Häiritsevätkö menkat treenejä? 8 kiperää kysymystä ja vastausta

1. Menk­ka­ki­vut häi­rit­se­vät tree­niä. Mil­lai­nen ki­pu­lää­ke kan­nat­taa ot­taa?

Tu­leh­dus­ki­pu­lääk­keet aut­ta­vat par­hai­ten, ja ko­kei­le­mal­la eri­lai­sia löy­tää it­sel­leen par­hai­ten toi­mi­vat. Lää­ke kan­nat­taa ot­taa heti, kun tun­tee ki­vun al­ka­van, sil­lä sil­loin se aut­taa par­hai­ten. Etu­kä­teen lää­ket­tä ei tar­vit­se ot­taa. 

Kuu­kau­tis­ki­pu joh­tuu ki­pu­hor­mo­neis­ta, joi­ta va­pau­tuu, kun koh­dun si­säl­lä ole­va li­ma­kal­vo ir­to­aa ja vuo­taa. Ibup­ro­fei­i­ni ja nap­rok­see­ni alen­ta­vat koh­dun su­pis­te­lua ai­heut­ta­vaa pros­tag­lan­dii­nia, ja sik­si nii­tä si­säl­tä­vät tu­leh­dus­ki­pu­lääk­keet te­ho­a­vat.

Jos lääk­keet ei­vät au­ta, on hyvä käy­dä lää­kä­rin luo­na. Hor­mo­naa­li­nen eh­käi­sy voi vä­hen­tää ki­pu­ja, sil­lä se ohen­taa koh­dun li­ma­kal­voa ja ki­pu­vä­lit­tä­jä­ai­nei­ta va­pau­tuu näin vuo­don ai­kaan vä­hem­män. 

2. Mil­lai­nen lii­kun­ta aut­taa ki­puun?

Lii­kun­nan vai­ku­tus­ta kuu­kau­tis­ki­puun ei täy­sin tun­ne­ta, mut­ta joil­la kuil­la lii­ke hel­pot­taa ki­pu­ja sel­väs­ti. Li­has­ten ra­sit­ta­mi­nen ja sitä kaut­ta ren­tout­ta­mi­nen voi hel­pot­taa vat­sak­ramp­pe­ja. La­jil­la ei ole vä­liä, vaan it­sel­le pa­ras löy­tyy ko­kei­le­mal­la.

Pelk­kä ve­nyt­te­ly­kin voi aut­taa. Jos kär­sii en­do­met­ri­oo­sis­ta, juok­sun ja jum­pan tä­ri­nä tun­tuu yleen­sä pa­hal­ta eri­tyi­ses­ti en­nen kuu­kau­ti­sia. Jos lääk­kee­tön­tä vaih­to­eh­toa kai­paa, kan­nat­taa ko­keil­la lö­höi­lyä ja läm­pö­hoi­toa. Mik­ros­sa pyö­räy­tet­tä­vä läm­pö­kau­ra­tyy­ny vat­sal­la tai ala­se­läl­lä voi aut­taa.

3. Voi­ko kuu­kau­tis­kier­to vai­kut­taa tree­ni­te­hoon?

Ur­hei­li­jat saa­vut­ta­vat en­nä­tyk­siä kai­kis­sa kier­ron vai­heis­sa. Tut­ki­mus­ten mu­kaan on yk­si­löl­lis­tä, vai­kut­taa­ko kuu­kau­tis­kier­to suo­ri­tus­ky­kyyn ja jos vai­kut­taa, mi­ten. Yk­si tun­tee it­sen­sä eri­tyi­sen skar­pik­si ja vah­vak­si vuo­to­päi­vi­nä, mut­ta toi­nen ei voi aja­tel­la­kaan tree­ne­jä pms-oi­rei­den, ku­ten pään­sä­ryn, pa­hoin­voin­nin tai ihan vaan är­sy­tyk­sen ta­kia.

Turvotusta voi esimerkiksi helpottaa välttämällä liikaa suolan ja kahvin käyttöä menkkojen aikana.

Fotolia

4. Mi­ten tur­vo­tus­ta voi hel­pot­taa?

Tur­vo­tus al­kaa usein jo en­nen kuu­kau­ti­sia, ja pai­no voi nous­ta pa­ri­kin ki­loa. Hor­mo­naa­li­seen tur­vo­tuk­seen hi­koi­lu tai nes­tet­tä pois­ta­vat ruo­ka-ai­neet ei­vät va­li­tet­ta­vas­ti tep­si. Yli­mää­räis­tä tur­vo­tus­ta kan­nat­taa toki vält­tää jät­tä­mäl­lä lii­ka suo­la ja kah­vi sekä huo­leh­ti­mal­la riit­tä­väs­tä ve­den­juon­nis­ta.

Lii­kun­ta voi hel­pot­taa tur­pe­aa oloa. Jos krop­pa on niin tur­von­nut, et­tä olo käy ko­vin tu­ka­lak­si, voi har­ki­ta eh­käi­sy­pil­le­rei­tä. Ne saat­ta­vat ta­sa­ta oi­rei­ta.

5. Mil­lai­nen suo­ja tree­nei­hin?

Jos on käy­nyt juok­su­len­kil­lä side hou­suis­sa, muis­taa var­mas­ti mil­tä se tun­tuu: hi­os­taa, han­kaa ja kos­tuu. Iho är­syyn­tyy. Tam­po­nit ja kuu­ku­pit ovat mo­lem­mat kel­po­ja rat­kai­su­ja, kun­han tam­po­nin vaih­taa ja ku­pin pe­see tar­peek­si usein. Eri merk­ke­jä tes­tai­le­mal­la löy­tää it­sel­leen so­pi­vim­mat.

6. Kuu­kau­ti­se­ni ovat hy­vin run­saat. Voi­ko mi­nul­la ol­la rau­dan puu­te?

Liik­ku­jan rau­ta­va­ras­ton pi­tää ol­la kun­nos­sa, jot­ta hap­pi kul­kee ja tree­ni­te­ho py­syy hy­vä­nä. Run­sai­den kuu­kau­tis­ten ai­ka­na rau­taa pois­tuu eli­mis­tös­tä ve­ren mu­ka­na, mut­ta jos he­mog­lo­bii­ni on hyvä, huol­ta ei to­den­nä­köi­ses­ti ole. Jos taas he­mog­lo­bii­ni on ma­ta­la, on jär­ke­vää syö­dä rau­ta­li­sää var­sin­kin vuo­don ai­ka­na.

Kan­nat­taa myös suo­sia rau­ta­pi­toi­sia ruo­kia, ku­ten pa­pu­ja, mak­saa, pi­naat­tia ja täys­jy­vä­vil­jo­ja. Jos vä­sy­mys ja hui­maus häi­rit­se­vät liik­ku­mis­ta ja nor­maa­lia elä­mää, he­mog­lo­bii­ni­ar­vo on syy­tä mit­taut­taa. 

7. Tree­naan to­del­la pal­jon. Kuin­ka usein menk­ko­ja voi siir­tää? 

Jos käyt­tää va­ki­tui­ses­ti e-pil­le­rei­tä, voi syö­dä kuu­kau­den le­vy­jä vaik­ka 12 put­keen ja an­taa kuu­kau­tis­ten tul­la vain ker­ran vuo­des­sa. Osal­le to­sin tu­lee lä­pi­vuo­to­ja tai tur­vo­tus­ta. Jos ei käy­tä eh­käi­sy­pil­le­rei­tä, siir­tä­mi­nen on­nis­tuu re­sep­til­lä saa­ta­vil­la kel­ta­rau­has­hor­mo­ni­tab­le­teil­la, jot­ka aloi­te­taan vii­meis­tään kol­me päi­vää en­nen ole­tet­tua vuo­don al­ka­mis­ta. Täl­lä ta­voin kuu­kau­ti­sia voi siir­tää enin­tään kah­den vii­kon pää­hän niin usein kuin ha­lu­aa. 

8. Menk­ko­ja ei kuu­lu. Pi­täi­si­kö huo­les­tua?

Jos liik­kuu hy­vin run­saas­ti ja syö vä­hän, kuu­kau­ti­set voi­vat har­ven­tua, niu­ken­tua tai jää­dä  ko­ko­naan pois. Hy­vin hoi­kan ja ko­vaa har­joit­te­le­van ovu­laa­ti­ot voi­vat jää­dä pois, kun est­ro­gee­niä ei eri­ty tar­peek­si. Kun est­ro­gee­ni­ta­so on ma­ta­la, os­te­o­po­roo­sin ris­ki kas­vaa, mikä ei tie­ten­kään lu­paa liik­ku­jal­le hy­vää. Reip­paa­seen tah­tiin tot­tu­nut krop­pa tar­vit­see kes­tä­vät luut. Jos kuu­kau­ti­set py­sy­vät hy­väs­tä ruo­ka­va­li­os­ta huo­li­mat­ta kuu­kau­sia pois­sa, ti­lan­ne kan­nat­taa ar­vi­oi­da yh­des­sä lää­kä­rin kans­sa.