Kuvauksellisen Fiskarsin läpi virtaa Fiskarsinjoki. Sen rannalla kasvaa vanhoja, vehmaita tammia.

HEIKKI RAUTIO

Ko­ti­mai­sen de­sig­nin Fis­kars

– Tä­mä­hän on kuin ul­ko­mail­la!

Asi­ak­kaan tut­tu kom­ment­ti hy­myi­lyt­tää ra­vin­to­la Wärs­syn tar­joi­li­ja Ma­ri­na Us­va­lah­tea. Suo­men van­him­man ma­ja­ta­lon Fis­kars Wärd­hu­sin te­ras­sil­ta Fis­kar­sin ruuk­ki näyt­täy­tyy ih­me­maa­na, jos­sa ele­tään mo­ni­sa­ta­vuo­ti­ai­den tam­mien kat­vees­sa, ja jon­ka jo­kai­nen ra­ken­nus on toi­nen tois­taan so­mem­pi.

Ruuk­ki pe­rus­tet­tiin vuon­na 1649 ja­los­ta­maan rau­ta­mal­mia. Lii­ke­toi­min­nan aloit­ti hol­lan­ti­lai­nen Pe­ter Tho­re­ös­te. Ruu­kis­sa on val­mis­tet­tu muun mu­as­sa nau­lo­ja, lan­kaa ja veit­siä sekä va­let­tu pa­to­ja. Fis­kars Ak­tie­bo­lag pe­rus­tet­tiin 1883.

En­ti­ses­tä te­ol­li­suus­mil­jöös­tä on pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä su­keu­tu­nut mo­der­nin suo­ma­lai­sen tai­de­kä­si­työn ja de­sig­nin keh­to. Alu­een te­ol­li­nen men­nei­syys tar­jo­aa ny­ky­toi­mi­joil­le hie­no­ja näyt­te­ly- ja työs­ken­te­ly­ti­lo­ja. En­ti­sis­sä tal­leis­sa, pe­su­lois­sa ja vers­tais­sa toi­mii kym­me­niä pik­ku­kaup­po­ja, kah­vi­loi­ta ja kä­si­työ­läis­pa­jo­ja. Fis­kars tun­ne­taan myös vuo­sit­tain vaih­tu­vis­ta kiin­nos­ta­vis­ta ke­sä­näyt­te­lyis­tään.

Nyky-Fis­kars ei oli­si sa­man­lai­nen il­man 1990-lu­vul­la pe­rus­tet­tua osuus­kun­taa eli Ono­maa. In­nok­kai­den kä­si­työ­läis­ten ja de­sig­ne­rei­den pe­rus­ta­ma Ono­ma ko­ko­aa edel­leen yh­teen yli 100 eri alan te­ki­jää. Ono­mal­la on oma myy­mä­lä Fis­kar­sin Tor­ni­kel­lo­ra­ken­nuk­ses­sa, kes­kel­lä ruuk­kia.

Yk­si osuus­kun­nan pe­rus­ta­jia on ke­raa­mik­ko Ka­rin Wid­näs. Pal­ki­tun ke­raa­mi­kon ta­paa ke­säi­sin var­mim­min ko­to­aan. Ka­rin on jo 15 vuo­den ajan jär­jes­tä­nyt ko­dis­saan vuo­sit­tain vaih­tu­van Ko­to­na-ke­sä­näyt­te­lyn, jos­sa on esi­tel­ty tai­de­ke­ra­miik­kaa ym­pä­ri maa­il­maa. Tänä ke­sä­nä näyt­te­ly on vii­mei­sen ker­ran Ka­ri­nin ko­dis­sa, sil­lä syk­syl­lä ava­taan hä­nen pe­rus­ta­man­sa ke­ra­miik­ka­mu­seo vie­rei­seen uu­dis­ra­ken­nuk­seen. Ke­raa­mi­kon koti käy elä­väs­tä lä­hi­de­sig­nin show­roo­mis­ta:

– Tuo la­sis­ta pu­hal­let­tu lamp­pu on Ca­mil­la Mo­ber­gin ja pui­set ruo­ka­pöy­dän­tuo­lit taas Ni­ka­rin. Ca­mil­lan kaup­pa on Ala­ruu­kis­sa. Ni­ka­ri puo­les­taan tääl­lä Ylä­ruu­kis­sa, Fis­kar­sin mu­se­on vie­res­sä, Ka­rin neu­voo.

Ka­ri­nin omia tuot­tei­ta myy­dään vain hä­nen omas­sa ko­ti­kau­pas­saan.

– En nuo­re­na oli­si us­ko­nut muut­ta­va­ni jos­kus pois Hel­sin­gis­tä. Mut­ta tääl­lä sitä ol­laan tyy­ty­väi­se­nä kes­kel­lä maa­seu­tua.

Ono­ma Shop, Fis­kar­sin­tie 352, ono­ma.fi

Ka­rin Wid­näs, Bak­lu­ran­tie 12, ka­rin­wid­näs.fi

Van­ja Sea & Friends, Fis­kar­sin­tie 333, van­ja­sea.val­mis­kaup­pa.fi

Ni­ka­ri, Pel­to­ri­vi 13, ni­ka­ri.fi

Ca­mil­la Mo­berg, Fis­kar­sin­tie 386, ca­mil­la­mo­berg.fi

Fis­kar­sin mu­seo, Pel­to­ri­vi 11, fis­kars­mu­seum.fi

Fis­kars Wärds­hus ja ra­vin­to­la Wärs­sy, Fis­kar­sin­tie 326, wards­hus.fi. Huo­neet al­ka­en 145 e / 2 hh.

Tornikellorakennuksessa oli alkujaan Fiskarsin oma koulu. Nyt siinä sijaitsevat muun muassa Fiskars Shop, joka myy Arabian, Iittalan ja Hackmannin tuotteita, kahvila Cafe Antique sekä taideosuuskunta Onoman oma myymälä.

Kuparipaja rakennettiin Fiskarsinjoen varrelle 1818. Rakennuksessa ovat toimineet hiomo ja hienopaja. Nykyisin siellä toimii ravintola Kuparipaja.

Fiskarsin ruukissa vaalitaa käsityötaitoja. Kauniit lasikukkaset ovat lasinpuhaltaja Tarmo Maarosen Bianco Blu -pajakaupasta. Pajalla voi opetella myös lasinpuhallusta.

HEIKKI RAUTIO

Fis­kar­sis­sa ta­pah­tuu

Ono­man Teh­das 19.5.–15.9.2019

Fis­kar­sin kä­si­työ­läis­ten, muo­toi­li­joi­den ja tai­tei­li­joi­den osuus­kun­ta Ono­man ke­sä­näyt­te­ly Teh­das esit­te­lee yli 40 tai­tei­li­jan ja muo­toi­li­jan te­ok­sia sekä Suo­mes­ta et­tä maa­il­mal­ta.

Teh­das Ku­pa­ri­pa­jas­sa, Ku­pa­ri­va­sa­ran­tie 5, ku­pa­ri­pa­ja.fi

Ka­rin Wid­nä­sin KWUM 9.6.–15.9.

Ka­rin Wid­näs avaa uu­den Stu­di­o­ke­ra­mii­kan mu­se­on ja gal­le­ri­an ark­ki­teh­ti Tuo­mo Sii­to­sen suun­nit­te­le­maan ra­ken­nuk­seen, joka on ni­met­ty KWU­Mik­si.

Mu­se­os­sa on esil­lä KWUM Col­lec­ted -ko­ko­el­ma, jon­ka Ka­rin Wid­näs on ke­rän­nyt vuo­si­na 1965–2019.

Esi­neet ovat stu­di­o­ke­ra­miik­kaa ko­ti­maas­ta ja ul­ko­mail­ta, muun mu­as­sa Ete­lä-Ko­re­as­ta, Ruot­sis­ta ja Sak­sas­ta. Esil­lä on myös Ori­gok­si ni­met­ty osio, joka esit­te­lee ke­ra­mii­kan val­mis­tus­tek­nii­koi­ta ja ma­te­ri­aa­le­ja.

Gal­le­ri­as­sa on esil­lä Er­na Aal­to­sen, Åsa Hel­man­nin, Kris­tii­na Ris­kan, Kim Si­mons­so­nin, Riit­ta Ta­lon­po­jan ja Kati Tuo­mi­nen-Niit­ty­län te­ok­sia.

Li­säk­si esil­lä on kak­si pie­nem­pää näyt­te­lyä Kirs­ti Dou­ka­sin ja Kris­ti­an Saa­ri­kor­ven kul­ta­se­pän­töis­tä sekä Dee­pa Panc­ha­mi­an teks­tii­li­te­ok­sia.

Avoin­na joka päi­vä 12–17.

KWUM, Bak­lu­ran­tie 12, ka­rin­wid­näs.fi

Las­ten Luo­vat Pa­jat

Koko per­heen ta­pah­tu­ma kä­den­tai­to­jen ja tai­teen pa­ris­sa 28.–29.6.2019.

Fis­kars Vil­la­ge Arts & De­sign Bien­na­le

Fis­kars Vil­la­ge Arts & De­sign Bien­na­le on ny­ky­tai­teen ja muo­toi­lun yh­dis­tä­vä tai­de­fes­ti­vaa­li 19.5.–15.9..

Fis­kar­sin An­tiik­ki­päi­vät

An­tii­kin, de­sig­nin, tai­teen ja vin­ta­gen vuo­sit­tain ta­pah­tu­ma 4.–7.7., fis­kar­si­nan­tiik­ki­päi­vät.fi

Christine Linder tietää Mustion linnan historiasta monta kiehtovaa tarinaa.

HEIKKI RAUTIO

Ensin oli ruukki. Mustion linnaksi kutsuttu kartano rakennettiin 1700-luvulla.

HEIKKI RAUTIO

Paikallisuus ja ekologisuus näkyvät ja maistuvat ravintola Linnakrouvissa

HEIKKI RAUTIO

Kus­ta­vi­lais­ta ja hors­man­kuk­kia Mus­ti­os­sa

Vil­liyrt­ti­ret­kel­lä ole­va kok­ki Min­na Juu­ri­ki­vi on ke­rän­nyt ko­riin­sa tuok­su­van kim­pun. Po­lun var­rel­ta löy­tyi juu­ri sitä mitä et­sit­tiin­kin: mä­ki­mei­ra­mia, hors­man­kuk­kia ja nok­kos­ta. Min­na kur­kis­taa vie­lä va­del­ma­pen­saa­seen, löy­tyi­si­kö siel­tä pie­ni ma­ku­pa­la en­nen pa­luu­ta Mus­ti­on lin­nan ra­vin­to­lan­keit­ti­öön.

Mus­ti­on lin­nan his­to­ri­as­sa al­koi uu­si vai­he pari vuot­ta sit­ten, kun Chris­ti­ne ja Fi­lip Lin­der sai­vat lin­nan joh­det­ta­vak­seen. Ti­lo­ja on uu­dis­tet­tu ja laa­jen­net­tu, ke­sä­te­at­te­ri­ryh­mä vaih­det­tu, myös lin­nan puu­tar­ha on saa­nut uu­sia ek­soot­ti­sia is­tu­tuk­sia, näin al­ka­jai­sik­si.

Mus­ti­on to­del­li­nen näh­tä­vyys on 1700-lu­vun lo­pul­la ajan muo­din mu­kaan kus­ta­vi­lai­seen tyy­liin ra­ken­net­tu kar­ta­no, jota kut­su­taan lin­nak­si. Mus­ti­on ruu­kin his­to­ri­aa al­kaa 1560-lu­vul­ta. Ruuk­ki siir­tyi nai­ma­kau­pas­sa Lin­de­reil­le 1700-lu­vul­la ja säi­lyi su­vus­sa 150 vuot­ta.

– Lin­na oli mui­den omis­tuk­ses­sa vuo­des­ta 1941, mut­ta pa­lau­tui su­vul­le isä­ni Mag­nus Lin­de­rin toi­mes­ta 1980-lu­vul­la.

Man­sar­di­a­kat­toi­sen kar­ta­non juh­la­vaa jul­ki­si­vua ihas­tel­les­saan ei us­koi­si kat­se­le­van­sa ra­ken­nus­työ­maa­ta. Op­paak­si lu­pau­tu­nut Chris­ti­ne tun­tee ta­ri­nan syn­käs­tä ja myrs­kyi­ses­tä yös­tä sekä van­has­ta ro­ma­ni­nai­ses­ta.

– Elet­tiin 1700-lu­vun lop­pua ja lin­na oli juu­ri val­mis­tu­mas­sa. Sa­tei­se­na il­ta­na tän­ne oli tul­lut van­ha ro­ma­ni­nai­nen, joka oli pyy­tä­nyt suo­jaa, mut­ta hä­net kään­ny­tet­tiin ovel­ta. Suut­tu­nut nai­nen lan­get­ti lin­nan yl­le ki­rouk­sen, jon­ka mu­kaan ra­ken­nus pa­laa heti, kun se on val­mis. Täs­tä syys­tä lin­nan vin­til­lä on edel­leen kes­ke­ne­räi­siä huo­nei­ta.

Lin­nan sa­leis­sa käys­ken­nel­les­sään voi häm­mäs­tel­lä mo­ni­puo­lis­ta ja tai­ta­vaa osaa­mis­ta, jota sen ra­ken­ta­mi­nen ja si­sus­ta­mi­nen on vaa­ti­nut.

– Lin­nan al­ku­pe­räi­nen ka­lus­tus oli va­li­tet­ta­vas­ti myy­ty huu­to­kau­pas­sa. Lin­nan ny­kyi­nen si­sus­tus on koot­tu Suo­men ja Ruot­sin huu­to­kau­pois­ta ja an­tiik­ki­liik­keis­tä. Ka­lus­teis­ta ja tai­de­te­ok­sia oli säi­ly­nyt su­vus­sa ja nyt osa nii­tä on pa­lau­tet­tu tän­ne al­ku­pe­räi­sil­le pai­koil­leen.

Hy­väs­tä esi­mer­kis­tä käy ”ku­nin­kaan huo­neen” ka­tos­sän­ky, joka pa­lau­tui Ruot­sis­ta.

– Fi­lip löy­si sei­näs­tä van­han me­tal­li­kou­kun. Kun saim­me sän­gyn ta­kai­sin, hän päät­ti ko­keil­la, so­pi­si­ko sän­gyn yl­le tu­le­va ka­tos sii­hen.

Ja kuin­kas sit­ten kä­vi­kään. Kau­nis ka­tok­sel­li­nen an­tiik­ki­sän­ky is­tui pai­kal­leen täy­del­li­ses­ti, ai­van ku­ten se kuu­lui­sa la­si­ken­kä Tuh­ki­mol­le.

Mus­ti­on lin­na, Hål­ls­nä­sin­tie 89, mus­ti­on­lin­na.fi. Huo­neet al­ka­en 95 e / 2 hh.

Mus­ti­on lin­nas­sa ta­pah­tuu

Mus­ti­on lin­nan ke­sä­te­at­te­ri: Den Sis­ta Pat­ro­nen, 7.6.–24.8., Va­del­ma­ve­ne­pa­ko­lai­nen, 4.7.–10.8., mus­ti­on­lin­na.fi.

Tai­ka­näyt­te­ly Mus­ti­on lin­nan ma­ka­sii­neil­la 2.–31.7.2019, mus­ti­on­lin­na.fi.

Billnäsin ruukissa on säilynyt karun teollinen tunnelma. FLH rakennuksen päädyssä on lyhenne sen rakennuttaneen Fridolf Leopold Hisingerin nimikirjaimista.

HEIKKI RAUTIO

Pe­rin­ne­ra­ken­ta­jan Bil­l­näs

Ve­den ää­rel­le ra­ken­net­tu­jen te­ol­li­suus­ra­ken­nus­ten kes­kel­lä ko­ho­aa tii­li­nen teh­taan­piip­pu. Sen ta­ka­na pol­vei­lee pu­nai­sek­si maa­lat­tu­ja puu­ta­lo­ja. Bil­l­nä­sin te­ol­li­nen mai­se­ma tu­lee elä­väm­mäk­si, kun kuu­lee, mi­ten teh­taan ym­pä­ril­le ra­ken­net­tu yh­tei­sö on syn­ty­nyt.

– Aja­tus on sel­keä; mitä ly­hy­em­pi työ­mat­ka­si oli, sitä tär­ke­äm­pi hen­ki­lö olit ruu­kis­sa, ker­too alu­eel­la opas­kier­rok­sia ve­tä­vä Mat­ti Pii­rai­nen.

Ruu­kin juu­ret ovat me­tal­lis­sa ja 1640-lu­vul­la.

– Alun pe­rin ruuk­ke­ja pe­rus­tet­tiin Suo­meen 1600-lu­vul­la, kun Ruot­sis­sa oli puu­pu­la. Ruuk­ke­ja pe­rus­tet­tiin sin­ne mis­sä oli met­sää, kos­ki­voi­maa ja sa­ta­ma.

Bil­l­nä­sin ruu­kin pi­has­sa ais­tii edel­leen ole­van­sa te­ol­li­suus­mil­jöös­sä. Mo­nel­le Bil­l­näs tuo mie­leen tu­ke­vat tam­mi­huo­ne­ka­lut, mut­ta nii­den val­mis­tus al­koi vas­ta 1900-lu­vun alus­sa.

Mat­ti ke­hot­taa tut­ki­maan ruu­kin ra­ken­nus­ten pää­ty­jä sil­lä sil­mäl­lä.

– Ta­lo­jen pää­dyis­sä nä­kee ni­mi­kir­jai­mia JH tai FLH eli Jo­han Hi­sin­ger ja Fri­dolf Le­o­pold Hi­sin­ger. Kir­jai­mis­ta sel­vi­ää, kum­pi ruuk­kia uu­dis­ta­neis­ta pat­ruu­nois­ta ra­ken­nuk­sen on ra­ken­nut­ta­nut.

Uu­den ai­ka tuli 1980-lu­vul­la, kun ruu­kin ti­lat jäi­vät te­ol­li­suus­ti­loi­na van­ha­nai­kai­sik­si ja toi­min­ta lop­pui. Nyt van­han vaa­li­mi­ses­ta on tul­lut Bil­l­nä­sin epä­vi­ral­li­nen ta­va­ra­merk­ki. Bil­l­nä­sin ruu­kin suo­si­tuin ta­pah­tu­ma ovat jo­ka­ke­säi­set Bil­l­nä­sin Pe­rin­ne- ja an­tiik­ki­päi­vät. Ta­pah­tu­ma ke­rää yh­des­sä pit­käs­sä vii­kon­lo­pus­sa kym­men­tu­han­ti­sen kä­vi­jä­mää­rän.

Ym­pä­ri vuo­den van­hois­sa teh­das­hal­leis­sa juh­li­taan häi­tä, ku­va­taan tv-tuo­tan­to­ja ja pi­de­tään kon­fe­rens­se­ja. Ruu­kin kyl­jes­sä si­jait­se­van Ra­ken­nu­sap­tee­kin tai­ten ra­ken­net­tu mil­jöö on mo­nel­le pe­rin­ne­ra­ken­ta­jal­le ja kor­jaa­jal­le syy läh­teä Bil­l­nä­sin. Ap­teek­ki on saa­nut naa­pu­rus­toon­sa kä­si­työ­läi­siä, joil­ta voi ti­la­ta esi­mer­kik­si kä­sin­teh­dyt sei­nä­laa­tat, os­taa sa­vi­rap­paus­ma­te­ri­aa­lit Na­tu­ral Buil­ding Com­pa­nyl­ta, se­pän te­ke­män ovi­ka­tok­sen tai puu­se­päl­tä kaa­pin, nau­la­kon ja va­lai­si­men yh­dis­tä­vän ret­ro­fu­tu­ris­ti­nen ka­lus­teen etei­seen­sä. Bil­l­nä­sis­tä ei ai­na­kaan luo­vaa hul­luut­ta puu­tu.

Na­tu­ral Buil­ding Com­pa­ny, Ruu­kin­tie 7, na­tur­buil­ding.fi

Ra­ken­nu­sap­teek­ki, Fors­by­vä­gen 62, byg­g­nad­sa­po­te­ket.fi

Bil­l­nä­sis­sä ta­pah­tuu

Bil­l­nä­sin pe­rin­ne- ja an­tiik­ki­päi­vät

Pe­rin­tei­nen ta­pah­tu­ma 4.–7.7. sa­maan ai­kaan Fis­kar­sin An­tiik­ki­päi­vien kans­sa. Ruu­kin­tie 8, bil­l­na­si­nan­tii­ki­pai­vat.fi.

Rakennusapteekin pihapiiri on kaunis kokonaisuus.

HEIKKI RAUTIO