Parvekkeelta avautuu maisema Bellevuen rannalle.
Anna-Kaisa Melvas kuvat Minerva Virtamo
Varsinaista kesäpaikan etsintää ei aikoinaan oikein ehtinyt edes tapahtua, koska vanhempani Tuija ja Jukka Haarma olivat päättäneet niin selkeästi sijainniksi Hangon ja taloksi legendaarisen Bellevuen.
– Olen ollut helsinkiläinen koko elämäni, joten kesäasunnon osoitteena Mannerheimintie 2 kuulosti juuri sopivan kaupunkilaiselta, toteaa isäni Jukka.
Bellevuen perinteikäs pensionaattihuvila sijaitsee Hangossa Plagenista itään, matalan ja lämminvetisen hiekkarannan ääressä.
Kun he yli 20 vuotta sitten ostivat yksiön talosta, he tiesivät kauppaan kuuluvan välillisesti myös paljon muuta. Pensionaattina vuodesta 1893 toiseen maailmansotaan saakka toiminut Bellevue tarjoaa osakkailleen komeat yhteiset tilat, tyylipuhtaan juhlasalin, terassin, vierashuoneet, pyykkituvan ja mikä parasta, esteettömän merimaiseman hiekkarannan yli.
Keväällä hanko on hetken aikaa vakioasukkaiden ikioma rantaparatiisi ennen kuin lomailijat, veneilijät ja juhlijat saapuvat.
RANTAELÄMÄN VUOSIKYMMENET
Huvilan historia on oman tarinansa arvoinen, mutta tiivistettynä se on ollut vapaa-ajan viettoa täynnä. Pension Bellevuen vieraisiin ovat lukeutuneet niin Ida Aalberg kuin marsalkka Mannerheim. Ennen toista maailmansotaa juhlasalissa toimi myös arvostettu ravintola.
Juhlasalin yhteydessä olevaa keittiötä saavat tänäkin päivänä osakkaat varata. Useammat juhlat talossa järjestettyäni tiedän, että tunnelma keittiön puolella on edelleen historiallinen. Downton Abbeyn suomalaisversio pitäisi ehdottomasti kuvata siellä. Astiahuone, vanhat tiskialtaat ja jäätävän kokoinen lihatukki ovat pieniä esimerkkejä tilan erityislaatuisuudesta.
TUPLATAAN NELIÖT
Huvilan toisessa kerroksessa sijaitseva vanhempieni asunto oli alun perin kaksio ilman keittiötä. Ostettuaan taloyhtiöltä huoneiston yläpuolella olevan vinttiasunnon he saivat lähes tuplattua neliönsä.
Alakerrassa ovat minieteinen, kylpyhuone, olohuone ja keittiö-ruokailutila, ja koko yläkerta on yhtä isoa tilaa katonharjan alla.
Makuutilat nousivat vintille, ja alas saatiin tila omalle keittiölle. Äitini on kova ruoanlaittaja, mutta kovin vaatimaton keittiöidensä teknisten ominaisuuksien suhteen. Tiskikoneen isäni hankki lähes väkisin vain muutama vuosi sitten arkea helpottamaan.
Keittiön seinää ei haluttu täyttää pitkällä yläkaappirivistöllä, vaan väliin jätettiin avointa tilaa. Seinän laattapinta on tehty klassisella tiiliskiviladonnalla.
PRINSSI BERTILIN KUKKASOHVA
Olohuoneen ja ruokailutilan kalustus on pysynyt aika pitkälti samana. Vuosien varrella ovat vaihtuneet vain sivupöytä ja pikku kaapistot.
Asunnon muistorikkain kaluste on ehdottomasti Stockmannin vanha sohva. Jälkikäteen vanhemmilleni selvisi, että kyseinen sohva on myös Ruotsin prinssi Bertilin sisustusmaun mukainen ja verhoiltu täysin samalla GP & J Bakerin Magnolia-pellavakankaalla.
Juuri ennen omaa syntymääni hankittu sohva on kulkenut muuttokuormissa vanhempieni ensiasunnosta saakka. Vanhoista valokuvista voi hyvin seurata sohvan verhoiluhistoriaa kukallisista raidalliseen ja taas takaisin kukalliseen kankaaseen.
Olohuoneen korituolit on ostettu Papagenan ensimmäisestä myymälästä Helsingin Eirasta 1980-luvulla. Vanha tarjoiluvaunu löytyi naapurien roskalavalta Herttoniemestä ja taulu on Larson Österbergin käsialaa.
YHDESSÄ VALITTU SISUSTUS
Sisustaminen on aina ollut vanhemmilleni yhteinen asia, ja kaikki hankinnat tehdään myös yhdessä.
– Se onkin varmaan ainoa aihe, josta meillä ei tule erimielisyyksiä. Meillä on samanlainen maku ja olemme molemmat kiinnostuneita sisustamisesta, isäni Jukka pohtii.
Viisikymmenvuotisen yhteiselon aikana on muun muassa ajateltu, ettei vapaa-ajan asunnon värinä olisi pelkkää valkoista. Vaikka valkoiselta kodiltahan se nopeasti katsoen näyttää.
Isäni mielestä tilat olivat alun perin niin pienet, ettei niitä voinut muulla värillä maalata. Ja kun talo on ulkoa valkoinen, ei siitä sen kummemmin keskusteltu.
Vintillä on nukkumapaikat viidelle hengelle. Parisängyn lisäksi katonlappeen alle jäävä matala reunatila on täytetty koko mitaltaan lautasokkeliin upotetuilla patjoilla. Vaatekaapistojen ovet löytyivät Bellevuen vintiltä ja ne ovat kuuluneet vanhan laivan kalusteisiin.
HUVILA YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN
Isoin muutos huvilaelämässä tapahtui toissa talvena, jolloin asunto saatiin ympärivuotiseen käyttöön putkiremontin myötä.
– Syksystä kevääseen täällä saa todella olla omassa rauhassa. Vilkkaimpana heinäkuun sesonkina haaveilen hiljaisuudesta, äitini Tuija sanoo.
Uinuva talvinen Hanko on kesää karumpi paikka, mutta myös meille lapsille se on ollut vaihtelua rantaelämään. Etenkin pikkusiskoni Riikka viettää siellä paljon aikaa kolmen lapsensa kanssa.
– Kylpylä, hampurilaisravintola ja leikkipuisto ovat vakkaripaikkoja syyslomalla, Riikka kertoo.
Portaat rakennettiin vanhan alkovin paikalle. Niiden alle ja sivulle on saatu upotettua säilytystilaa. Vanha ruokapöytä on omien isovanhempieni ensimmäisestä yhteisestä asunnosta Vaasasta ja tuolit äitini isoäidiltä. Vanhoista kalusteista kiinni pitäminen taitaa olla meillä sukurasitteena, mutta mööpeleistä on ollut vuosikymmenten ilo.
MUINAISTULET PÄÄTTÄVÄT KAUDEN
Alun perin kesäasunto oli suunniteltu vain aikuisille, mutta kahdessakymmenessä vuodessa syntyneet kuusi lastenlasta ovat osaltaan vaikuttaneet vinttitilan ostoon ja tilojen suunnitteluun.
Kaikesta lisätilasta huolimatta meidän viisihenkisen perheemme nyssyköiden ja pussukoiden aiheuttama kaaos on kestettävissä vain muutaman päivän kesässä. Siksi onkin mahtavaa, että lapsemme vierailevat jo itsenäisesti Hangon-mummolassa.
– Serkusten perinteinen vierailu Muinaistulilla elokuussa on lapsille ja myös meille kesäkauden päätös ja tärkeä tapahtuma kalenterissa, vanhempani summaavat.
hanko elää vuodenaikojen mukaan. Lomakaudella vilskettä on riittämiin, mutta tunnelma muuttuu elokuun mittaan ja rannat käyvät autioiksi.
Koti
Hangossa
Kakkoskoti vuonna 1893 rakennetussa talossa, 2 + k + kh, noin 70 m2.
Asukkaat
Tuija ja Jukka Haarma sekä vierailijat, lapset Anna-Kaisa ja Riikka perheineen, kuusi lapsenlasta.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2