har­ras­tuk­ses­ta tai jopa am­ma­tis­ta, ur­hei­li­ja voi jopa pai­nos­taa lää­kä­riä kir­joit­ta­maan an­ti­bi­oot­te­ja. Ar­vo­ki­so­jen al­la pa­ni­koi­van am­mat­tiur­hei­li­jan tun­tei­ta in­fek­ti­o­lää­kä­ri voi ym­mär­tää, mut­ta ei hy­väk­syä. Tur­hat an­ti­bi­oo­tit ei­vät ole oi­kein it­seä ei­vät­kä ym­pä­ris­töä koh­taan.

Lue myös:

5 syy­tä jät­tää tree­nit vä­liin hy­väl­lä oma­tun­nol­la

Tree­ni ei kul­je ja pai­non­hal­lin­ta tak­kui­lee – syy­pää voi ol­la lii­an vä­häi­nen uni