Monipuolinen kalan syönti on elimistölle tarpeen!
Mari Lahti
Sanna Huolman
1. Muikku tekee aivoille terää
Muikku sisältää erityisen paljon pitkäketjuisia rasvahappoja, joita aivomme tarvitsevat pysyäkseen terävinä. Yleensä elimistömme valmistaa niitä muista rasvoista, mutta kalassa nämä rasvahapot ovat nerokkaasti käyttövalmiissa muodossa.
2. Sydän iloitsee silakasta
Kouluruokalan silakkapihvejä olisi kannattanut arvostaa enemmän: silakka on loheen verrattava pehmeiden rasvojen lähde. D-vitamiinin määrässä silakka peittoaa lohen kirkkaasti!
Suosi pieniä silakoita. Itämereen valuvien ympäristömyrkkyjen vuoksi sieltä pyydettyjä, yli 17-senttisiä silakoita tulee syödä vain 1–2 kertaa kuussa.
3. Kuha – kalojen d-vitamiinikuningas
Syömällä 100 gramman kuhafileen saat D-vitamiinia kaksi kertaa päivän tarpeen! Vähärasvainen kuha sopii hyvin myös keventäjän pöytään.
Petokalana kuhaan kertyy elohopeaa, joten viikoittain sitä ei kannata kokata.
4. Siika taipuu moneen ruokaan
Pehmeän makuinen, melko vähärasvainen siika sopii niin uunikalaksi kuin keittoihin ja itämaisiin ruokiin. Myös siiasta saa paljon D-vitamiinia.
5. Lohesta protskua
Lohessa on proteiinia lähes saman verran kuin broilerissa, hieman vähemmän kuin naudanlihassa ja reippaasti enemmän kuin maitorahkassa ja munissa. Protskunlähteenä kala on ainutlaatuinen siksi, että mistään muusta proteiiniruuasta et saa samassa paketissa myös hyviä rasvoja, D-vitamiinia ja kalsiumia.
Kalaa pöytään, poimi resepti-ideat: