MIKÄ: Ki­vik­koi­nen rin­ne­puu­tar­ha, noin 2 000 m2.

MIS­SÄ: Tam­mi­saa­res­sa maa­seu­dul­la.

PUU­TAR­HAA HOI­TAA: Di­a­be­tes­hoi­ta­ja In­ge-May Jous­maa.

In­ge-May on eh­ti­nyt hoi­taa ja hel­liä puu­tar­haan­sa pian kol­me­kym­men­tä vuot­ta, sil­lä Jous­maat muut­ti­vat vas­ta­val­mis­tu­nee­seen ta­loon­sa Raa­se­po­rin maa­seu­dul­le ke­vääl­lä 1989. Jo edel­li­se­nä syk­sy­nä In­ge-May oli käy­nyt is­tut­ta­mas­sa tu­le­vaan pi­haan­sa run­saas­ti kuk­ka­si­pu­lei­ta. Näin hän pää­si naut­ti­maan kuk­ka­lois­tos­ta heti en­sim­mäi­se­nä ke­vää­nä.

Ai­kai­sem­min ton­til­la oli si­jain­nut van­ha torp­pa ka­na­loi­neen. Pu­na­mul­la­tus­sa ka­na­las­sa vie­te­tään pe­rin­tei­ses­ti ju­han­nus- ja ra­pu­juh­lat.

Puu­tar­has­sa kas­voi en­tuu­des­taan ome­na­puu, mar­ja­pen­sai­ta, sy­ree­ne­jä ja muu­ta­ma pe­ren­na.

Osa pen­sais­ta on vie­lä jäl­jel­lä ja pe­ren­nois­ta­kin sär­ky­nyt­sy­dän ja mal­va.

Lue myös: Hur­maa­vat pi­o­nit

Etupihan puutarha-alueelle suuren tammen alapuolelle kylvetty laventeli muodostaa matalan aidan. Vasemmalla kukkii vaaleanlila vuoripipo ja punainen munkinpioni.

En­sin is­tu­tet­tiin pi­o­nit

Pe­ren­nois­ta en­sim­mäi­si­nä In­ge-May is­tut­ti pi­o­nit. Ne hän kai­voi van­has­ta puu­tar­has­taan. Ne ei­vät ol­leet viih­ty­neet siel­lä ko­vin hy­vin, mut­ta tääl­lä, au­rin­koi­ses­sa sa­vi­maas­sa, kuk­ki­vat lois­ta­vas­ti jo seu­raa­va­na ke­sä­nä.

Pi­o­nit ovat ol­leet In­ge-Mayn lem­pi­kuk­kia ai­van pie­nes­tä pi­tä­en. Hä­nen lap­suu­den­ko­tin­sa puu­tar­has­sa nii­tä kas­voi run­saas­ti. Hän on tuo­nut siel­tä juu­rak­ko­ja tä­hän­kin puu­tar­haan.

– Pi­o­nin ku­kat ovat niin täy­del­li­siä, tuok­su usein mah­ta­va ja koko kas­vi ko­ris­teel­li­nen.  Jak­san kat­sel­la nii­den kuk­kia tun­ti­kau­sia, In­ge-May sa­noo.

Kun pi­o­nit ovat täy­des­sä ku­kas­sa, In­ge-May toi­voo ai­na sa­teen py­sy­vän loi­tol­la. Sade kun tur­me­lee ras­kaat ku­kat het­kes­sä.

In­ge-Mayn mie­les­tä puu­tar­has­sa voi­si ol­la vaik­ka kuin­ka pal­jon pi­o­ne­ja. Hän yrit­tää löy­tää uu­sia la­jik­kei­ta.

Hän ha­lu­ai­si myös li­sää Itoh-hyb­ri­de­jä, puu­var­tis­ten ja ruo­ho­var­tis­ten pi­o­nien ris­tey­ty­miä, joil­la on suu­ret ker­ran­nai­set ku­kat.

Lue myös: 7 iha­naa pi­o­nia

Kii­nan­pi­o­ni Ewe­li­na on mo­nen lem­mik­ki näyt­tä­vän ku­kin­tan­sa ja tuok­sun­sa an­si­os­ta.

Sword dan­ce -pi­o­nin pu­nai­set te­rä­leh­det ym­pä­röi­vät kel­tais­ta kes­kus­taa.

Run­saas­ti si­vu­nup­pu­ja kas­vat­ta­va pi­o­ni Doc­tor Ale­xan­der Fle­ming kuk­kii pit­kään suu­rin tuok­su­vin ku­kin.

Voi­mak­kaas­ti tuok­su­va Itoh-pi­o­ni Bart­zel­la on yk­si ar­vos­te­tuim­pia pi­o­ni­la­jik­kei­ta. Se kuk­kii run­saa­na kak­si­kin kuu­kaut­ta. Ker­ran­nai­sis­sa ku­kis­sa on lius­koit­tu­neet te­rä­leh­det.

Lois­to­kär­hö Rüütel on vi­ro­lai­nen la­ji­ke, jol­la on kuu­si pit­ku­lais­ta te­rä­leh­teä.

Lap­suu­den­ko­dis­ta saa­tu pu­nai­nen pi­o­ni kuk­kii In­ge-Mayn puu­tar­has­sa näin re­he­väs­ti.

Suu­ri ker­ran­nais­kuk­kai­nen han­sa­ruu­su on no­pe­a­kas­vui­nen pen­sas, joka kuk­kii ah­ke­ras­ti ja pit­kään.

In­ge-May ha­lu­aa ko­keil­la uu­sia kas­ve­ja ja muun mu­as­sa ek­soot­ti­sia pui­ta, ku­ten tulp­paa­ni­puu­ta. Uu­sim­mal­la puu­tar­ha-alu­eel­la kas­vaa edes­sä mag­no­lia ja taa­em­pa­na laik­ku­kir­jo­ka­nuk­ka.

Rin­ne läm­pe­nee hi­taas­ti

Kol­mi­ker­rok­si­nen talo si­jait­see yl­hääl­lä mä­el­lä. Siel­tä las­keu­tuu me­ren­lah­del­le kas­vien täyt­tä­mä, ki­vik­koi­nen rin­ne. Ki­vien se­as­sa kuk­ki­vat so­pui­sas­ti luon­non­kas­vit ja is­tu­te­tut la­jik­keet.

Sin­ne tän­ne rin­tee­seen, ma­ta­lien pen­sas­to­jen jouk­koon, on is­tu­tet­tu pi­o­ne­ja, kur­jen­kel­lo­ja ja kel­ta­pel­la­via.

In­ge-May ker­too, et­tä olo­suh­teet ovat an­ka­rat ke­vääl­lä, kun me­rel­tä vie­lä pu­hal­taa kyl­mä vii­ma. Se pi­tää rin­teen kas­vit hei­ve­röi­si­nä pit­kään, vaik­ka sa­mat la­jik­keet jo ku­kois­ta­vat suo­jai­sem­mis­sa pai­kois­sa.

– Kun rin­ne sit­ten läm­pi­ää, sen kuk­ka­lois­to on mah­ta­va, vaik­ka alus­ta on­kin ki­vik­koi­nen.

Rin­tee­seen on ra­ken­net­tu myös kier­rä­tys­ka­lus­teil­la si­sus­tet­tu hu­vi­ma­ja, jos­sa viih­dy­tään ke­vääl­lä ja syk­syl­lä sa­tei­si­na päi­vi­nä. Ke­säl­lä siel­lä on mel­kein ai­na lii­an kuu­ma, kun kat­toa ei saa au­ki.

Lue myös: Kuk­ka­si­pu­leil­la koh­ti ke­vät­tä

Omaa par­saa sie­me­nis­tä

Rin­teen yh­teen reu­naan on pe­rus­tet­tu kas­vi­maa. Kun ku­va­sim­me puu­tar­haa hei­nä­kuun alus­sa, siel­lä kuk­ki­vat til­lit ja uni­kot. Si­pu­lit, pu­na­juu­ret, pals­ter­na­kat, pa­vut ja kaa­lit vas­ta val­mis­te­le­vat sa­to­aan.

In­ge-May kas­vat­taa par­saa sie­me­nis­tä. Ne ovat jo mo­ne­na vuon­na tuot­ta­neet run­saan sa­don. Hän kor­jaa par­sa­sa­toa tou­ko­kuus­ta ju­han­nuk­seen.

– Par­sa on par­haim­mil­laan, kun poi­min sen juu­ri en­nen keit­tä­mis­tä.

In­ge-Ma­yl­le on ai­na ol­lut tär­ke­ää vil­jel­lä niin pal­jon omia vi­han­nek­sia kuin mah­dol­lis­ta. Omat tuot­teet mais­tu­vat ai­na par­hail­ta. Kun it­se vil­je­lee, sil­loin myös tie­tää, mis­sä ne ovat kas­va­neet ja mi­ten.

– Koko ajan ke­hit­te­len myös uu­sia ta­po­ja käyt­tää sa­toa. Kaa­lis­ta ja juu­rek­sis­ta teen ny­kyi­sin myös sip­se­jä.

Etu­pi­hal­la on la­si­nen kas­vi­huo­ne, jos­sa kas­vaa eri­lai­sia to­maat­ti­la­jik­kei­ta, kurk­kua ja ba­taat­tia, jos­ta vii­me syk­sy­nä saa­tiin yk­si ki­lon pai­noi­nen yk­si­lö­kin. Kas­vi­huo­ne on viih­tyi­säs­ti si­sus­tet­tu kier­rä­tys­huo­ne­ka­luil­la.

Lue myös: Puu­tar­hu­rin oma puu­tar­ha

Kas­vi­huo­ne si­jait­see etu­pi­han lai­dal­la. Siis­ti ra­ken­nus on si­sus­tet­tu van­hoil­la huo­ne­ka­luil­la, jot­ka In­ge-May on maa­lan­nut.

Kasvihuoneessa Inge-May viljelee monia tomaattilajikkeita ja myös bataattia.

Tulp­paa­ni­puun kun sai­si

Hen­to kel­lo­kär­hö, ve­ri­kur­jen­pol­vi ja vuo­ri­kon­nan­ta­tar ovat pait­si kau­nii­ta myös kii­tol­li­sia kas­ve­ja. Tääl­lä ne peit­tä­vät laa­jo­ja alu­ei­ta ja es­tä­vät rik­ka­ruo­ho­ja juur­tu­mas­ta maa­han.

In­ge-Mayn mie­les­tä rik­ka­ruo­ho­jen ohel­la haas­ta­vin­ta puu­tar­has­sa on mo­nien kas­vien lii­an run­sas le­vi­ä­mi­nen. Mo­ni­vuo­ti­set uni­kot, kel­tai­set lu­pii­nit ja mo­net kel­lo­kas­vit tar­vit­se­vat usein siir­tä­mis­tä hi­taam­min kas­va­vien yk­si­löi­den tiel­tä.

Puu­tar­haan­sa In­ge-May ha­lu­ai­si vie­lä ek­soot­ti­sia puu­la­je­ja. Tulp­paa­ni­puu on lis­tan yk­kö­se­nä. Näyt­tä­väs­sä puus­sa on kel­lan­vih­re­ät tulp­paa­ni­mai­set ku­kat, ja se voi kas­vaa jopa 40 met­riä kor­ke­ak­si.

– Yri­tän kek­siä sil­le so­pi­van suo­jai­saa laak­soa, jos­sa se voi­si me­nes­tyä.

Lue myös: Jos tah­dot tuok­su­van puu­tar­han, va­lit­se nämä kas­vit

Puu­tar­hu­rit vaih­ta­vat kas­ve­ja

In­ge-May kuu­luu Tam­mi­saa­ren puu­tar­ha­yh­dis­tyk­seen, joka jär­jes­tää kas­vien vaih­to­ta­pah­tu­man ke­vääl­lä ja syk­syl­lä.

Sil­loin puu­tar­hu­rit kai­va­vat ylös kas­ve­ja, joi­ta pi­tää ja­kaa, jot­ka ovat li­sään­ty­neet lii­kaa tai käy­neet tar­peet­to­mik­si. Suo­si­tuis­sa ta­pah­tu­mis­sa on­kin ai­na run­saas­ti kas­ve­ja tar­jol­la.

– Siel­lä voi it­sel­leen ke­rä­tä niin pal­jon kas­ve­ja kuin eh­tii!

In­ge-May saa kas­ve­ja myös ys­tä­väl­tään Ca­ri­tal­ta. He kä­ve­le­vät mel­kein joka viik­ko jom­man­kum­man puu­tar­has­sa, naut­ti­vat kuk­ka­lois­tos­ta ja miet­ti­vät, mik­sei joku kas­vi me­nes­ty.

– Käym­me läpi kas­ve­ja, jot­ka pi­tää ja­kaa, kun so­pi­va ajan­koh­ta koit­taa.

Lue myös: Haa­ve­leit­ko omas­ta yrt­ti­puu­tar­has­ta? Näil­lä pää­set al­kuun!

Mo­nen puu­tar­hu­rin suku

In­ge-May vaih­taa kas­ve­ja myös si­sa­ren­sa Su­san­nan ja serk­kun­sa Mary Kuu­sis­ton kans­sa. Su­san­na on äs­ket­täin val­mis­tu­nut puu­tar­ha­mes­ta­rik­si.

– Hä­nen kans­saan on mie­len­kiin­tois­ta vaih­taa aja­tuk­sia ja tie­to­ja kas­vi­maa­il­mas­ta, In­ge-May ker­too.

Mary taas on tai­tei­li­ja, puu­tar­hu­ri ja tie­to­kir­jai­li­ja, jon­ka ek­soot­ti­ses­ta puu­tar­has­ta on ker­rot­tu Koti ja keit­tiö -leh­des­sä­kin.

Puu­tar­ha­kir­jo­ja ja -leh­tiä In­ge-May on eh­ti­nyt ke­rä­tä mel­koi­set mää­rät. Se­son­gin ai­ka­na hän ei eh­di nii­hin pe­reh­tyä, mut­ta niis­tä voi ai­na tar­kis­taa asi­oi­ta.

Verk­ko on help­po tie­to­läh­de, mut­ta In­ge-Mayn mie­les­tä kir­jat ovat haus­kem­pia ja an­toi­sam­pia.

Te­le­vi­si­os­sa puu­tar­ha­oh­jel­mat tu­le­vat yleen­sä ke­vääl­lä ja ke­säl­lä, kun In­ge-Ma­yl­la on jo kii­re puu­tar­has­saan.

– Mik­si oh­jel­mia ei voi­si aloit­taa jo hel­mi­kuus­sa, jol­loin nii­hin eh­ti­si pa­neu­tua, In­ge-May toi­voo.

Talon edessä rinteessä aukeaa unikkojen koristama kasvimaa.

Lue myös:

Puu­tar­ha on kuin pala Ja­pa­nia

Kek­se­li­äs puu­tar­ha, jos­sa kier­rä­tys on kun­ni­as­sa

Tee it­se kuk­ka­puu­tar­ha - näil­lä vin­keil­lä on­nis­tut!