Pitääkö suonenvedoista huolestua? 6 kysymystä ja vastausta

1. Mikä suo­nen­ve­to on?

Suo­nen­ve­to on it­se asi­as­sa li­hask­ramp­pi, jol­la ei ole mi­tään te­ke­mis­tä ve­ri­suon­ten tai nii­den ve­tä­mi­sen kans­sa. Se on ki­vu­li­as, tah­dos­ta riip­pu­ma­ton li­has­su­pis­tus, joka kes­tää muu­ta­mas­ta se­kun­nis­ta jopa mi­nuut­tei­hin. 

Ta­val­li­sim­min kramp­paa­vat poh­je, ta­ka­rei­si ja  jal­ka­te­rän li­hak­set, mut­ta jos­kus myös ylä­raa­jat ja -var­ta­lo. Il­miö on 99-pro­sent­ti­ses­ti vaa­ra­ton.

2. Mikä on li­hask­ramp­pien syy­nä?

Yk­si­se­lit­teis­tä syy­tä ei tie­de­tä, mut­ta ny­ky­kä­si­tyk­sen mu­kaan kram­peis­sa on kyse li­has­ten ja her­mos­ton yh­teis­työn häi­ri­ös­tä. Ty­mäk­kä kipu joh­tuu to­den­nä­köi­ses­ti su­pis­tu­van li­hak­sen ha­pen­puut­tee­ta, mai­to­ha­pon ker­ty­mi­ses­tä li­hak­seen ja pie­nis­tä li­has­säi­e­vau­ri­ois­ta.  

Kun pump­paat sa­lil­la mak­si­mi­pai­noil­la, ovat li­hak­se­si niin ko­vil­la, et­tä nii­den kyky ren­tou­tua suo­ri­tus­ten vä­lil­lä heik­ke­nee. Kun mus­ke­lit aje­taan tar­peek­si ah­taal­le, saat­taa kes­kus­her­mos­tos­ta tul­la pääl­lek­käi­siä ren­tou­tu­mis- ja su­pis­tu­mis­käs­ky­jä, jot­ka ai­heut­ta­vat li­hak­seen erään­lai­sen oi­ko­su­lun ja se kramp­paa. 

3. Mikä voi al­tis­taa li­hask­ram­peil­le?

Herk­kyys li­has­su­pis­tuk­siin kas­vaa, kun li­hak­seen koh­dis­tuu uu­den­lais­ta tai ta­val­lis­ta ko­vem­paa rääk­kiä, jo­hon se ei ole tot­tu­nut. Täs­tä syys­tä esi­mer­kik­si jal­ka­pal­loi­li­jat kie­ri­vät ken­täl­lä kram­pin kou­ris­sa li­sä­a­jal­la, kun nor­maa­li 90 mi­nuu­tin ra­si­tus ylit­tyy.

Kramp­pien yh­tey­des­sä pu­hu­taan usein myös suo­la­ta­sa­pai­non häi­ri­ös­tä, mut­ta tut­ki­muk­set ei­vät yk­si­se­lit­tei­ses­ti puol­la tätä. Iron­man-tri­ath­lon­ki­so­jen yh­tey­des­sä on tut­kit­tu kil­pai­li­joi­den ve­ren nat­rium- eli suo­la-ar­vo­ja, mut­ta osa­not­ta­jien vä­lil­lä ei löy­ty­nyt ero­ja, vaik­ka toi­sil­la li­hak­set kramp­pa­si­vat ja toi­sil­la ei­vät. Joi­den­kin li­hak­set vain jä­mäh­tä­vät junt­tu­raan ai­na tie­tys­sä vai­hees­sa ra­si­tus­ta, joil­la­kin ei kos­kaan. 

4. Mi­ten kramp­pia voi hel­pot­taa?

Vas­ta­lii­ke aut­taa yleen­sä, mut­ta ylen­palt­tis­ta vään­töä ei tar­vi­ta, sil­lä jo yh­den mil­li­met­rin li­has­ve­ny­tys aut­taa kramp­pia lau­ke­a­maan. Lii­kaa ei pidä ve­nyt­tää, sil­lä jos­kus kramp­pi on re­pe­ä­män esi­oi­re, jota kova ve­ny­tys saat­taa pa­hen­taa. 

Kun poh­je kramp­paa ki­vu­li­aas­ti, kou­kis­ta nilk­ka ja ve­ny­tä var­pai­ta koh­ti ne­nää. Ta­ka­rei­den suo­nen­ve­to lau­ke­aa, kun nos­tat ja­lan tuo­lil­le ja pai­nat yläk­rop­paa ke­vy­es­ti pol­vea päin. Ve­ny­tyk­sen pi­tää  kes­tää  vä­hin­tään kym­me­nen se­kun­tia, yleen­sä kramp­pi lau­ke­aa vii­meis­tään puo­les­sa mi­nuu­tis­sa.

Kramp­pei­hin on ole­mas­sa lääk­kei­tä, mut­ta ne ovat ai­heut­ta­neet joil­le­kuil­le sy­dä­noi­rei­ta. Kos­ka hai­tat ylit­tä­vät hyö­dyt, on krop­paa tur­ha kuor­mit­taa lääk­keil­lä vaa­rat­to­man vai­van ta­kia. Jon­kin ää­ri­suo­ri­tuk­sen, ku­ten ma­ra­to­nin jäl­keen voi esi­mer­kik­si rau­hoit­ta­vis­ta lääk­keis­tä ol­la apua, jos ki­vu­li­aat kram­pit pi­tä­vät yöl­lä he­reil­lä. Pit­kä­kes­toi­sek­si hoi­dok­si ne ei­vät käy.

5. Voi­ko suo­nen­ve­toi­hin vai­kut­taa ruo­ka­va­li­ol­la?

Ka­liu­mil­la on iso roo­li sy­dä­men, li­has­ten ja her­mos­ton hy­vin­voin­nis­sa. Sen puu­te saat­taa ai­heut­taa li­hask­ramp­pe­ja, jo­ten täy­tä krop­pa­si va­ras­tot ka­lium-pi­toi­sil­la ruu­il­la ku­ten ba­naa­nil­la, avo­ka­dol­la, ba­taa­til­la, pi­naa­til­la ja val­koi­sil­la pa­vuil­la. 

Uu­sin vil­li­tys Yh­dys­val­lois­sa on suo­la­kurk­ku­me­hun juo­mi­nen. Uta­his­sa teh­dys­sä ko­kees­sa to­det­tiin li­hask­ramp­pien lau­ke­a­van ha­pan­ta me­hua juo­neil­la 45 pro­sent­tia no­pe­am­min kuin ver­ro­keil­la. Suo­nen­ve­don hää­tä­mi­seen riit­ti va­jaan de­sin naut­ti­mi­nen. Suo­la­kurk­ku­ve­den teho on mys­tee­ri, ku­ten niin moni muu­kin asia li­hask­ram­peis­sa, mut­ta tut­ki­jat us­ko­vat vai­ku­tuk­sen liit­ty­vän kurk­ku­me­hun suo­lan ja hap­pa­muu­den yh­dis­tel­mään.

Jos olet pe­rus­ter­ve ja suo­nen­ve­dot vai­vaa­vat, ko­kei­le li­sä­tä tee­lu­si­kal­li­nen suo­laa ur­hei­lu­juo­maa­si. Kramp­pien syn­ty­me­ka­nis­mi on niin mo­ni­ta­hoi­nen, et­tä vaik­ka ve­ren suo­la-ar­voil­la ei näy­tä ole­van yh­teyt­tä su­pis­tuk­siin, mo­net ko­ke­vat saa­van­sa apua suo­la­li­säs­tä. Myös mag­ne­sium­tank­kauk­ses­ta voi ol­la hyö­tyä.

6. Mil­loin har­ki­ta lää­kä­riin me­noa?

Jos lii­kut ak­tii­vi­ses­ti ja li­hak­set su­pis­te­le­vat usein le­vos­sa, sel­vi­tä syy lää­kä­ris­sä. Jos­kus har­voin taus­tal­la voi ol­la hoi­det­ta­vis­sa ole­va nes­te­ta­sa­pai­no-on­gel­ma tai jo­kin neu­ro­lo­gi­nen sai­raus. 

Useim­mi­ten klii­nis­tä syy­tä suo­nen­ve­doil­le ei kui­ten­kaan löy­dy ja lää­kä­ri oh­jaa liik­ku­jan fy­si­o­te­ra­peu­til­le, joka tut­kii jal­ko­jen mah­dol­li­set vir­he­a­sen­not. Kun ne on hoi­det­tu ja yli­mää­räi­set li­has­ki­rey­det pois­tet­tu, saat­ta­vat kram­pit­kin lop­pua. Moni ko­kee myös huo­lel­li­sen li­has­huol­lon eh­käi­se­vän in­hot­ta­via li­has­su­pis­tuk­sia. 

Asi­an­tun­ti­ja­na lii­kun­ta lää­ke­tie­teen eri­kois­lää­kä­ri Pip­pa Lauk­ka.