Ku­vit­te­le Por­ta San­ta Ma­ria: Kaa­ri­käy­tä­vä, joka kul­kee läpi 12 met­riä pak­sun ja 9 met­riä kor­ke­an kau­pun­gin­muu­rin. Kun as­tut sen läpi Luc­can van­haan­kau­pun­kiin, edes­sä­si au­ke­aa Ita­li­an hie­noin­ta kes­ki­ai­kais­ta ja re­nes­sans­si­ark­ki­teh­tuu­ria.

Luc­can täy­del­li­sen eh­jä­nä säi­ly­nyt kau­pun­gin­muu­ri on har­vi­nai­suus. Sen suo­jis­sa pii­lek­sii ele­gant­ti, ah­das ja val­loit­ta­va kau­pun­ki täyn­nä Ita­li­an ää­niä ja tuok­su­ja.

Pa­ras­ta kau­pun­gis­sa on se, et­tei siel­lä ole juu­ri­kaan au­to­lii­ken­net­tä. Luc­ca­lai­set ovat in­nok­kai­ta pyö­räi­li­jöi­tä. Kau­pun­gin­muu­rin har­jal­la kul­kee eri puu­la­jien reu­nus­ta­ma vie­hät­tä­vä kä­ve­ly­tie, jon­ka täy­del­lä kier­rok­sel­la on mit­taa hiu­kan yli nel­jä ki­lo­met­riä.

Lu­kui­sat kir­kot, tor­nit, re­nes­sans­si­pa­lat­sit ja au­ki­ot ker­to­vat ta­ri­naa Luc­can 2 500 vuot­ta  kes­tä­nees­tä kau­pan­käyn­nin ja vau­rau­den ajas­ta. Silk­ki oli re­nes­sans­sin Luc­can tun­ne­tuin kaup­pa­ta­va­ra. Ny­kyi­sin kau­pun­ki tun­ne­taan elä­väs­tä tai­tees­ta ja kult­tuu­ris­ta. Hei­nä­kui­nen Sum­mer Fes­ti­val tuo tun­nel­mal­li­sel­le Pi­az­za Na­po­le­o­nel­le rock- ja pop­kon­sert­te­ja kan­sain­vä­li­si­ne täh­tie­siin­ty­ji­neen. La­val­la on näh­ty tun­net­tu­ja vie­rai­ta ku­ten Mark Knopf­ler, Nick Cave, Neil Yo­ung ja Le­o­nard Co­hen.

Luc­ca on myös tun­ne­tun sä­vel­tä­jän Gi­a­co­mo Puc­ci­nin syn­ty­mä­kau­pun­ki. Puc­ci­ni-fes­ti­vaa­li jär­jes­te­tään lä­hei­ses­sä Tor­re del La­gon ky­läs­sä hei­nä–elo­kuun vaih­tees­sa. Puc­ci­nin lap­suu­den­ko­ti Luc­cas­sa on ny­kyi­sin mu­seo. La Bohè­mea ja Tos­caa esi­te­tään kau­sit­tain myös kau­pun­gin upe­as­sa oop­pe­ra­ta­los­sa Te­at­ro del Gig­li­os­sa.

Luc­can hy­vin­voin­ti nä­kyy asuk­kai­den tyy­lik­kääs­sä pu­keu­tu­mi­ses­sa ja ka­tu­ku­vas­sa. Via Fil­lun­gon var­rel­la on ele­gant­te­ja pu­tiik­ke­ja ja kä­si­työ­liik­kei­tä, jois­sa myy­dään ita­li­a­lais­ta de­sig­nia ja pai­kal­li­sia ar­te­saa­ni­tuot­tei­ta, ku­ten kä­sin­teh­tyä pa­pe­ria, teks­tii­le­jä, ke­ra­miik­kaa ja ken­kiä.

SYÖ­TÄ­VIÄ MAT­KA­MUIS­TO­JA

Luc­ca tar­jo­aa mo­nen­lai­sia ais­ti­nau­tin­to­ja. Pe­rin­teik­käät kah­vi­lat ja ra­vin­to­lat ovat säi­lyt­tä­neet tyy­lin­sä – mo­nien ruo­ka­paik­ko­jen his­to­ria ulot­tuu sa­to­jen vuo­sien taak­se. Ruo­ka on Tos­ca­nan pa­ras­ta: yk­sin­ker­tais­ta ja pe­rin­teis­tä lä­hi­ruo­kaa.

Eh­dot­to­mas­ti mais­ta­mi­sen ar­voi­nen on kau­pun­gin ni­mik­ko­ruo­ka Tor­tel­li Luc­c­he­se: maus­te­tul­la li­hal­la täy­te­tyt pas­ta­nyy­tit, joi­den pääl­le va­lel­laan rei­lus­ti ragú-kas­ti­ket­ta. Pas­tan kel­tai­nen väri ker­too, et­tä se tu­lee alu­eel­ta, mis­sä asuk­kail­la oli va­raa käyt­tää ka­nan­mu­nia pas­taan­sa.

Muu­al­la Tos­ca­nas­sa pas­ta on val­koi­sem­paa, mut­ta silk­ki­kau­pas­ta ja pank­ki­lii­ke­toi­min­nas­ta kuu­lus­sa Luc­cas­sa ei pi­his­tel­ty raa­ka-ai­neis­sa.

Mui­ta tyy­pil­li­siä ruo­kia ovat mi­nest­ro­ne­keit­to ja pais­tet­tu ka­nii­ni mo­nes­sa muo­dos­sa. Tie­ten­kin tar­jol­la on myös mu­re­aa kink­kua, mak­ka­roi­ta, juus­to­ja, hu­na­jaa, olii­vi­öl­jyä – kaik­ki oi­val­li­sia, syö­tä­viä mat­ka­muis­to­ja. Tos­ca­na­lais­ten vii­nien va­lin­nas­sa aut­taa esi­mer­kik­si tun­nus­tet­tu vii­ni­kaup­pa Eno­te­ca Van­ni Pi­az­za San Sal­va­to­rel­la.

Ma­ke­an­näl­kä ei jää Luc­cas­sa tyy­dyt­tä­mät­tä. Lä­hes joka ka­dun­kul­mas­sa on kon­di­to­ria tai lei­po­mo. Kuu­lui­sin lei­von­nai­nen on iki­van­ha Buc­cel­la­to, joka on ma­kea anik­sel­la ja ru­si­noil­la maus­tet­tu lei­pä. Lii­ty Pas­tic­ce­ri­an eli kon­di­to­ri­an jo­noon pai­kal­lis­ten kans­sa ja va­lit­se her­kul­li­sim­man nä­köi­nen he­del­mä­tort­tu.

SA­TO­JEN KIRK­KO­JEN KAU­PUN­KI

Jäl­ki­ruo­ak­si so­pii kier­rel­lä kau­pun­kia ja teh­dä ai­ka­mat­ka men­nei­syy­teen. Luc­caa sa­no­taan sa­to­jen kirk­ko­jen kau­pun­gik­si.

Ro­maa­nis­ta ark­ki­teh­tuu­ria edus­ta­va San Mar­ti­non ka­ted­raa­li on hyvä aloi­tus­paik­ka. Sen vai­heet al­koi­vat jo 600-lu­vul­la, ja eri vuo­si­sa­to­jen muu­tok­set ja li­säyk­set nä­ky­vät ra­ken­nuk­ses­sa ark­ki­teh­to­ni­si­na ker­ros­tu­mi­na. San Mar­ti­non tär­kein näh­tä­vyys ka­to­li­lai­sel­le on Vol­to San­to -re­liik­ki, pui­nen kas­vo­ku­va Kris­tuk­ses­ta. Sen us­ko­taan esit­tä­vän Kris­tuk­sen ai­to­ja kas­vo­ja.

Kir­kos­sa voi ihail­la myös Tin­to­ret­ton Vii­mei­nen eh­tool­li­nen -fres­koa.

ARK­KIEN­KE­LIN SA­RA­NA­SII­VET

Seu­raa­vak­si ka­me­ra ote­taan esiin San Mic­he­le in Fo­ron kir­kon koh­dal­la. Sen jul­ki­si­vu pyl­väs­ker­rok­si­neen on on yk­si Ita­li­an mie­len­kiin­toi­sim­mis­ta.

Saa­tat huo­ma­ta, et­tä ik­ku­na-au­kot avau­tu­vat tyh­jään ja va­le­jul­ki­si­vu on kirk­koa kor­ke­am­pi. Ylim­pä­nä on ark­kien­ke­li Mi­ka­e­lin pat­sas, jon­ka sii­vet on kiin­ni­tet­ty sa­ra­noil­la. Ei sik­si et­tä en­ke­li pää­si­si len­toon, vaan jot­ta sii­vet voi­daan ir­rot­taa en­nen kuin myrs­ky vie ne men­nes­sään.

Ba­si­li­ca San Fre­di­a­no on yk­si Luc­can van­him­mis­ta kir­kois­ta. Sen tun­nis­taa jul­ki­si­vun elä­väi­ses­tä 1300-lu­vun mo­sai­ik­ki­ko­ris­te­lus­ta.

Nä­kö­kul­ma vaih­tuu, kun kii­ve­tään Pa­laz­zo Gui­ni­gin upe­aan tor­niin, jon­ka hui­pul­la 45 met­rin kor­keu­des­sa kas­vaa tam­mi­pui­ta. Nel­jäs­tä al­ku­pe­räi­ses­tä tor­nis­ta vain yk­si on jäl­jel­lä.

Gui­ni­gin hal­lit­si­ja­su­ku suo­je­li pit­kään Luc­caa naa­pu­ri­kau­pun­kien hyök­käyk­sil­tä. Ai­koi­naan Luc­can pro­vins­sis­sa ko­ho­si yli 170 eri­lais­ta tor­nia – niil­lä ker­rot­tiin ta­lon ja su­vun vau­rau­des­ta. Nä­kö­a­la tor­nin hui­pul­ta on hen­ke­ä­sal­paa­va: poh­joi­ses­sa hää­möt­tä­vät Al­pit, ete­läs­sä siin­tää Tos­ca­na ja jal­ko­jen juu­res­sa le­pää sok­ke­loi­nen kau­pun­ki. Bel­la Luc­ca!

LUC­CAN HUI­KEA HIS­TO­RIA

● Et­rus­kit pe­rus­ti­vat Luc­can yli 2 500 vuot­ta sit­ten ja roo­ma­lai­set val­loit­ti­vat kau­pun­gin n. 180 e.Kr.

● Kris­ti­nus­ko tuli kau­pun­kiin vuon­na 47. Luc­caa pi­de­tään Ita­li­an en­sim­mäi­se­nä kris­tit­ty­nä kau­pun­ki­na.

● Luc­ca oli tär­keä kaup­pa­kau­pun­ki, joka har­joit­ti eri­tyi­ses­ti silk­ki­kaup­paa 1100-lu­vul­ta al­ka­en.

● 1300-lu­vul­la Luc­can vai­ku­tus­val­ta oli niin suu­ri, et­tä sitä voi jopa ver­ra­ta Fi­ren­zeen.

● Ny­ky­ään kau­pun­gis­sa on va­jaat 85 000 asu­kas­ta.

LUC­CAN AN­TIIK­KI­MARK­KI­NAT

Joka kuu­kau­den kol­man­te­na vii­kon­lop­pu­na Luc­cas­sa jär­jes­te­tään val­tai­sat an­tiik­ki­mark­ki­nat, joil­le saa­puu jopa 230 myy­jää. Mark­ki­nat le­vit­täy­ty­vät joka puo­lel­le kau­pun­kia, mut­ta eri­tyi­ses­ti Pi­az­za San Gius­ton ja Pi­az­za An­tel­mi­nel­lin au­ki­oil­le sekä nii­den si­vu­ka­duil­le. Mark­ki­noil­ta löy­tää sekä kal­lis­ta an­tiik­kia et­tä hal­paa rih­ka­maa.

NÄIN PÄÄ­SET LUC­CAAN

● Lä­hin len­to­kent­tä on Pisa, mut­ta Fi­ren­zeen on use­am­pia len­to­yh­teyk­siä. Fin­nair len­tää ke­sä­ai­kaan suo­raan Pi­saan.

● Fi­ren­zen len­to­ken­täl­tä mat­kaa on noin 70 ki­lo­met­riä, Pi­sas­ta 22 ki­lo­met­riä. Ju­na­mat­ka Pi­san len­to­ken­täl­tä tai kes­kus­rau­ta­tie­a­se­mal­ta Luc­caan kes­tää noin puo­li tun­tia, Fi­ren­zes­tä San­ta Ma­ria No­vel­lan ase­mal­ta noin 1.5 tun­tia. Luc­caan pää­see lä­hi­kau­pun­geis­ta myös lin­ja-au­tol­la.

● Tos­ca­nan-kier­to­mat­kaa var­ten kan­nat­taa vuok­ra­ta au­to. Luc­ca si­jait­see py­hiin­va­el­lus­reit­tei­hin pe­rus­tu­van kult­tuu­ri­rei­tin Via La Fran­ci­ge­nan var­rel­la. Luc­ca kan­nat­taa ot­taa mu­kaan mat­ka­oh­jel­maan, jos suun­ta­na on Luo­teis-Ita­li­an ran­nik­ko, Pisa, Li­vor­no tai Vi­a­reg­gio. Li­vor­nos­ta on laut­ta­yh­teys esi­mer­kik­si Kor­si­kal­le.

● Luc­cas­sa voi ma­joit­tua van­han­kau­pun­gin ul­ko­puo­lel­la si­jait­se­vaan ho­tel­liin tai vil­laan. Maa­ti­la­ma­joi­tus on mai­nio vaih­to­eh­to, jos käy­tet­tä­vis­sä on au­to.