Kun kunto on hyvä, uni maistuu, treeni kulkee ja fiilis on hyvä.
Johanna Lätti
Kun kunto on hyvä, uni maistuu, treeni kulkee ja fiilis on hyvä.
Johanna Lätti
Kun kunto on hyvä, uni maistuu, treeni kulkee ja fiilis on hyvä.
Johanna Lätti
Treeniä, treeniä, kerta kiellon päälle, jaksaa, jaksaa. Jahtaamme hyvää kuntoa kovempaa kuin koskaan, mutta mitä hyvä kunto oikeastaan edes tarkoittaa?
Sitä että jaksaa juosta maratonin ja paukuttaa 100 punnerrusta putkeen? Vai sitä, että jaksaa arjen askareissa ja vastaan tulevissa ylämäissä – (henkisissä ja fyysisissä) puuskuttamatta?
Onko hyväkuntoisella ihmisellä kuusi vatsapalikkaa vai sikeät yöunet? Kysyimme valmentajalta, urheilulääkäriltä ja ammattiurheilijalta:
1. Mitä tarkoittaa hyvä kunto?
Valmentaja Nora Yrjölä: Minulle se tarkoittaa sitä, että kehoni toimii monipuolisesti. Iän myötä olen alkanut arvostaa kehoni liikkuvuutta ja sitä, että olen toimintakykyinen eli jaksan arjessa: pyöräilen töihin, käyn uimassa, teen käsilläseisontatreenejä. Ehkä tärkeimpänä pidän silti psyykkistä hyvinvointia.
Urheilulääkäri Harri Selänne: Hyväkuntoisen ihmisen arki rullaa. Jaksat kantaa kauppakassit ja nousta portaat puuskuttamatta. Elät hyvää ja palkitsevaa elämää. Et uuvu töissä kohtuuttomasti, vaan voimia jää illan harrastuksiin ja kotielämän viettämiseen. Hyvä kunto on myös hyvää vastustuskykyä.
5-ottelija Laura Salminen: Minulle kisatulos on kuntoni mittari. Nykyaikaisessa 5ottelussa nappisuoritus vaatii kovaa fyysistä kuntoa ja kestävyyttä, taitoa, nopeutta ja taistelijan mieltä. Kun olen kovassa kunnossa, oloni on kevyt: kroppa toimii ja minulla on sisäisesti vahva ja luottavainen olo.
Aliharjoittelusta on vähemmän haittaa kuin liian kuormittavasta treenistä.
2. Miten tiedän, että olen hyvässä kunnossa?
Laura: Maistuuko ruoka, tuleeko uni, onko fiilis rennonletkeä? Nämä perusjutut ovat parhaita mittareita.
Nora: Onko sinulla hyvä olla itsesi ja kehosi kanssa? Fitnessaikoina rasvaton kroppa, eli se miltä näytin, oli yhtä kuin hyvä kunto. Todellisuudessa olin rapakunnossa! Treenini olivat pelkkää väsynyttä punttien liikuttelua, ja olin koko ajan kiukkuinen ja nälkäinen. Nykyään kiloja on enemmän, mutta oloni on sata kertaa parempi, koska olen mentaalisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan.
Harri: Myös palautumista voi käyttää hyväkuntoisuuden mittarina. Jos salitreenin jälkeen puhti on poissa monta päivää, on joko huonossa kunnossa tai ylikunnossa. Omat treenimäärät kertovat, kummasta on kyse. Ellei sitten ole kyse sairastumisesta tai flunssasta.
3. Onko hyvän kunnon tavoittelu lähtenyt lapasesta?
Nora: On, sillä suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme nostetaan hattua niille, jotka suorittavat triathloneja ja juoksevat maratoneja. Arki on kuormittavaa ja sitten vielä liikunnalla lisätään kehon stressitilaa, vaikka harrastusten pitäisi päinvastoin antaa energiaa ja iloa.
Harri: Treeni on mennyt yli, jos pinna on koko ajan kireällä, kaikki ihmiset ympärillä ärsyttävät, masentaa, yöuni heikkenee eikä treeni maistu. Nämä psyykkiset oireet iskevät yleensä ennen kuin kroppa alkaa harata vastaan.
Nora: Moni sanoo rentoutuvansa työpäivän jälkeen liikkumalla, mutta jos se tarkoittaa triathlonille treenaamista ja 21 kilsan arki-iltalenkkejä, väitän, että siitä on rentous kaukana.
Laura: Nuorempana ajattelin, että mitä kovempaa treenaan, sitä kovempaa tulosta teen. Vaikka elimistöni liikennevalot näyttivät punaista, ajoin kovaa päin. Kuvittelin tulevani
paremmaksi, vaikka tulinkin kaksin verroin huonommaksi.
Harri: Suomessa on tämä luterilainen ajatus, että kovalla kärsimyksellä saa korkeimman kruunun. Lepääminen on syntiä ja laiskuutta. Aliharjoittelusta on kuitenkin vähemmän haittaa kuin liian kuormittavasta treenistä. Jos on treenitaustaa, parin päivän paussi ei romahduta kuntoa, päinvastoin.
Fitnessaikoina rasvaton kroppa, eli se miltä näytin, oli yhtä kuin hyvä kunto. Todellisuudessa olin rapakunnossa!
Laura: Vaikka urheilen ammatikseni, en minäkään vedä koko ajan täysillä. Kova treeni laskee kuntoa hetkellisesti, ja jos jatkuvasti tuuttaa kovaa kovan päälle, ei kunto pääse kasvamaan.
4. Millainen määrä liikuntaa riittää hyvinvointiin ja perushyvään kuntoon?
Nora: 2–3 treeniä viikossa, esimerkiksi vastusharjoittelua, lenkkeilyä ja liikkuvuutta. On myös hyvä tehdä jotain stressitasoja madaltavaa, kuten joogaa. Tämän lisäksi päivittäin itselle mieluista hyötyliikuntaa: työmatkapyöräilyä, kauppakävelyitä, puutarhanhoitoa, mökkiuinteja ja souteluretkiä.
Harri: Tavoitteellisesti treenaava voi vetää viisi treeniä viikossa rytmillä: kolme treenipäivää, yksi palauttava- tai lepopäivä, kaksi treenipäivää ja yksi lepopäivä. Kuitenkin niin, että maksimaalista voimatreeniä on korkeintaan kahtena päivänä eikä yli tuntia kerrallaan. Ylikunnon riski on suurimmillaan juuri silloin, kun kulkee lujaa, koska tulee houkutus skipata lepopäivät.
5. Kun hyvän kunnon metsästys alkaa, mikä yleensä unohtuu?
Harri: Hauskuus! Välillä pitää toki käydä epämukavuusalueella, jotta kehittyy, mutta hyvä kunto syntyy, kun löytää mielekkään ja haastavan treenin tasapainon.
Laura: Ravitseva ruoka ja lepo ovat aivan yhtä tärkeitä kuin treeni. Mitä enemmän keho saa fyysistä rasitusta, sitä enemmän se tarvitsee lepoa. Jos vedän kolmet treenit päivässä, nukun myös päiväunet.
6. Onko järkeä mitata omaa kuntoa?
Laura: Jos haluaa kehittyä. Itselläni paras keino on ollut harjoituspäiväkirja, jota olen pitänyt 8-vuotiaasta. Sen avulla on helppo palata treenifiiliksiin: miltä tuntui kuukausi tai vuosi sitten, kun tein tämän saman treenin.
Harri: On olemassa muutamia helppoja testejä, joilla kuntoaan voi mitata. Nämä samat testit paljastavat myös ylikunnon, tai jos et ole palautunut treenistä.
Asiantuntijoina Nora Yrjölä Hintsa Performance -tiimin valmentaja ja entinen fitnesskilpailija, Harri Selänne lääketieteen ja kirurgian tohtori, urheilulääkäri ja Laura Salminen nykyaikainen 5-ottelija, ammatti-urheilija.
Testaa kuntosi juoksulla:
1. Varmista ensin, että leposykkeesi on kävellessä alle 115.
2. Juokse sitten 10 sekunnin spurtti täysillä, voit juosta myös portaissa. Sykkeen pitäisi palautua viidessä minuutissa samalle tasolle kuin ennen spurttia.
3. Jos palaudut, voit ottaa toisen spurtin. Sama pätee kolmanteen ja neljänteen, ja jos viimeisenkin spurtin jälkeen palaudut viidessä minuutissa kävelysyketasolle, onneksi olkoon: kuntosi on hyvällä tasolla!
Testaa kuntosi pyörän selässä:
1. Pyöräile 30 minuuttia anaerobisella tasolla eli syke on 145 tai alle.
2. Suorituksesta pitäisi palautua 15 minuutissa.
Testaa sykettä kotona:
1. Tee ortostaattinen testi. Makaa sängyllä viisi minuuttia ja katso leposykkeesi.
2. Nouse ripeästi ylös ja seiso kolme minuuttia. Katso sykkeesi minuutin välein. Liikkuvan ihmisen normaali leposyke on 50−60 ja seisoessa se nousee korkeintaan 30−35 lyöntiä.
3. Jos syke karkaa korkeammaksi, kuntosi kaipaa kohennusta tai et ole palautunut treenistä.
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 2618356-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 2618356-2
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.