Kelpaisiko parempi ryhti tai kunto? Opettele oikeanlainen hengitys

Huo­no­ja uu­ti­sia ty­töt, tei­tä on pui­jat­tu ja pa­has­ti. Juo­nes­sa ovat ol­leet mu­ka­na niin jump­pa­oh­jaa­jat, tans­si­o­pet kuin liik­ka­mai­kat. Tai­dat täl­lä­kin het­kel­lä ve­tää ma­haa­si vais­to­mai­ses­ti si­sään? ”Napa koh­ti sel­kä­ran­kaa” on mant­ra­si?

Hel­li­tä ja pääs­tä vat­sa­si ren­nok­si. Pääs­tit­kö var­mas­ti? An­na pul­lot­taa oi­kein rons­kis­ti. Vain si­ten opit hen­git­tä­mään oi­kein. Ja jos jo­tain ha­lu­at osa­ta, niin tä­män tai­don, sil­lä hyvä hen­gi­tys buus­taa päi­vää­si, huo­no vie ener­gi­aa.

Iso osa ih­mi­sis­tä hen­git­tää rin­ta­ke­häl­lään. Tämä saa mie­hus­tan pul­lis­tu­maan, ve­tää ala­se­län not­kol­le ja har­ti­at eteen. Hen­gi­tyk­sen pi­täi­si läh­teä pal­le­as­ta, las­ku­var­jon muo­toi­ses­ta kes­ki­var­ta­lon su­per­li­hak­ses­ta. Joo­ga­o­pet­ta­jat har­mit­te­le­vat mo­nen ka­dot­ta­neen kos­ke­tuk­sen­sa sii­hen ko­ko­naan. Stres­sik­ro­pan pal­lea saat­taa jopa toi­mia kään­tei­ses­ti, eli ko­ho­ta kun oli­si ai­ka las­kea. 

Ja sii­tä on­gel­mat al­ka­vat. Pin­nal­li­nen ja te­ho­ton hen­gi­tys li­sää stres­siä. Kun hap­pea on niu­kas­ti, et jak­sa kes­kit­tyä ja olo on ve­tä­mä­tön. Myös ke­hon lym­fa­nes­teis­sä ma­jai­le­vat puh­dis­tus­par­ti­ot la­maan­tu­vat ja vas­tus­tus­ky­ky heik­ke­nee. 

Leg­gin­sit ovat pal­le­an ka­ve­ri

Jot­ta sai­sit hen­gi­tyk­se­si ta­kai­sin, an­na pal­le­al­le ti­laa. Se ei on­nis­tu, jos än­get it­se­si lii­an tiuk­koi­hin fark­kui­hin ja imet na­paa kiin­ni ruo­too­si. Jos kor­set­ti­si on ki­ris­tet­ty tuk­koon, hen­gi­tys siir­tyy yläk­ro­pal­le. Ve­dät hen­keä 20 000 ker­taa vuo­ro­kau­des­sa, mikä on iso rääk­ki nis­koil­le ja har­ti­oil­le, joi­ta ei ole tar­koi­tet­tu tuo­hon hom­maan.

Vaik­ka van­ha vit­si ker­too blon­dis­ta, jon­ka kuu­lok­keis­ta kuu­luu käs­ky hen­git­tää, si­nun ei tar­vit­se uh­ra­ta koko he­reil­lä­o­lo­ai­kaa­si ha­pe­no­ton kyt­tää­mi­seen. Riit­tää, et­tä löy­dät pal­le­a­si.

Kun kä­si­tät, mil­lä mei­nin­gil­lä hap­pea ote­taan si­sään, voit pa­laut­taa oi­ke­an tek­nii­kan hel­pos­ti ar­jen stres­si­ti­lan­teis­sa­kin. Ja kun tree­naat hen­gi­tys­tä­si sään­nöl­li­ses­ti, lää­hä­tät yhä har­vem­min pin­nal­li­ses­ti ja vää­ril­lä li­hak­sil­la.

Hen­gi­tys läh­tee pal­le­as­ta

A) Kro­ko­tii­li­hen­gi­tys: Ma­kaa vat­sal­la­si lat­ti­al­la. Lai­ta kä­det ot­san al­le ja hen­gi­tä ne­nän kaut­ta rau­hal­li­ses­ti. Yri­tä pul­lis­taa vat­saa alus­taa vas­ten. Se an­taa pa­laut­teen sii­tä, te­kee­kö pal­le­a­si työ­tä.

Pyy­dä ka­ve­ria las­ke­maan käsi ris­ti­sel­kä­si not­koon, toi­nen har­ti­oi­de­si pääl­le. Hen­gi­tä nyt alem­paa kät­tä koh­ti. Ka­ve­ri­si voi tun­nus­tel­la myös si­vu­suun­tais­ta hen­gi­tys­tä siir­tä­mäl­lä kä­det kyl­ki- ja lonk­ka­lui­den vä­li­siin koh­tiin. 

B) Tun­tu­ma pal­le­aan: Ma­kaa se­läl­lä­si lat­ti­al­la ja tark­kai­le hen­gi­tys­tä­si: On­ko se no­pe­aa vai hi­das­ta? En­tä ny­kii­kö pal­le­a­si her­mos­tu­nees­ti?

Ase­ta va­sen käsi ylä­rin­ta­ke­hä­si ja oi­kea ylä­vat­sa­si pääl­le. Jos pel­käs­tään va­sen käsi nou­see, hen­gi­tät rin­ta­ke­häl­lä. Yri­tä siir­tää hen­gi­tys oi­ke­an kä­den al­le eli pal­le­an vas­tuul­le. Et­si so­pi­va hen­gi­tys­ryt­mi. Le­vos­sa se on noin 12 ker­taa mi­nuu­tis­sa. 

Tun­nis­ta hen­gi­tys­tek­niik­ka­si:

A) So­lis­luu­hen­git­tä­jä nos­te­lee har­ti­oi­taan si­sään­hen­gi­tyk­sen ai­ka­na. Työn te­ke­vät nis­ka- ja har­ti­a­li­hak­set kes­kik­ro­pan si­jaan. Ei hyvä. 

B) Rin­ta­hen­git­tä­jäl­lä ko­ho­aa rin­ta­ke­hän ylä­o­sa. Hen­gi­tys on pin­nal­lis­ta ja te­ho­ton­ta, sil­lä käy­tös­sä on vain keuh­ko­jen ylä­kol­man­nes.

C) Sy­vä­hen­git­tä­jä liik­kuu hen­git­tä­es­sään kyl­jis­tä, ylä­vat­sas­ta ja se­län puo­lel­ta. Hen­git­tä­mis­tä sää­te­lee pal­lea, joka las­keu­tuu si­sään­hen­gi­tyk­sen ai­ka­na. Pyri tä­hän!

Asi­an­tun­ti­joi­na ja har­joi­tus­ten laa­ti­joi­na joo­ga­o­pet­ta­ja An­ne Nuo­tio ja per­so­nal trai­ner, hy­vin­voin­ti­val­men­ta­ja Jaak­ko Sa­vo­lah­ti. 

Läh­tee­nä käy­tet­ty myös: Ih­mi­nen: Fy­si­o­lo­gia ja ana­to­mia (Sand, Sjaas­tad, Haug, Bjå­lia & To­ve­rud 2013), Bu­tey­kon hen­gi­tys­tut­ki­muk­sia