Artikkeli

Yrttien kasvatus ja käyttö

Ba­si­li­ka ra­kas­taa läm­pöä. Sen voi is­tut­taa avo­maal­le vas­ta hal­lan­vaa­ran jäl­keen.

BA­SI­LI­KAT, OCI­MUM BA­SI­LI­CUM

Kas­va­tus: Ba­si­li­ka ra­kas­taa läm­pöä. Sen voi is­tut­taa avo­maal­le vas­ta hal­lan­vaa­ran jäl­keen. Sie­me­nes­tä kas­va­tet­ta­es­sa tai­mi­kas­va­tus aloi­te­taan huh­ti­kuus­sa kyl­vä­mäl­lä 2–4 sie­men­tä ruuk­kua koh­den. Sie­me­net itä­vät pa­ris­sa vii­kos­sa. En­nen ulos is­tut­ta­mis­ta tai­met lat­vo­taan eli niil­tä kat­kais­taan lat­vat, jot­ta ne tuu­heu­tu­vat ja vah­vis­tu­vat. Toi­men­pi­de so­pii kai­kil­le yr­teil­le. On myös tär­ke­ää to­tut­taa tai­met pik­ku­hil­jaa ul­koil­maan eli ka­rais­ta en­nen lo­pul­lis­ta is­tut­ta­mis­ta. Al­ku­ke­säs­tä ba­si­li­ka hyö­tyy hal­la­har­sos­ta. Tai­mi­vä­li on 30 cm. Hy­viä kas­vu­kump­pa­nei­ta ovat to­maa­tit ja muut yr­tit. To­sin ba­si­li­ka ku­lut­taa mui­ta yrt­te­jä enem­män vet­tä.

Käyt­tö: Ba­si­li­ka so­pii kaik­kiin ruo­kiin, jois­sa on to­maat­tia, ja li­säk­si liha- ja ka­la­ruo­kiin, mu­nan ja juus­to­jen kans­sa. Lää­kin­näs­sä sen kat­so­taan aut­ta­van ruo­an­su­la­tus­vai­voi­hin ja ys­kään. Ke­rää ba­si­li­kas­ta leh­ti­sa­toa nap­si­mal­la isoim­pia leh­tiä ja leik­kaa­mal­la lat­vo­ja sekä si­vu­ver­so­ja. Näin se te­kee jat­ku­vas­ti uu­sia haa­ro­ja ei­kä ala kuk­kia lii­an pian. Kym­me­nes­tä kas­vis­ta saat jo loih­dit­tua use­am­man­kin pes­ton ja sa­laa­tin. Jos sa­toa tu­lee yl­tä­kyl­läi­ses­ti, ba­si­li­kas­ta voi teh­dä yrt­ti­öl­jyä tai kui­vat­taa leh­det hi­os­ta­mal­la.

 

MIN­TUT, MENT­HA-LA­JIT

Kas­va­tus: Mint­tu­ja on noin 25 la­jia. Mo­ni­vuo­ti­nen mint­tu le­vi­ää hel­pos­ti juu­ri­ve­so­jen­sa avul­la, jo­ten is­tu­tet­ta­es­sa se on hyvä ra­ja­ta hy­vin esim. juu­ri­ma­tol­la tai pi­tää ku­ris­sa omas­sa ruu­kus­saan. Her­kul­li­sin ruo­an­lai­tos­sa on vi­her­mint­tu, Ment­ha spi­ca­ta. Yrt­ti­tee­hen ja lää­kin­näl­li­siin tar­koi­tuk­siin pa­ras taas on voi­ma­kas pi­par­mint­tu, Ment­ha x pi­pe­ri­ta, jota li­sä­tään kas­vul­li­ses­ti maa­var­sis­ta. Mint­tu­ja on erit­täin help­po kas­vat­taa, ja ne tuot­ta­vat vä­häl­lä vai­val­la run­saan sa­don.

Käyt­tö: Vi­her­mint­tu so­pii tuo­ree­na ja kui­vat­tu­na sa­laat­tiin, läm­pi­miin vi­han­nek­siin ku­ten pu­na­juu­ren ja pork­ka­nan kera, sekä li­ha­ruo­kiin, eri­tyi­ses­ti lam­paal­le. Vii­leä ke­säd­rink­ki, mo­ji­to, teh­dään ma­ro­kon­min­tus­ta, li­me­tis­tä, so­ke­ris­ta, soo­das­ta ja rom­mis­ta. Pi­par­mint­tu­tee aut­taa mo­niin vai­voi­hin ruo­an­su­la­tu­son­gel­mis­ta vi­lus­tu­mi­soi­rei­siin. Se on an­ti­mik­ro­bi­nen, rau­hoit­taa ja vir­kis­tää mie­li­a­laa. Ko­kei­le pi­par­mint­tu­tee­tä myös pään­sär­kyyn, pa­hoin­voin­tiin ja ys­kään.

 

TIM­JA­MI, THY­MUS

Kas­va­tus: Tim­ja­mit ovat mel­koi­sen tal­ve­nar­ko­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta ko­tois­ta kan­ga­sa­ju­ruo­ho­am­me, Thy­mus ser­pyl­lum. Pie­net sie­me­net, joi­ta ei pei­te­tä, kyl­ve­tään huh­ti­kuus­sa ruuk­kui­hin. Ulos is­tu­tus tai suo­ra­kyl­vö avo­maal­le teh­dään tou­ko–ke­sä­kuus­sa. Val­mii­den tai­mien hank­ki­mis­ta kan­nat­taa har­ki­ta, sil­lä tim­ja­mi kas­vaa mel­ko hi­taas­ti. Hiek­ka­pi­toi­nen, hy­vin kal­kit­tu maa ja au­rin­koi­nen paik­ka so­pi­vat tim­ja­mil­le.

Käyt­tö: Tar­ha-aju­ruo­ho, Thy­mus vul­ga­ris, ja rans­ka­lai­nen la­ji­ke ’Fine Leaf French’ ovat her­kul­li­sim­mat ruo­an­lai­tos­sa. Myös sit­ruu­na­tim­ja­mia, Thy­mus cit­ri­o­do­mus, kan­nat­taa ko­keil­la pir­te­än sit­ruu­nan­maun ta­kia. Tim­ja­mi so­pii lä­hes kaik­keen ruo­an­lait­toon ku­ten ore­ga­no­kin. Ko­kei­le tim­ja­mia pork­ka­naan ja kaa­liin, liha- ja ka­la­ruo­kiin sekä sa­laat­tiin. Si­tai­se tim­ja­mia maus­te­kimp­puun, Bou­gu­et gar­niin. Yrt­ti­tees­sä tim­ja­mi tor­juu fluns­saa.

 

SAL­VI­AT, SAL­VIA OF­FI­CI­NA­LIS

Kas­va­tus: Sal­vi­aa voi kas­vat­taa ruu­kuis­sa, kas­vi­maal­la ja kuk­ka­pen­kis­sä. La­je­ja on run­saas­ti. Sal­vi­at ovat pait­si her­kul­li­sia ja ter­veel­li­siä, myös kau­nii­ta. Hel­poin­ta on os­taa val­mis tai­mi kau­pas­ta, mut­ta toki sal­via kas­vaa sie­me­nes­tä­kin. Tuu­he­as­ta tai­mes­ta voi al­ku­ke­säl­lä ot­taa pis­tok­kai­ta, jot­ka läh­te­vät no­pe­as­ti kas­va­maan tai­mi­mul­las­sa. Aloi­ta sie­me­nien esi­kas­va­tus maa­lis­kuus­sa. Tai­mi­vä­li au­rin­koi­sel­la kas­vu­pai­kal­la on 25 cm. Sal­via voi leu­toi­na tal­vi­na tal­veh­tia Ete­lä-Suo­mes­sa.

Käyt­tö: Voi­mak­kaan ma­kui­nen sal­via so­pii ras­vai­siin ruo­kiin ku­ten si­an­li­haan sekä to­maat­tia ja sit­ruu­naa si­säl­tä­viin ruo­kiin. Ita­li­a­lai­set käyt­tä­vät sal­vi­aa pas­ta­ruo­is­sa ja ri­so­tois­sa. Ko­kei­le lei­vit­tää ja pais­taa ko­ko­nai­sia sal­vi­an­leh­tiä vois­sa sit­ruu­nan kera. Sal­vi­aa on käy­tet­ty mm. me­lan­ko­li­an tor­jun­taan ja kuu­kau­tis­vai­voi­hin. Sal­vi­a­tee te­ho­aa ys­kään ja kurk­ku- ja nie­lu­tu­leh­duk­siin. Lii­ka­hi­koi­lu­a­kin sal­vi­an on to­det­tu hil­lit­se­vän.

 

ROS­MA­RII­NI, ROS­MA­RI­NUS OF­FI­CI­NA­LIS

Kas­va­tus: Ros­ma­rii­ni on mo­ni­vuo­ti­nen, var­pu­mai­nen huu­li­kuk­kais­kas­vi. Se on ko­toi­sin Vä­li­me­ren alu­eel­ta, jo­ten se tal­veh­tii Suo­mes­sa vain poik­keus­ta­pauk­sis­sa. Sitä voit kas­vat­taa sie­me­nes­tä, jol­loin esi­kas­va­tus aloi­te­taan maa­lis­kuus­sa. Hel­poin­ta on sil­ti os­taa val­miit tai­met puu­tar­ha­myy­mä­läs­tä, to­ril­ta tai vi­han­nes­tis­kil­tä (tar­kas­ta tuo­reus!). Ros­ma­rii­ni läh­tee ke­vääl­lä hel­pos­ti kas­vuun pis­tok­kais­ta. Ota 15–20 cm pit­kä ok­sa, pois­ta alim­mat leh­det ja ruu­ku­ta suo­raan tai­mi­mul­taan. Su­mut­te­le pis­tok­kai­ta usein, muo­vi­pus­si pääl­lä eh­käi­see kos­teu­den haih­tu­mis­ta. Is­tu­ta tai­met ulos ke­sä­kuun alus­sa. Näin saat pal­jon tai­mia yh­den hin­nal­la.

Käyt­tö: Ros­ma­rii­ni on kuin luo­tu pe­ru­noi­den, lam­paan ja mii­lun­polt­ta­jan spa­ge­tin seu­rak­si. Ko­kei­le sitä myös uu­ni­vi­han­nek­siin, nau­dan­li­haan ja ka­laan. Kui­va­ta yli­mää­räis­tä sa­toa kimp­pui­na kui­vas­sa pai­kas­sa. Ros­ma­rii­nin voi­mak­kaan tuok­sun on us­kot­tu pa­ran­ta­van muis­tia, ja sitä on käy­tet­ty mm. epi­lep­si­aan, he­del­mät­tö­myy­teen, jopa kal­juun­tu­mi­sen tor­jun­taan. Ros­ma­rii­nis­ta saa­ta­vaa öl­jyä käy­te­tään pal­jon kos­me­tii­kas­sa tuok­su­ai­nee­na ja mm. li­has- ja her­mo­sär­kyi­hin.

 

KO­RI­AN­TE­RI, CO­RI­AND­RUM SA­TI­VUM

Kas­va­tus: Ko­ri­an­te­ria on haus­kaa kas­vat­taa sie­me­nes­tä. Kos­ka nuo­ren kas­vin nuo­rim­mat leh­det ovat her­kul­li­sim­mat, ko­ri­an­te­ria kan­nat­taa kyl­vää pit­kin ke­sää kah­den vii­kon vä­lein. Eri­no­mai­nen la­ji­ke on leh­ti­ko­ri­an­te­ri ’Ma­ri­no’, jota kut­su­taan myös kii­na­lai­sek­si per­sil­jak­si. Kau­niit, val­koi­set ku­kin­not ovat per­hos­ten ja me­hi­läis­ten suo­si­os­sa. Osa sie­men­sa­dos­ta kan­nat­taa sääs­tää tu­le­van vuo­den kyl­vöi­hin ja osa käyt­tää keit­ti­ös­sä. Jos jä­tät sie­me­net pai­koil­leen, ko­ri­an­te­ri kyl­väy­tyy puu­tar­haan tup­sah­ta­en esiin mil­loin mis­tä­kin.

Käyt­tö: Voi­ma­kas ko­ri­an­te­ri so­pii hy­vin itä­mai­seen ma­ku­maa­il­maan, ku­ten vok­kei­hin, sal­soi­hin ja koo­kos­mai­toa si­säl­tä­viin ruo­kiin. Tuo­ree­na yrt­ti­öl­jy­nä tai tah­na­na sil­lä voi kui­ten­kin her­ku­tel­la ruo­an kuin ruo­an kyy­ti­poi­ka­na sekä lei­vän pääl­lä yrt­ti­vois­sa. Ko­ri­an­te­ri kan­nat­taa käyt­tää ja pa­kas­taa tuo­reel­taan, sil­lä ohut­leh­ti­se­nä se ei kes­tä kui­va­tus­ta. Kas­viin ke­hit­ty­vät sie­me­net so­pi­vat maus­teek­si kas­vis­cur­ryi­hin ja mui­hin in­ti­a­lais­vai­kut­tei­siin ruo­kiin.

 

PER­SIL­JA, PET­RO­SE­LI­NUM CRIS­PUM

Kas­va­tus: Sie­men­vil­je­lys­sä tu­lee muis­taa, et­tä per­sil­ja itää mel­ko hi­taas­ti, 2–4 vii­kos­sa. Sie­me­niä kan­nat­taa li­ot­taa yön yli itä­mi­sen no­peut­ta­mi­sek­si. Kyl­vää voi ruuk­ku­jen li­säk­si myös suo­raan avo­maal­le tou­ko­kuus­sa. Jos os­tat kau­pas­ta val­miit tai­met, kan­nat­taa ja­kaa ne use­am­paan osaan ja is­tut­taa omil­le pai­koil­leen, mis­sä ne tuu­heu­tu­vat no­pe­as­ti. Eräs käyt­tö­kel­poi­nen idea on is­tut­taa per­sil­jaa puu­tar­has­sa is­tu­tu­sa­lu­ei­den reu­na­kas­vik­si.

Käyt­tö: Suo­mes­sa on pe­rin­tei­ses­ti käy­tet­ty keit­to­maus­tee­na tun­net­tua kä­hä­rä­per­sil­jaa. Kui­ten­kin pa­ras­ta ruo­an­lait­toon on si­le­ä­leh­ti­nen per­sil­ja, esi­mer­kik­si la­ji­ke ni­mel­tä ’Co­mun’. Si­lo­leh­ti­nen per­sil­ja so­pii an­ta­maan vä­riä ja ma­kua ri­sot­toon ja pas­taan, ma­ri­na­dei­hin, keit­toi­hin, mu­nak­kai­siin ja lä­hes mi­hin ta­han­sa vih­reyt­tä kai­paa­vaan ruo­kaan. Per­sil­jas­sa on pal­jon rau­taa ja vi­ta­mii­ne­ja, jo­ten sitä ei kan­na­ta sääs­tel­lä. Per­sil­jaa on hyvä sekä kui­va­ta et­tä pa­kas­taa tuo­ree­na pit­kän tal­ven tar­pei­siin. Per­sil­jas­ta val­mis­tet­tu tee li­sää virt­sa­ne­ri­tys­tä ja so­pii puh­dis­ta­va­na virt­sa­tie­vai­vois­ta kär­si­vil­le.

 

ORE­GA­NO, ORI­GA­NUM

Kas­va­tus: Ore­ga­non eli mä­ki­mei­ra­min kas­vu­paik­ka on au­rin­koi­nen. Kas­vu­a­lus­ta on hy­vin kal­kit­tu maa, joka ei saa ol­la mär­kä. Ore­ga­noa voi kas­vat­taa sie­me­nis­tä, pis­tok­kais­ta ja/tai ja­ka­mal­la tai­mia. Sie­me­net kyl­ve­tään ke­vääl­lä huh­ti­kuus­sa, is­tu­tus avo­maal­le tai ruuk­kui­hin tou­ko­kuun lo­pus­sa tai ke­sä­kuun alus­sa. Voi kas­vat­taa si­säl­lä­kin. Mei­ra­mit ris­tey­ty­vät hel­pos­ti ja puu­tar­has­sa muut­ta­vat ma­ku­aan yl­lät­tä­väs­ti. To­reil­ta ja puu­tar­ha­myy­mä­löis­tä pi­täi­si kui­ten­kin saa­da ai­toa ta­va­raa; mais­ta­mal­la hie­man löy­dät suo­sik­ki­si. Mei­ra­mit ovat hy­viä per­hos­kas­ve­ja.

Käyt­tö: Kreik­ka­lai­nen ore­ga­no Ori­ga­num vul­ga­re subsp. hir­tum on mauk­kain ore­ga­no. Ore­ga­no on tut­tu piz­za­maus­te, mut­ta sitä kan­nat­taa sil­pu­ta myös sa­laat­tiin, keit­toi­hin, kaa­li-, ke­sä­kur­pit­sa-, her­ne-, muna- ja juus­to­ruo­kiin. Kui­va­ta leh­tiä leik­kaa­mal­la sa­toa pit­kin ke­sää. Muis­ta, et­tä myös ku­kat mais­tu­vat her­kul­li­sil­ta. Ore­ga­no so­pii hy­vin her­kul­li­sen yrt­ti­öl­jyn val­mis­tuk­seen.

 

RA­KUU­NA, AR­TE­MI­SIA DRA­CUN­CU­LUS

Kas­va­tus: Ra­kuu­naa kas­va­te­taan yleen­sä puu­tar­has­sa tai ul­ko­na ruu­kuis­sa. Eri­tyi­ses­ti hie­nos­tu­nut rans­ka­lai­nen ra­kuu­na pi­tää au­rin­koi­ses­ta ja suo­jai­sas­ta kas­vu­pai­kas­ta. Tal­veh­ti­mi­nen on sil­ti mel­ko epä­var­maa. Sen si­jaan mel­ko kit­ke­rän­ma­kui­nen ve­nä­läi­nen ra­kuu­na kas­vaa mo­ni­vuo­ti­se­na vä­hään tyy­ty­en.

Käyt­tö: Rans­ka­lai­sen ra­kuu­nan anik­seen vi­vah­ta­va, hie­nos­tu­nut maku pää­see oi­keuk­siin­sa, kun sitä ei sot­ke lii­ak­si mui­den yrt­tien kans­sa. Se on béar­nai­se-, tar­tar- ja hol­lan­dai­se­kas­tik­kei­den tär­keä ai­ne­so­sa. Ko­kei­le avo­ka­don kans­sa, si­nap­pi­poh­jai­seen sa­laat­ti­kas­tik­kee­seen, ma­jo­nee­si­li­suk­kei­siin ka­la­ruo­kien ke­ral­la tai tee hie­nos­tu­nut­ta ra­kuu­na­yrt­ti­voi­ta gril­li­herk­kui­hin. Kui­vat­ta­vat ver­sot on hyvä lei­ka­ta en­nen ku­kin­taa, jol­loin maku on par­haim­mil­laan (pä­tee myös mui­hin yrt­tei­hin).

TAI­NA LAAK­SO­HAR­JU • TUN­NEL­MA­KU­VIEN SUUN­NIT­TE­LU UL­RI­KA TUO­MAI­NEN • KU­VAT JEP­PE TUO­MAI­NEN • YRT­TIEN KU­VAT KIR­SI-MAR­JA SA­VO­LA

LUE KOTI & KEITTIÖ

LUE KOTI & KEITTIÖ