Sadonkorjuussa koko perheen naisväen kesken. Lavoissa kasvaa muun muassa papuja, mangoldia, mansikoita, punajuurta, retiisiä, kesäkurpitsaa ja herneitä, joiden avaamista ja syömistä perheen lapset rakastavat.

Ker­ros­ta­los­sa asu­val­la es­poo­lais­per­heel­lä oli ol­lut ke­sä­mök­ki­haa­vei­ta jo usei­ta vuo­sia. Em­man ja Mag­nuk­sen unel­mis­sa siin­si pu­nai­nen torp­pa jos­sain maa­seu­dun rau­has­sa. Pi­hal­la oli­si kas­vi­maa ja pe­lar­go­nit ruu­kuis­saan. Vie­lä jos­kus kaik­ki ne iha­nat löy­döt, jot­ka Em­ma oli vuo­sien var­rel­la hank­ki­nut, pää­si­si­vät pai­koil­leen va­ras­ton kät­köis­tä.

Olohuoneessa on käytettynä ostettu Ikean sohva valkoisin irtopäällisin. Kivana yksityiskohtana ovat pienet sivutaskut, joihin voi sujauttaa ilmalämpöpumpun säätimen, Magnuksen ristikkolehdet ja kirjoitusvälineet hyvään jemmaan. Lattiavalaisin on kirpputorilta ja varjostin Søstrene Greneltä. Olohuoneen seinät on maalattu Tikkurilan Ajopuu-sävyllä. Vanha renginkaappi ostettiin Fiskarsin Antiikkimarkkinoilta. Siinä säilytetään kynttilänjalkoja, kynttilöitä, maljakoita ja kulhoja. Kaapin päällä on muutamalla eurolla Kierrätyskeskuksesta hankittu kukkataulu ja Emman isoäidiltä peritty merimaisema. Myös messinkinen kynttilälampetti on Kierrätyskeskuksesta.

ISO­ÄI­DIN NAA­PU­RIS­SA

Ke­säl­lä 2019 pa­ris­kun­ta oli sau­no­mas­sa Em­man iso­äi­din luo­na Åmin­ne­for­sin van­hal­la oma­ko­ti­a­lu­eel­la. He jut­te­li­vat ää­neen, et­tä oli­si­pa iha­naa os­taa iso­äi­din pa­ri­ta­lo­ko­din toi­nen asun­to, jos se jos­kus tu­li­si myyn­tiin.

– Iso­äi­din naa­pu­ri­pi­han hie­man vil­liin­ty­nyt puu­tar­ha ja van­hat ome­na­puut so­pi­vat mie­li­ku­vii­ni iha­nas­ta maa­lai­si­dyl­lis­tä, vaik­ka van­has­ta hir­si­tor­pas­ta ei nyt ol­lut­kaan kyse, Em­ma muis­te­lee.

Vuo­den ku­lut­tua iso­äi­din naa­pu­ri­a­sun­to tu­li­kin hy­vin yl­lät­tä­en myyn­tiin. Em­ma ja Mag­nus me­ni­vät heti kat­so­maan koh­det­ta. Se oli ol­lut iäk­kään pa­ris­kun­nan koti vuo­si­kym­men­ten ajan. Vii­mei­sin re­mont­ti oli teh­ty 90-lu­vul­la. Asun­nos­sa oli pal­jon muo­vi­sia pin­noit­tei­ta ja rus­ke­an eri sä­vy­jä. Em­ma pys­tyi kui­ten­kin nä­ke­mään sen hei­dän tu­le­va­na ke­sä­paik­ka­naan.

– Suu­ri on­nen tun­ne val­ta­si mi­nut sil­lä asun­to­näy­töl­lä. Tie­sin heti, et­tä tä­män me ha­lu­am­me ja pys­tym­me te­ke­mään sii­tä kau­niin ke­sä­ko­din per­heel­lem­me, Em­ma sa­noo.

Mag­nus ja Em­ma ker­toi­vat ha­lu­a­van­sa os­taa asun­non ja ai­ko­van­sa teh­dä sii­tä heti eh­dol­li­sen tar­jouk­sen. Mi­tään lai­na­neu­vot­te­lu­ja ei ol­lut eh­dit­ty hoi­taa val­miik­si.

Ko­ro­na­vuon­na pank­ki­a­si­at ete­ni­vät hi­taas­ti, mut­ta myy­jä oli ken­ties jo päät­tä­nyt myy­dä asun­non juu­ri heil­le.

– Mui­ta­kin ha­luk­kai­ta os­ta­jia tai­si ol­la, mut­ta mikä oli­si suu­rem­pi ilo kuin saat­taa lap­sen­lap­si ja hä­nen per­heen­sä iso­äi­din lä­hel­le, Em­ma ar­ve­lee.

Emma osti ruokapöydän jo ennen kuin kauppakirja oli allekirjoitettu. Hän maalasi sen jalat ja hioi ja vahasi kannen Maiju Sahan blogista lukemillaan vinkeillä. Puusohva on saatu isoäidiltä, hunajapetsatut jakkarat Emma hankki Artekin-vuosinaan. Hienostunut pellavainen taiteverho on H&M Homen valikoimista.

Keittiö muistuttaa siitä, millainen tyyli asunnossa oli. Remontti on suunnitelmissa, mutta myöhemmin. Puuhellalla lämmitetään koko talo, vesikiertoiset patterit saavat lämpönsä siitä.

Hyllyllä on kauniita astioita, esineitä ja kirjoja. Vanhat kannut Emma on löytänyt kirpputoreilta. Tätä Jäger Eisenbergin sarjaa hän aina ostaa yksittäin, jos löytää kirppiskierroksillaan.

PIN­NAN AL­LA KUN­NOS­SA

Elo­kuus­sa 2020 teh­tiin kau­pat ja re­mont­ti aloi­tet­tiin. Van­has­sa ta­los­sa oli­si voi­nut tul­la vas­taan myös odot­ta­mat­to­mia yl­lä­tyk­siä, mut­ta ta­los­ta oli pi­det­ty vuo­sien saa­tos­sa hy­vää huol­ta. Yk­si pat­te­ri jou­dut­tiin vaih­ta­maan, muu­ten ta­lon tek­niik­ka oli edel­leen toi­mi­vaa ja hy­vä­kun­tois­ta.

Jo os­ta­es­sa Em­ma ja Mag­nus to­te­si­vat, et­tä keit­tiö vaa­ti­si suu­rim­man re­mon­tin, mut­ta sen kans­sa ei ole kii­reh­dit­ty. En­sim­mäi­se­nä vuon­na re­vit­tiin van­ho­ja ma­te­ri­aa­le­ja pois, maa­lat­tiin ja ta­pe­toi­tiin. Jo seu­raa­va­na ke­sä­nä asun­to oli muut­tu­nut uu­den per­heen­sä toi­vei­den mu­kai­sek­si.

Yläkerran makuuhuoneessa on myös pieni työpiste. Kirjoituspöytä on saatu isoäidiltä ja Domus-tuoli ostettu Artekista. Messinkijalkainen valaisin on vuosien takaiselta reissulta, kun pariskunta autoili Ruotsissa kierrellen lukuisia kirpputoreja. Mökillä farkut vaihtuvat mekkoihin. Haitarinaulakko on Søstrene Grenestä. Kauniin nahkasomisteisen korin Emma löysi Fiskarsista pienestä korikaupasta.

Yläkerran makuuhuone on maalattu Rustan himmeällä Dove Blue -maalilla. Sängyn vieressä on isoäidiltä saatu pieni kaappi. Tinarasia löytyi Kierrätyskeskuksesta. Peili on saatu Emman äidiltä muutama vuosi sitten. Sika Designin tuolin Emma osti kympillä tietämättä sen nykyarvoa, kunnes kohtasi samaisen designtuolin Tukholman huonekalumessuilla muutama vuosi sitten. Seinälvalaisin on Ikeasta.

RUOT­SA­LAIS­TEN SA­TU­TÄ­TIEN MAL­LIIN

Per­heen ker­ros­ta­lo­ko­ti Es­poos­sa on si­sus­tet­tu hy­vin mo­der­nil­la ot­teel­la. Em­ma työs­ken­te­li vuo­sia Ar­te­kil­la ja sel­keä skan­di­tyy­li tun­tui luon­te­val­ta myös omas­sa kau­pun­ki­ko­dis­sa.

– Tän­ne ha­lu­sin luo­da ai­van toi­sen­lai­sen tun­nel­man. Olen ai­na ihail­lut Ilon Wik­lan­din ku­vi­tuk­sia Ast­rid Lindg­re­nin sa­tu­kir­jois­sa. Pi­dän myös blog­gaa­ja El­sa Bil­lg­re­nin rus­tiik­ki­sen ro­mant­ti­ses­ta tyy­lis­tä. Seu­raan Ins­tag­ra­mis­sa hä­nen upe­an Got­lan­nin-hu­vi­lan­sa si­sus­tu­si­de­oi­ta, Em­ma ker­too.

Lä­hes koko si­sus­tus on han­kit­tu kirp­pu­to­reil­ta.

– Kirp­pis­te­ly­ni on sekä spon­taa­nia löy­tö­jen te­ke­mis­tä et­tä sit­ke­ää ke­räi­lyä. Mi­nul­la on esi­mer­kik­si muu­ta­mia la­si­sar­jo­ja, joi­den osia olen os­ta­nut vuo­sien saa­tos­sa yk­si­tel­len ja nyt on jo isom­pi ko­ko­nai­suus kaa­pis­sa, Em­ma sa­noo.

Van­hat esi­neet ovat per­soo­nal­li­sia ja ym­pä­ris­tö-ys­tä­väl­li­siä han­kin­to­ja. Ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syys on mo­lem­mil­le tär­keä ar­vo: Mag­nus on ol­lut mu­ka­na pe­rus­ta­mas­sa Nemo Se­a­farms star­tup-yri­tys­tä, joka te­kee työ­tä Itä­me­ren puh­dis­ta­mi­sek­si. Em­ma työs­ken­te­lee Naa­val­la, joka myy il­maa puh­dis­ta­via vi­her­sei­niä yri­tyk­sil­le osa­na toi­mi­ti­la­ka­lus­tus­ta.

Emma huhuili paikallisessa Facebook-ryhmässä sopivan kaapin perään. Koivuviilutettu kaappi vaihtoi omistajaa kahvipaketista. Kirpparilta ostetun lastensängyn Emma maalasi ja viimeisteli suloisella vuodekatoksella.

Lastenhuoneessa on Boråstapeterin harmaa köynnöstapetti. Vuoteeseen pedattu punakuvioinen päiväpeite on matkamuisto pariskunnan reppureissulta Uudesta-Seelannista. Alkuun se oli heidän ensimmäisessä yhteisessä kodissaan parivuoteen peittona, mutta siirtyi myöhemmin sisustustyylin modernisoiduttua mökkilaatikkoon odottamaan tätä taloa.

AHON LAI­TAA PYÖ­RÄIL­LEN

Ke­sä­lo­ma­vii­kot maal­la ovat kii­reet­tö­miä. Te­le­vi­si­o­ta tai ra­di­o­ta ei kai­paa ku­kaan per­hees­sä. Pi­han ja kas­vi­maan kans­sa on pal­jon puu­haa, mut­ta se on­kin yk­si per­heen to­teu­tu­neis­ta unel­mis­ta. Kas­vi­la­vat pur­su­vat an­te­jaan ja sa­toa ke­rä­tään yh­des­sä las­ten kans­sa.

– Kyl­lä me tääl­lä ele­tään sel­lais­ta pik­ku­ky­län idyl­liä. Kä­vel­lään pie­niä hiek­ka­tei­tä, ajel­laan pol­ku­pyö­ril­lä ra­ta­val­lia pit­kin Bil­l­nä­siin tai Fis­kar­siin las­ten kans­sa. Il­lal­la, kun lap­set ovat jo nuk­ku­mas­sa, pa­laan puu­tar­haan ja kas­vi­maal­le. Se on mi­nun oma on­nen het­ke­ni, Em­ma sa­noo.

Emma ja Ellen nostavat kauden ensimmäiset perunat maasta. Lasten mielestä on aina yhtä ilahduttavaa, kun mullan alta ilmestyy toinen toistaan upeampia mukuloita.

Ellen tunnistaa jo hyvin kasvimaan lajit. Oma hyötykasvipuutarha on koko perheen ilo.

LUON­TO­YH­TEYS LAP­SIL­LE

Åmin­ne­for­sin paik­ka on he­rät­tä­nyt Em­mas­sa in­nok­kaan puu­tar­hu­rin.

– Nau­tin sii­tä, kun näen mitä kaik­kea maas­ta nou­see ja pää­sen siis­ti­mään la­vo­ja il­ta-au­rin­gon läm­mit­tä­es­sä.

Sa­toa tu­lee pit­kin ke­sää ja vie­lä pit­käl­le syk­syyn.

– Kau­den päät­teek­si poi­mim­me vie­lä sie­net lä­hi­met­sis­tä tal­ven va­ral­le. Meil­le on tär­ke­ää tar­jo­ta myös lap­sil­le tämä luon­to­yh­teys. Tääl­lä he to­del­la nä­ke­vät, mis­tä ruo­ka tu­lee pöy­tään, Em­ma sa­noo.

Pa­rin vuo­den ajan au­to on pa­kat­tu per­jan­tai­sin ja maal­ta on pa­lat­tu päi­vä­ko­din kaut­ta töi­hin vas­ta maa­nan­tai­aa­mui­sin. Nyt ke­sä­vii­kon­lo­put ei­vät enää ole sel­lai­sia urak­ka­lei­re­jä kuin al­kuun. Keit­tiö odot­taa yhä kun­nos­tus­ta, mut­ta jul­ki­si­vu­re­mont­ti teh­dään en­sin.

– Me olem­me päät­tä­neet, et­tä re­mont­te­ja teh­dään sitä tah­tia, et­tä se on vie­lä mu­ka­vaa, Em­ma sa­noo.

Talon päätyyn rakennettiin terassi omin voimin. Terassille paistaa ilta-aurinko, ja päivän päätteeksi on mukava istua lasillisella suojaisassa nurkkauksessa. Puutarhakalusteet löytyivät kirpputorilta Turusta.

Isoäidin puolella oleva pihasauna lämpiää kesäkuukausina monta kertaa viikossa. Perhe pääsee löylyihin kulkemalla pihan poikki.