Käsinsolmittu iso villamatto on peritty. Maalaus seinällä on Pihla-Marian itse maalaama. ”Värit merkitsevät minulle valtavasti. Kun oikeat sävyt löytävät toisensa, tiloista voi tulla niiden myötä todella raikkaita, tunnelmallisia ja kodikkaita.” Taiteilija Faye Toogood suunnitteli veistoksellisen Roly Poly -nojatuolin Driadelle.
Teksti ja kuvat Anna Riikonen
Tervetuloa Sveitsiin!
Suuri terassi tuo luksusta elämään. Sveitsissä terassikausi alkaa maaliskuussa ja jatkuu pitkälle syksyyn. Pihla-Maria inspiroituu kaikesta kauniista ympärillään, etenkin luonnosta. ”Luonnosta löytyy sellaisia väriyhdistelmiä, jotka ovat harmonisia ja rajujakin, mutta silti ne toimivat yhdessä. Luonnossa on paljon kauneutta. Esimerkiksi kevään vaaleanvihreä ruoho on todella ihanan sävyinen.”
Terassi oli yksi asioista, joihin perhe tässä kodissa ihastui. Suojaisaa terassia ympäröivät vanhat korkeat puut, joten terassilla saa olla aivan omassa rauhassaan. Oliivipuu ja erilaiset kukat viihtyvät Sveitsin leudossa ilmastossa. Pihla-Maria kasvattaa terassilla myös yrttejä.
Täällä en haluaisi asua! Näin tuumasi Pihla-Maria Paavilainen vuonna 2010 lomaillessaan Sveitsissä äitinsä kanssa. Sveitsin bisneskeskus Zürich ei tehnyt Pihla-Mariaan vaikutusta, päinvastoin. Hän koki kaupungin sieluttomana ja kovana, ei lainkaan kutsuvana eikä viehättävänä. Mutta kohtalo päätti toisin. Muutaman vuoden kuluttua Pihla-Maria tapasi sveitsiläisen Davidin, eikä mennyt kauan, kun hän löysi itsensä asumasta keskellä kauneinta Sveitsiä, Langenthalista.
– Asuin Helsingin Ullanlinnassa ja olin elämääni varsin tyytyväinen. Sitten tapasin sveitsiläisen Davidin, jonka äiti oli sattumalta suomalainen. Hyvin nopeasti pakkasin tavarani ja muutin rakkauden perässä Sveitsiin, Alppien keskelle, Pihla-Maria muistelee.
Pariskunta asettui Lagenthaliin, Bernin Kantoniin seudulle, jolla David oli asunut lapsena. Kaupunki on keskellä Sveitsiä, aika tarkkaan Zürichin ja Bernin puolivälissä.
– Lagenthal on tekstiili- ja posliiniteollisuudesta tunnettu kaupunki, jossa on paljon erilaisia kulttuuritapahtumia ja hyvät kulkuyhteydet eri puolille Sveitsiä. Meidän ei kuitenkaan ollut tarkoitus jäädä tänne, vaan olimme ajatelleet asettua Berniin. Tyttäremme Fannyn synnyttyä tajusimme, miten helppoa elämä pikkukaupungissa on. Täällä on mahtavat ulkoilumahdollisuudet, isovanhemmat asuvat lähellä ja Fanny käy samaa koulua kuin minä aikoinaan, tässä samassa korttelissa, David kertoo.
Pihla-Maria lukee Fannylle omia lapsuuden suosikkikirjojaan – Elsa Beskowia, Astrid Lindgreniä sekä Muumeja. Pihla-Maria pitää tärkeänä lukea Fannylle suomen-kielistä kirjallisuutta.
Jykevä ja vanha renessanssilipasto on tammea ja Pihla-Marian uusimpia löytöjä. Japani on Pihla-Marialle tärkeä maa. Hän muutti nuorena Tokioon au pairiksi ja kokemus oli hänelle merkityksellinen. Nukke ja taulu muistuttavat häntä tuosta ajanjaksosta. Hauskat ja massiiviset metalliset kynttilänjalat ovat sopivasti kitschiä ja Ricen tuotantoa. Käsinmaalatut pikkuiset rasiat ovat kirpputorilöytöjä.
VANHAN TALON KAIPUU
Pihla-Marian ja Davidin ensimmäinen yhteinen Sveitsin-koti oli valoisa ja arkkitehtuuriltaan selkeä asunto modernissa, vastarakennetussa talossa. Asunto oli kaikin puolin mukava, mutta Pihla-Maria kaipasi kuitenkin vanhan talon tunnelmaa ja karismaa. He ehtivät asua asunnossa peräti seitsemän vuotta, ennen kuin he löysivät nykyisen kotinsa.
– Tuntui mahdottomalta löytää sellainen asunto, joka täyttäisi kaikki kriteerimme. Asuttuamme vuosia modernissa laatikossa haimme tietynlaista vanhan ajan estetiikkaa ja tunnelmaa. Minua on aina viehättänyt vanha arkkitehtuuri. Kun näin kuvista kaikki tämän asunnon charmikkaat yksityiskohdat, minulle tuli heti todella voimakas tunne, että tämä koti on meidän, Pihla-Maria kertoo.
Kodissa ei ole perinteistä eteistä. Eteinen sijaitsee rakennuksen aikakaudelle tyypillisesti asunnon ulkopuolella, ja ruokailutilaan tullaan suoraan rappukäytävästä. Tammesta valmistettu ruokapöytä oli jo perheen edellisessä kodissa. Ruokailutilasta on muodostunut kodin keskus, jossa vietetään aikaa, askarrellaan ja tietysti nautitaan hyvästä ruoasta perheen ja ystävien seurassa.
Perhe pitää ruoanlaitosta. Perjantaisin vietetään usein isovanhempien kanssa pizzaperjantaita, ja viikonloppuisin kutsutaan ystäviä brunssille.
ALKUPERÄISEN ARVO
Asunto ei olekaan mikään ihan tavanomainen huoneisto. Se sijaitsee vanhassa jugendtalossa entisen pellavatehtaan kyljessä, ja aikoinaan se rakennettiin tehtaan johtajalle.
Kun sisälle astuu, on vastassa kutsuva ruokailutila, josta aukeaa peräti kahdeksan ovea makuuhuoneisiin, olohuoneeseen, keittiöön, ruokakomeroon sekä wc- ja kylpyhuonetiloihin. Seiniä peittävät kauniit koristepaneelit, jotka toistavat samaa harmaan sävyä kuin koristeelliset ikkunanpielet. Ovet, paneelit, ikkunanpielet sekä tamminen kalanruotoparketti ovat kaikki alkuperäisiä. Naapurissa asuva arkkitehti suunnitteli aikoinaan asuntoon täydellisen remontin, ja ymmärsi onneksi alkuperäisten elementtien arvon.
– Kun tulimme tänne ensimmäistä kertaa, oli minun suorastaan vaikea hahmottaa asunnon pohjaa. Se oli sokkeloinen, ovia aukesi joka suuntaan ja minulla meni kompassi ihan sekaisin. Asunto oli myös hyvin erikoisesti sisustettu. Esimerkiksi ruokailutilassa oli toimistopöytä ja ikkunoissa ruskeat polyesteriverhot. Näin kuitenkin omituisen sisustuksen taakse, Pihla-Maria kertoo.
Häntä viehättivät erityisesti asunnon huonekorkeus, paneeliseinät sekä koristeelliset ovet ja ikkunat.
– Ikkunoista avautuivat vehreät näkymät peräti neljään suuntaan, mikä on harvinaista keskellä kaupunkia. Myös lattioiden narina oli miellyttävä yksityiskohta. Kun selvisi, että me saamme asunnon, tunsin valtavaa kiitollisuutta, Pihla-Maria muistelee.
Ikean herkullisen väriset pussilakanat toistavat Louis Poulsenin kattolampun värejä. Svensk Tennin klassinen Brasil-pöytälamppu tuo kodikkuutta, Hayn naulakossa roikkuu Pihla-Marian lempivaatteita. Maalaus on Pihla-Marian käsialaa.
Makuuhuoneesta on käynti suurelle, noin 40-neliöisele terassille. Se tuo kotiin keväästä myöhäiseen syksyyn yhden vehreän lisähuoneen.
SISÄÄNTULO MÄÄRITTÄÄ TUNNELMAN
Huoneisto oli kauttaaltaan laadukkaasti ja vanhaa kunnioittaen remontoitu, ja perhe pääsi muuttamaan sinne kesällä 2022. Sisustussuunnittelijaksi valmistunut Pihla-Maria aloitti kodin sisustuksen suunnittelemisen sisääntulosta.
– Kun lähden suunnittelemaan tilaatilaa, mietin ensimmäisenä, minkälaisen tunnelman haluan kokea asuntoon sisään astuessa. Meillä ei ole perinteistä eteistä, vaan kodissamme tullaan suoraan ruokailutilaan. Tila on suuri ja kaunis, mutta hämärä. Halusin sinne ehdottomasti suuren peilin, josta ympäröivistä huoneista tulevat valonsäteet heijastuvat kauniisti. Mielestäni kodin sisääntulo on hyvin tärkeä, sillä se määrittää koko kodin tunnelman. Jos sisääntulo on kutsuva ja kodikas, välittyy tunnelma koko asuntoon, Pihla-Maria kertoo.
Kodin sisustus on muotoutunut pala palalta. Osa huonekaluista oli jo perheen edellisessä kodissa, osan Pihla-Maria hankki tähän kotiin. On selvää, että 2000-luvulla rakennettu moderni asunto ja 1900-luvun alussa rakennettu koristeellinen asunto kaipaavat vähän erityylisiä kalusteita.
– Sanoisin, että sisustustyylini on kerroksellinen, enkä ole uskollinen millekään tietylle tyylille. Inspiroidun laadukkaasta muotoilusta ja kauneudesta. Rakastan kierrellä kirpputoreja ja vanhojen tavaroiden liikkeitä, olen tehnyt sitä jo lapsena äitini kanssa. Pidän siitä, että huonekaluilla on historia. Viehätyn myös autenttisuudesta. Hyvä esimerkki ovat Thonetin tuolit. Niitä on valmistettu jo parisataa vuotta, ja edelleen ne ovat tätä päivää ja hyvin haluttuja. Sitä on aikaa kestävä muotoilu, Pihla-Maria pohtii.
Alvar-kissa sai nimensä tietysti Alvar Aallon mukaan. Hänestä on tullut perheen silmäterä. Työhuoneen yksi seinä on täynnä kaapistoja.
Fannylla on suuri ja kaunis huone. Mikki Hiiri ja lehmät Sveitsissä -taulu on kulkenut Pihla-Marian mukana jo vuosikymmeniä. Hän työskenteli aikoinaan belgialaisen Donaldsonin myymälävastaavana Helsingin keskustassa, ja taulu oli myymälässä somistusrekvisiittana. Merkin logona oli Mikki Hiiri. ”Taulu herätti ohikulkijoiden huomion ja useampikin yritti ostaa sen. Kun Sveitsi-sesonki oli ohi, omistaja kysyi, haluaisinko taulun. Ja minä halusin. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli ensimmäinen merkki universumilta, että Sveitsi tulee olemaan merkityksellinen asia elämässäni.”
JÄRJESTYS UUSIKSI
Yksi Pihla-Marian lempipuuhista on rymsteeraus. Hän harrasti sitä jo lapsena ja vaihtoi huoneensa järjestystä usein. Pariskunnan ystävät vinoilevat joskus siitä, kuinka monta sohvaa Pihla-Maria on ehtinyt Sveitsin vuosina hankkia, tai onko makuuhuone vielä samalla paikalla, kuin viime käynnillä.
– Kun menemme lomalle, rupean heti hotellihuoneessa miettimään, miten minä laittaisin tilan, miten siitä tulisi mahdollisimman kutsuva. Joskus on ihan pakko vähän järjestellä – en pysty rentoutumaan, jos tuoli on väärässä kohdassa. Yritän kuitenkin, etten sentään ystävien luona rupea laittamaan sisustusta uusiksi, Pihla-Maria nauraa.
Pihla-Maria, David ja Fanny rakastavat kaunista kotiaan keskellä kaupunkia, mutta he haaveilevat aika ajoin omasta rauhasta lähempänä luontoa.
– Olisi ihanaa päästä upottamaan varpaat aamun raikkaaseen nurmikkoon ja istuttaa oma omenapuu, istuttaa omat juuret jonnekin pysyvästi. Haaveilen omasta patiosta, riippukeinusta ja takasta. Olen aina luullut olevani urbaani, mutta viime vuosina kaipuuni luontoon on kasvanut. Juuri nyt kaikki on kuitenkin todella hyvin. Jo lähes vuosikymmenen täällä asuneena, Sveitsistä on tullut minulle todella rakas kotimaa. Myös Zürich on nykyään ihan mukava kaupunki, vaikka oikea berniläinen ei sinne koskaan muuttaisi, Pihla-Maria sanoo nauraen.
Kylpyhuoneessa on hotellimaista tunnelmaa, se on tilava ja valoisa.
KOTI
Sveitsin Langenthalissa
Asunto 160 m² + terassi 40 m² vuonna 1907 rakennetussa jugendtalossa.
ASUKKAAT
Yrittäjä ja sisustussuunnittelija Pihla-Maria Paavilainen, operatiivinen johtaja, tuotannonjohtaja David Schär, tytär Fanny, 8, sekä Alvar-kissa. Instagramissa
@helsinkiboutique.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ