JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Opas
Treeni
Erilaiset kolotukset voivat haitata juoksua. Kannattaa testata lantion ja reisien liikkuvuutta venytyksillä.

Erilaiset kolotukset voivat haitata juoksua. Kannattaa testata lantion ja reisien liikkuvuutta venytyksillä.

Fotolia

Teks­ti Mei­ra No­ro­nen Ku­vat Fo­to­lia

Tunnista juoksijatyyppisi ja lenkkeile sujuvammin

Kun juoksu alkaa vihdoin sujua, se voi jopa tuntua hyvältä. Katso jutusta, minkälaisiin pulmiin sinä sorrut juostessa ja ota vinkit haltuun.

Jäl­leen on ai­ka ot­taa lenk­ki­po­lut hal­tuun! Kuka sinä olet seu­raa­vis­ta juok­su­tyy­peis­tä?

1. Olet­ko is­tus­ke­li­ja?

Juok­su­fii­lis: Sitä ei ole. Meno on ras­kas­ta, ei­kä juok­su rul­laa.

Ko­lo­tuk­set: Len­kin jäl­keen jo­mot­te­le­vat eri­tyi­ses­ti pol­vet, etu­rei­det ja lon­kat.

Tos­su­tun­tu­ma: Lenk­ka­rit ovat ku­lu­neet ko­ros­tu­nees­ti kan­ta­päis­tä.

Pei­lis­tä nä­kyy: Pys­tys­sä tai ta­ka­ke­nos­sa jol­kot­te­le­va juok­si­ja, joka näyt­tää sil­tä kuin kont­to­ri­tuo­li oli­si juu­ri kis­kais­tu al­ta. Pep­pu laa­haa pe­räs­sä, ja pol­vet kyn­tä­vät kor­ke­al­la.

Tee näin: Nos­ta lan­tio eteen ja ylös. Tämä on­nis­tuu, kun ku­vit­te­let sel­kä­ran­ka­si jat­keek­si hän­nän, jon­ka yri­tät pai­naa jal­ko­je­si vä­liin. Pol­vil­le­si tu­lee ti­laa suo­ris­tua, lan­ti­o­si ko­ho­aa ja ta­ka­rei­te­si, pa­ka­ra­si sekä poh­kee­si pää­se­vät töi­hin. Lan­ti­on kan­nat­te­lu vaa­tii voi­maa ja liik­ku­vuut­ta. Tree­naa nii­tä kyyk­kää­mäl­lä ke­hon­pai­nol­la ja te­ke­mäl­lä dy­naa­mi­sia as­kel­kyy­ky­jä, jois­sa as­tut pe­ru­sa­sen­nos­ta eteen.

Muis­ta! Useim­mil­la aloit­te­li­joil­la on jo­kin vir­he­a­sen­to. Kon­ka­rei­den tek­niik­ka ha­jo­aa vii­meis­tään ma­ra­to­nin lop­pu­ki­lo­met­reil­lä.

2. Olet­ko harp­po­ja?

Juok­su­fii­lis: Me­no­ha­lu­ja on enem­män kuin vauh­tia.

Ko­lo­tuk­set: Pol­via ja lonk­kia jo­mot­taa.

Tos­su­tun­tu­ma: Pit­kä as­kel ku­lut­taa lenk­ka­rei­den kan­ta­päi­tä.

Pei­lis­tä nä­kyy: Ta­ka­ke­no­tai­val­ta­ja, jon­ka pit­kä as­kel is­key­tyy sel­väs­ti kro­pan etu­puo­lel­le.

Tee näin: Kos­ke­tuk­sen maa­han tu­li­si ol­la kuin kuu­man keit­to­le­vyn hi­pai­su – no­pea ja ke­vyt. Kun as­kel on lii­an pit­kä, tu­ki­pis­te siir­tyy var­ta­lon eteen ja lan­tio jää tyh­jän pääl­le. Juok­su ei rul­laa, sil­lä ta­ka­rei­det, poh­keet ja pa­ka­rat jää­vät lä­hes toi­met­to­mik­si. Läh­de siis tie­toi­ses­ti ly­hen­tä­mään as­kel­ta­si ja kal­lis­ta krop­paa­si ke­vy­es­ti eteen­päin. Kun as­kel­lat ti­he­äm­min, saat myös poh­keet ja pa­ka­rat käyt­töön.

Opettele vaikuttamaan juoksuun esimerkiksi lyhentämällä ja tihentämällä askeleita lenkin aikana.

Opettele vaikuttamaan juoksuun esimerkiksi lyhentämällä ja tihentämällä askeleita lenkin aikana.

Fotolia

3. Olet­ko hyl­je?

Juok­su­fii­lis: Te­ho­ton. Juok­su kär­sii ryt­mi­häi­ri­öis­tä. 

Ko­lo­tuk­set: Har­ti­at, la­po­jen seu­tu ja nis­ka huu­ta­vat hoo­si­an­naa.

Tos­su­tun­tu­ma: Juok­su­ken­gät ei­vät an­na os­viit­taa on­gel­mas­ta.

Pei­lis­tä nä­kyy: Juok­si­ja, jon­ka yläk­rop­pa kiep­puu kuin hyl­keel­lä tai täy­del­lis­tä ala­kouk­kua vaa­ni­val­la nyrk­kei­li­jäl­lä.

Tee näin: Juok­si­ja juok­see myös kä­sil­lään. Nii­den teh­tä­vä­nä on ryt­mit­tää juok­sua ja ta­sa­pai­not­taa me­noa. Eten­kin kont­to­ri­kot­ta­rai­sen la­vat ja har­ti­a­seu­tu saat­ta­vat ol­la niin ju­mis­sa, et­tä kyy­när­päät so­jot­ta­vat si­vuil­le ja kä­sien lii­ke siir­tyy kro­pan etu­puo­lel­le.

Aloi­ta kor­jaus­lii­ke kui­va­har­joit­te­lul­la: sei­so tu­ke­vas­sa har­ti­oi­den le­vyi­ses­sä haa­ra-asen­nos­sa ja avaa rin­ta­ke­hä työn­tä­mäl­lä ol­ka­päi­tä ke­vy­es­ti taak­se. Hei­lu­ta kä­siä 90 as­teen kul­mas­sa ryt­mik­kääs­ti si­ten, et­tei­vät kyy­när­päät tule lan­ti­o­lin­jan etu­puo­lel­le. Älä li­sää li­has­ju­me­ja pu­ris­ta­mal­la kä­siä nyrk­kiin, vaan pidä käm­me­ne­si sor­mia myö­ten ren­toi­na.

4. Vai Char­lie Chap­lin?

Juok­su­fii­lis: Pit­kät len­kit muut­tu­vat tus­kien tai­pa­leek­si.

Ko­lo­tuk­set: Epä­mää­räi­siä ki­pu­ja jal­ka­te­ris­sä, nil­kois­sa, pol­vis­sa ja lan­ti­on­seu­dus­sa as­ti.

Tos­su­tun­tu­ma: Poh­jat ovat ot­ta­neet osu­maa joko sisä- tai ul­ko­reu­naan.

Pei­lis­tä nä­kyy: Le­gen­daa­ri­nen mii­mik­ko, jon­ka var­paat so­jot­ta­vat si­vu­suun­taan. Vaih­to­eh­toi­ses­ti ne saat­ta­vat kään­tyä si­sään­päin. 

Kor­jaa nämä: Jal­ka­te­rän elä­mää on mah­do­ton­ta ana­ly­soi­da yk­si­nään, sil­lä usein on­gel­mat sä­tei­le­vät yl­hääl­tä lan­ti­on­seu­dus­ta alas­päin. Var­si­nai­nen vika saat­taa siis ol­la esi­mer­kik­si tiu­kois­sa lon­kan­kou­kis­ta­jis­sa tai pa­ka­rois­sa. Lan­ti­on liik­ku­vuut­ta voi tes­ta­ta klas­si­sel­la etu­rei­si­ve­ny­tyk­sel­lä: Nap­paa nil­kas­ta kiin­ni ja tut­kai­le pol­ven lii­ket­tä. Jos tu­ki­ja­lan pol­vi pyr­kii ke­hon si­vuun ja al­ta pois, on lan­ti­on liik­ku­vuu­des­sa on­gel­mia, jot­ka voi­vat hei­jas­tua as­kel­luk­seen. Se­lä­tä on­gel­ma yh­des­sä fy­si­o­te­ra­peu­tin kans­sa.

Lue myös:

Juok­sun hur­ma vei – näin juok­se­mi­seen voi ra­kas­tua

Kuu­kau­des­sa juok­su su­ju­maan? Ko­kei­le tätä oh­jel­maa

Joo­nas Lau­ri­la: "Juok­sen elääk­se­ni!"

Lue Myös