Evensen Antikissa voi kokea löytämisen riemua.

1. Ta­lon­poi­kais­ta vai ylel­lis­tä?

Pie­ni pöy­tä sor­va­tuin ja­loin sei­soo Up­p­lands­ga­tan 40:n edes­sä. Katu on tun­net­tu an­tiik­ki­liik­keis­tään. An­tiik­ki­kaup­pi­as Ka­rin Kiel­land Even­se­nin työ­tak­ki on maa­li­täp­lien peit­tä­mä.

– Olin juu­ri put­saa­mas­sa pien­tä vit­rii­ni­kaap­pia 60-lu­vun öl­jy­maa­lis­ta.

Tum­man­rus­ke­ak­si su­dit­tu kaap­pi näyt­täi­si­kin ny­ky­a­sus­saan ou­dol­ta Even­sen An­ti­kin vaa­le­an­har­mai­den ja val­kois­ten ka­lus­tei­den kes­kel­lä.

– Pi­dän ta­lon­poi­kai­sis­ta huo­ne­ka­luis­ta ja shab­by chic -hen­ges­tä. Myyn vain sel­lais­ta, mis­tä it­se pi­dän.

Tar­jol­la on pie­niä klaf­fi­pöy­tiä, pin­na­tuo­le­ja, öl­jy­lamp­pu­ja ja as­ti­oi­ta 1850-lu­vul­ta ai­na 1930–40-lu­vuil­le saak­ka.

Ta­ka­huo­nees­sa tun­tuu kuin as­tui­si 1900-lu­vun alun bu­du­aa­riin. Vaat­teet ja asus­teet hen­ki­vät vin­ta­ge­lii­ke Déjà Vun de­ka­dent­tia ja ylel­lis­tä elä­män­ta­paa.

– Olem­me ny­kyi­sin täm­möi­nen pie­ni kah­den kau­pan an­tiik­ki­ta­va­ra­ta­lo.

Even­sen An­tik, Up­p­lands­ga­tan 40, fa­ce­book.com/an­tiks­to­re

Domino Antik on erikoistunut 1900-luvun valaisimiin. Kauppias Henrik Haverman on ollut keräilijä koko ikänsä. Nyt muodissa ovat isot ja näyttävät valaisimet.

2. Mes­sin­kiä ja kris­tal­le­ja

Jos näy­teik­ku­nan pe­rus­teel­la voi­si pää­tel­lä, mil­lai­set va­lai­si­met ovat nyt muo­dis­sa, käy­pä ar­vaus voi­si ol­la näyt­tä­vä mes­sin­ki­run­koi­nen pal­lo­va­lai­sin. Do­mi­no An­ti­kin kaup­pi­as Hen­rik Ha­ver­man nyö­kyt­te­lee ha­vain­nol­le.

– Sel­lai­set Hans-Ag­ne Ja­kobs­so­nin tyy­li­set va­lai­si­met ovat ky­syt­ty­jä, ylei­sim­min­kin isot ja näyt­tä­vät va­lai­si­met.

Tren­di­näl­käi­ses­sä maas­sa si­sus­ta­mi­seen suh­tau­du­taan in­to­hi­mol­la.

– Mi­nul­la on sel­lai­nen ku­ti­na, et­tä pe­rin­tei­set kris­tal­lik­ruu­nut ovat tu­los­sa ta­kai­sin.

Do­mi­no An­tik, Up­p­lands­ga­tan 25, do­mi­no­an­tik.se

3. An­tiik­kia keit­ti­öön

Chris­ti­na Sund­quis­tin À la Car­te An­tik on ni­men­sä mu­kai­ses­ti kes­kit­ty­nyt keit­ti­öan­tiik­kiin. Liik­keen as­tia- ja la­si­va­li­koi­ma on pää­tä­hui­maa­van laa­ja.
Jos kui­ten­kin Gus­tavs­ber­gin, Gef­len tai Rörst­ran­din as­ti­a­ka­val­ka­di jät­tää kyl­mäk­si, tar­jol­la on myös puu­e­si­nei­tä. Mitä oli­si muo­di­kas keit­tiö il­man pi­noa van­ho­ja leik­kuu­lau­to­ja tuo­mas­sa sie­lua si­sus­tuk­seen? Eh­kä sama temp­pu on­nis­tui­si myös muu­ta­mal­la huo­mat­ta­vas­ti ke­vy­em­mäl­lä puu­lau­ta­sel­la, jot­ka ovat­kin kuu­maa ka­maa ja­pa­ni­lai­sil­le tu­ris­teil­le.

À la Car­te An­tik, Rid­dar­ga­tan 11 A, ins­tag­ram/ala­car­te­an­tik

Perinnerakentajan unelma. Sekelskifte on nimensä mukaisesti erikoistunut 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tyyliin. Kaupan valikoimasta löytyy niin ovenkahvoja, sähkötarvikkeita kuin puutavaraakin.

4. Pö­ly­huis­ku­ja ja pel­la­va­öl­jy­maa­lia

Oven­kah­vo­ja, kau­niis­ti ku­vi­oi­tu­ja be­to­ni­laat­to­ja ja strut­sin­su­lis­ta teh­ty­jä pö­ly­huis­kia tar­jo­aa Ös­ter­mal­mil­la 1900-lu­vun alun ki­vi­ta­los­sa si­jait­se­va Se­kels­kif­te. Lii­ke tar­jo­aa kaik­kea, mitä van­han ta­lon tai sel­lai­sen tyy­liin si­sus­ta­va kek­sii ha­lu­ta. Var­si­nai­nen löy­tö on sä­vy­tet­tä­vä pel­la­va­öl­jy­maa­li. Liik­keen verk­ko­kaup­pa toi­mit­taa tuot­tei­taan myös Suo­meen.

Downton Abbey -fanille. Hallwylska-perheen rakennuttama kivilinna on nykyisin kotimuseo. Kontrasti isäntäväen ja palveluskunnan tilojen välillä on melkoinen.

Se­kels­kif­te, Kar­la­vä­gen 7, se­kels­kif­te.se

5. Hui­kea Hal­l­wyls­ka

Tuk­hol­mas­ta Poh­jo­lan Ve­net­sia. Näin tai­si­vat aja­tel­la Walt­her ja Wil­hel­mi­na von Hal­l­wyl. Al­ku­jaan yk­si­tyis­pa­lat­sik­si ra­ken­ne­tun Hal­l­wyls­ka-mu­se­on jul­ki­si­vus­ta tu­le­vat mie­leen Ve­net­si­an myö­häis­goot­ti­lai­set pa­lat­sit suip­po-päi­si­ne ik­ku­noi­neen. Hal­l­wy­lien vuon­na 1898 val­mis­tu­nut ko­ti­pa­lat­si on yhä yk­si Ruot­sin kaik­kien ai­ko­jen kal­leim­pia yk­si­tyis­ta­lo­ja.

Jos ul­ko­kuo­ri ei tee vai­ku­tus­ta, si­sä­ti­lo­jen kul­la­tut lis­tat ja kat­tof­res­kot kyl­lä. Pa­lat­si on to­del­li­nen ko­ko­nais­tai­de­te­os. Ko­tin­sa mu­se­oi­nut Wil­hel­mi­na oli 1900-lu­vun alus­sa yk­si Ruot­sin mer­kit­tä­vim­mis­tä ke­räi­li­jöis­tä. Opas­te­tul­la kier­rok­sel­la pää­see ti­loi­hin, joi­hin muu­ten ei pää­se.

Hal­l­wyls­ka Mu­seet, Hamn­ga­tan 4, hal­l­wyls­ka­mu­seet.se

Kuninkaanlinnassa on kevääseen asti esillä Märtä Måås-Fjetterströmin tekstiilinäyttely.

6. Ku­nin­kaal­li­set ma­tot

Näis­tä ma­tois­ta ku­nin­gas Kaar­le Kus­taa pi­tää! Ku­nin­kaan­lin­nan Riks­sa­le­nis­sa on huh­ti­kuul­le as­ti esil­lä ruot­sa­lai­sen Mär­tä Måås-Fjet­terst­rö­min (1873–1941) teks­tii­li­te­os­näyt­te­ly. Näyt­te­lyi­de­an isä on ku­nin­gas. Pää­o­sa näyt­te­lyn kap­pa­leis­ta on ho­vin omis­ta ko­ko­el­mis­ta.

Måås-Fkjet­terst­röm tun­ne­taan en­nen kaik­kea ma­tois­taan, jois­sa on hie­no­ja som­mi­tel­mia ja upe­at vä­rit. Ei siis ih­me, et­tä Måå­sin ma­tot ovat nous­seet ar­voon­sa myös täs­sä ajas­sa. Ma­tois­ta mak­se­taan kan­sain­vä­li­sis­sä huu­to­kau­pois­sa kym­me­ni­ä­tu­han­sia eu­ro­ja. Måås-Fjet­terst­rö­min mat­to­ja ku­do­taan edel­leen hä­nen pe­rus­ta­mas­saan atel­jees­sa Bås­ta­dis­sa Skå­nes­sa.

Kung­li­ga Slot­tet, Slot­te­bac­ken, kung­li­gas­lot­ten.se

Sven-Harrys on kotimuseo, jonka seinillä on pohjoismaista arvotaidetta. Maalaus on Carl-Fredrik Hillin Grustaget vuodelta 1876.

7. Kul­lan­hoh­toi­nen ko­ti­mu­seo

Kul­lan­hoh­toi­nen ker­ros­ta­lo ei jää huo­maa­mat­ta. Sven-Har­ry Karls­so­nin pe­rus­ta­mas­sa Sven-Har­rys konst­mu­seu­mis­sa yh­dis­ty­vät vaih­tu­vat näyt­te­lyt ja ko­ti­mu­seo. Mu­se­on ovat suun­ni­tel­leet ruot­sa­lai­set huip­pu­ark­ki­teh­dit Gert Win­gårdh ja An­na Hög­lund.

Ala­ker­rok­sis­sa ovat mo­der­nit ja pel­kis­te­tyt gal­le­ri­a­ti­lat. Var­si­nai­nen yl­lä­tys on ta­lon ka­tol­la. Sin­ne on ra­ken­net­tu ko­pio Sven-Har­ryn 1700-lu­vul­la ra­ken­ne­tus­ta ko­ti­ta­los­ta. Ko­ti­mu­se­os­sa on näh­tä­vää niin ku­va­tai­teen kuin tai­de­te­ol­li­suu­den ys­tä­väl­le. Esil­lä on muun mu­as­sa He­le­ne Schjerf­bec­kin ja Au­gust Strind­ber­gin tai­det­ta. Ko­ti­mu-
se­os­sa vie­rail­les­saan voi tep­su­tel­la Mär­tä Måås-Fjet­test­rö­min upeil­la ma­toil­la.

Sven-Har­rys mu­seum, East­mans­vä­gen 10–12, sven-har­rys.se

Artipelagin kahvilasta on kaunis näköala ulos saaristoluontoon. Lattiasta kohoaa talon keskelle jätetty palanen peruskalliota. Kahvilan lisäksi Artipelagissa on suosittu ravintola ja designkauppa.

Sitruunaa, mascarponea ja pistaasia. Fornasetti-leivoksen on luonut Artipelagin kondiittori Annie Hesselstad.

8. Saa­ris­ton aar­re

Sii­nä mis­sä Sven-Har­rys on kuin hoh­ta­va ko­ru­ra­sia, Ar­ti­pe­la­gin tum­ma jul­ki­si­vu maas­tou­tuu ym­pä­röi­vään saa­ris­to­luon­toon. Ar­ti­pe­la­gin omis­taa Baby Björn -las­ten­tar­vik­keil­la omai­suu­den teh­nyt Björn Ja­kob­son. Ar­ti­pe­la­gis­sa on esil­lä ita­li­a­lai­sen graa­fik­ko ja tai­tei­li­ja Pie­ro For­na­set­tin näyt­te­ly 26.1.2020 as­ti. Tai­de­nau­tin­toa voi su­la­tel­la ta­lon kon­diit­to­rin luo­man For­na­set­ti-lei­vok­sen ää­rel­lä. Ar­ti­pe­la­giin pää­see näp­pä­räs­ti bus­sil­la, joka läh­tee Tuk­hol­man Cent­ral Sta­ti­o­nia vas­ta­pää­tä, ke­säl­lä yh­teys­ve­neel­lä.

Ar­ti­pe­lag, Ar­ti­pe­lags­ti­gen 1, Gus­tavs­berg, ar­ti­pe­lag.se

Arkdesin perusnäyttelyn pienoismallit esittelevät Ruotsin rakennustaiteen helmiä. Kierros käy pienestä arkkitehtuurin historian oppitunnista.

9. Tun­net­ko Ark­De­sin?

Skep­ps­hol­me­nin-kä­vi­jän suun­ta­na on useim­mi­ten Mo­der­na Mu­seet. Sa­mas­sa komp­lek­sis­sa si­jait­see myös Ark­Des, joka on Ruot­sin ark­ki­teh­tuu­ri- ja de­sign­mu­seo. Tä­män tal­ven yk­kös­näyt­te­ly on Fly­gan­de be­tong, joka ker­too ele­ment­ti­ra­ken­ta­mi­sen his­to­ri­as­ta.

Pe­rus­ko­ko­el­man hel­miä ovat pie­nois­mal­lit, joi­ta tut­ki­mal­la sel­vi­ää hel­pos­ti, mil­lai­nen oli 1700-lu­vun tyyp­pi­ta­lo tai ult­ra­mo­der­ni 1930-lu­vun fun­ki­so­suus­kaup­pa.

Ark­Des, Exer­cisp­lan 4, Skep­ps­hol­men, ark­des.se

Svenskt Tenn tunnetaan värikkäistä painotekstiileistään. Yrityksen arkistossa on 160 kangasmallia, joista on kerralla tuotannossa 40–45 eri mallia. Kankaat painetaan nykyisin Englannissa ja Ranskassa.

10. Svenskt Tenn on klas­sik­ko

Est­rid Eric­so­nin kans­sa on help­po ol­la sa­maa miel­tä: ”Koti on yh­dis­tel­mä kal­lii­ta ja vä­hem­män kal­lii­ta asi­oi­ta, joi­den ei tar­vit­se so­pia toi­siin­sa. Tär­kein­tä on mu­ka­vuus ja miel­lyt­tä­vyys.”

Eric­so­nin 1924 pe­rus­ta­ma Svenskt Tenn tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti Jo­sef Fran­kin suun­nit­te­le­mis­ta vä­rik­käis­tä kan­kais­ta ja ylel­li­sis­tä huo­ne­ka­luis­ta. Frank teki fir­mal­le 160 kan­gas­mal­lia ja 2 000 huo­ne­ka­lu­luon­nos­ta, jot­ka ovat yhä Svenskt Ten­nin pe­rus­ta. Jos unel­mis­sa on Svenskt Ten­nin tyy­liin si­sus­tet­tu ”mu­ka­va ja miel­lyt­tä­vä” olo­huo­ne tai etei­nen, avun saa fir­man si­sus­tu­sa­tel­jees­ta, joka lu­paa hoi­taa työn myös il­man suun­nit­te­li­jan fyy­sis­tä vie­rai­lua koh­tees­sa.

Svenskt Tenn, Strand­vä­gen 5, svenskt­tenn.se

Malmstenbutikenissa on Malmstenin omien mallien lisäksi myynnissä myös muiden ruotsalaisvalmistajien tuotteita. Dandy-nojatuolin on suunnitellut Gärsnäsille Pierre Sindre vuonna 2017. Lilla Åland -pinnatuoli on Malmstenin oma klassikko.

11. Poh­jois­mai­nen Malms­ten

Jos Svenskt Ten­nin tyy­li tun­tuu lii­an kos­mo­po­lii­til­ta, Carl Malms­te­nin juu­ret ovat tu­ke­vas­ti Poh­jo­las­sa. Malms­ten­bu­ti­ke­nin kul­ma­ki­vet ovat Carl Malms­te­nin 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la suun­nit­te­le­mat soh­vat ja no­ja­tuo­lit. Top­pa­tuo­lien li­säk­si mal­lis­toon kuu­luu ruo­ka­pöy­tiä, pik­ku­tuo­le­ja ja säi­ly­tys­ka­lus­tei­ta.

Vii­me vuon­na Tuk­hol­man huo­ne­ka­lu­mes­suil­la esi­tel­tiin uus­tuo­tan­toon otet­tu Jön­kö­ping-vit­rii­ni, jon­ka vaa­lea puu ja il­ma­va ra­ken­ne pu­hut­te­le­vat tren­di­käs­tä si­sus­ta­jaa.

Malms­ten­bu­ti­ken, Strand­vä­gen 5 b, malms­ten.se

Carina Seth Andersson on monipuolinen suunnittelija, joka on tehnyt muun muassa lasia ja tekstiilejä Marimekolle.

12. Suun­nit­te­li­ja läs­nä

Ei ole tot­ta! Pöy­dän ta­ka­na sei­soo it­se Ca­ri­na Seth An­ders­son. Muun mu­as­sa Ma­ri­me­kon suo­si­tut Flo­wer-, Ming- ja Ur­na-mal­ja­kot suun­ni­tel­lut muo­toi­li­ja on kau­pas­saan viet­tä­mäs­sä etä­päi­vää suun­nit­te­lus­ta.
– Asun täs­sä lä­hel­lä, ja odo­tin 20 vuot­ta tä­män ti­lan va­pau­tu­mis­ta. Olen pi­tä­nyt kaup­paa nyt vuo­den.
Myyn­nis­sä on Ca­ri­nan suun­nit­te­lua muun mu­as­sa De­sign Hou­se Stock­hol­mil­le ja Skur­fin la­si­teh­taal­le. Tar­jol­la on vin­ta­ge-esi­nei­tä, ku­ten Ara­bi­an Rus­ka-
as­ti­oi­ta. Liik­keen au­ki­o­lo kan­nat­taa tar­kis­taa Ins­tag­ra­mis­ta.

Ca­ri­na Seth An­ders­son, Kocks­ga­tan 52, ins­tag­ram/ca­ri­na­set­han­ders­son, csa.nu

Dry Studios tarjoaa lämpöä moderniin sisustukseen. Mallistoon kuuluu ruokapöytiä, penkkejä, jakkaroita ja valaisimia.

13. Mo­der­nia muo­toi­lua

Sil­kin­peh­me­ään tam­mi­pölk­kyyn on teh­ty hie­not mes­sin­ki­ha­ka­set. Ylel­li­set me­tal­lin­pa­lat pi­tä­vät pöl­kyn ka­sas­sa.
Vai te­ke­vät­kö ne sii­tä ha­lut­ta­van? Suun­nit­te­li­ja Jen­ny Käs­tel-Tas­sa­ro­lin ja Jo­han Fred­lun­din Dry Stu­di­os yh­dis­tää muo­toi­lun ja muo­din sekä graa­fi­sen ja kon­sep­ti­suun­nit­te­lun sa­man ka­ton al­le.

– Myym­me pal­jon huo­ne­ka­lu­ja ul­ko­mail­le. Esi­mer­kik­si ti­lan­ja­ka­jia on ti­lat­tu New Yor­kiin ja Los An­ge­le­siin. Asi­ak­kaat löy­tä­vät mei­dät yleen­sä Ins­tag­ra­mis­ta, Jen­ny ker­too. Niu­kan mi­ni­ma­lis­ti­seen ko­ko­el­maan on tu­los­sa li­säys­tä ke­vään huo­ne­ka­lu­mes­suil­la.

Dry Stu­di­os, Up­p­lands­ga­tan 36, drys­tu­di­os.com

Asplundin tyyli on suoraviivaisen skandinaavinen. Oman malliston lisäksi mausteena on muun muassa Fontana Arten valaisimia tai viherkasveja.

14. Mitä mi­ni­ma­lis­mia!

Asp­lun­din ni­mes­tä tu­le­vat mie­leen 1990-lu­vun mi­ni­ma­lis­mi sekä Tho­mas San­dell ja Jo­nas Boh­lin. Suun­nit­te­li­joi­den yh­teis­työ­nä syn­ty­nyt Snö-li­pas­to täyt­ti vii­me vuon­na 25 vuot­ta.

– Ha­lu­am­me tar­jo­ta kes­tä­vää de­sig­nia, ker­too liik­keen pe­rus­ta­ja Mic­ha­el Asp­lund. Asp­lun­dil­ta saa ko­tiin­sa niin uu­den keit­ti­ön, ruo­ka­pöy­dän tuo­lei­neen kuin kynt­ti­län­ja­lan ruo­kai­lu­ryh­mää kau­nis­ta­maan.

Asp­lund, Si­byl­le­ga­tan 31, asp­lund.se

Historioitsija Christopher O’Regan on Ruotsissa suosittu esiintyjä. Kävelykierros käy niin ruotsin kielen kuin Tukholman Vanhan kaupungin historian oppitunnista.

15. Eks­pert­ti esi­tel­möi

Chris­top­her O’Re­gan on 1700-lu­kuun eri­kois­tu­nut his­to­ri­oit­si­ja, joka on tul­lut tu­tuk­si Ta­lot huo­ku­vat his­to­ri­aa -tv-sar­jan ek­sent­ri­se­nä
ar­kis­to­eks­pert­ti­nä. Chris­top­her kul­jet­taa kier­to­kä­ve­lyl­lään läpi Tuk­hol­man Van­han kau­pun­gin ku­jien. Haus­ko­jen ar­jen ku­vas­ten ohes­sa 1,5 tun­nin kier­rok­sel­la op­pii kai­ken­lais­ta uut­ta, ku­ten sen, et­tä 1700-lu­vul­la Van­has­sa kau­pun­gis­sa asui kol­me ker­taa enem­män ih­mi­siä kuin nyt.

Stads­vand­ring med Chris­top­her O’Re­gan -kä­ve­ly­kier­rok­set ovat vii­kon­lop­pui­sin. Kier­rok­set ovat ruot­sik­si.

Li­put ja ai­ka­tau­lut: tic­ket­mas­ter.fi/stads­vand­ring-med-chris­top­her-ore­gan