Jää­kiek­koi­li­ja Alek­si Laak­so ja hä­nen puo­li­son­sa Lyy­li os­ti­vat 70,5 ne­li­ö­met­rin asun­non Hel­sin­gin Kal­li­os­ta syys­kuus­sa 2019. Se oli heil­le jo kol­mas yh­tei­nen re­mont­ti­koh­de. Edel­li­nen koti oli yk­siö, joka se­kin re­mon­toi­tiin kek­se­li­ääs­ti ja vai­vaa sääs­tä­mät­tä.

Alek­si pe­la­si jää­kie­kon SM-lii­gaa Hel­sin­gin IFK:ssa, jon­ne hän siir­tyi Itä­val­lan Gra­zis­ta. Lyy­li ja Alek­si jäi­vät Hel­sin­kiin, kun psy­ko­te­ra­peut­ti­na työs­ken­te­le­vä Lyy­li­kin löy­si työ­pai­kan ja mie­lei­nen koti löy­tyi Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta Kal­li­os­ta.

Edel­li­sen kau­den Alek­si pe­la­si Lah­den Pe­li­can­sis­sa. Sil­loin Hel­sin­gin-koti toi­mi tu­ki­koh­ta­na, jon­ne Alek­si mie­lel­lään aje­li pari kol­me ker­taa vii­kos­sa.

Ruokailutilan pöytä on itse tehty iyhdistämällä vanha nettikirpputorilta löytynyt pöydänkansi ja Peräseinäjoen Wanhasta Pokista löytyneet jalat. Musta tuoli on ostettu Finnish Design Shopista. Loput tuolit ovat kierrätyslöytöjä. Taulu seinällä on Helsingin kaupunginarkistosta löytynyt vanha piirros juuri tästä talosta.

VÄ­LI­SEI­NÄL­LÄ KAK­SIO KOL­MI­OK­SI

Re­mont­ti pääs­tiin aloit­ta­maan ke­säl­lä 2020. Huo­ne­ja­koa muu­tet­tiin ra­ken­ta­mal­la uu­si vä­li­sei­nä, ja kak­sio muut­tui kol­mi­ok­si.

Lyy­li ja Alek­si ovat jär­jes­tel­mäl­li­siä re­mon­toi­jia.

– Kun re­mon­tin al­kuun oli kol­me kuu­kaut­ta, suun­ni­tel­mat oli jo teh­ty ja osa re­mont­ti­tar­vik­keis­ta han­kit­tu, he ker­to­vat.

Asun­nos­sa uu­sit­tiin kaik­ki sei­nä-, kat­to- ja lat­ti­a­pin­nat. Pa­ris­kun­ta to­teut­ti re­mon­tin pe­lot­to­mas­ti it­se ke­sä­lo­man ai­ka­na. Säh­kö- ja put­ki­töis­sä tur­vau­dut­tiin tut­tui­hin am­mat­ti­lai­siin, jot­ka ovat aut­ta­neet ai­em­mis­sa­kin re­mon­teis­sa.

KO­NEET KÄYN­TIIN JA LAT­TIA SI­LE­ÄK­SI

Par­ke­tin al­ta löy­tyi lä­hes koko asun­non alal­ta lau­ta­lat­tia, joka hi­ot­tiin ja kä­si­tel­tiin. Alek­si hioi lat­ti­an nau­ha­hi­o­ma­ko­neel­la ja Lyy­li vii­meis­te­li sei­nän­vie­rus­tat kul­ma­hi­o­ma­ko­neel­la. Kum­mal­la­kaan ei ol­lut ai­kai­sem­paa ko­ke­mus­ta puu­lat­ti­an kun­nos­ta­mi­ses­ta.

Am­mat­ti­mai­sil­la vuok­ra­lait­teil­la se on­nis­tui eri­no­mai­ses­ti il­man vas­toin­käy­mi­siä.

– Hi­o­mi­ses­ta tan­kat­tiin tie­toa muun mu­as­sa Yo­u­tu­bes­ta. Kä­sit­te­lys­sä hyö­dyn­sim­me Do­mus Clas­si­can oh­jei­ta, jot­ka osoit­tau­tui­vat kul­la­nar­voi­sik­si.

Uut­ta lau­ta­lat­ti­aa tar­vit­tiin vain keit­ti­öön. Puu­lat­tia on ko­ko­nai­suu­des­saan li­pe­öi­ty, öl­jyt­ty ja suo­pa­kuu­rat­tu Do­mus Clas­si­can Con­woy-tuot­teil­la.

– Ta­voit­tee­na oli saa­da si­sus­tuk­sen taus­tak­si lat­tia, joka il­men­tää tans­ka­lai­sen ko­din ren­tout­ta ja ko­dik­kuut­ta. Öl­jy myös suo­jaa lat­ti­aa ku­lu­mi­sel­ta, li­al­ta ja kos­teu­del­ta, Lyy­li ja Alek­si ker­to­vat.

Myös työ- ja ma­kuu­huo­neen van­hat lat­ti­a­lis­tat kun­nos­tet­tiin.

Vähän hankalakin tila käytettiin hyödyksi työpisteenä. Hyllyt rakennettiin itse levytavarasta. Vanha tuoli on Parosen vinttikirppikseltä. Tuolia verhosi kulahtanut kangas, jonka alta paljastui upea puupinta.

MI­TEN TEH­DÄÄN KIP­SI­KO­RIS­TEI­TA?

Alek­sin yk­sit­täi­nen iso pro­jek­ti oli ka­ton kip­si­boor­dit.

– Tie­sin, et­tä uu­si vä­li­sei­nä kat­kai­si­si olo­huo­neen ka­tos­sa ole­van al­ku­pe­räi­sen, lä­hes sa­ta­vuo­ti­aan kip­si­ko­ris­teen. Mo­lem­mil­le puo­lil­le sei­nää piti siis kek­siä jos­tain uu­det vas­taa­vat ko­ris­teet. Val­mii­na sel­lai­sia ei luon­nol­li­ses­ti­kaan löy­ty­nyt, Alek­si sa­noo.

Tee­tet­ty­nä kip­si­mes­ta­rin työ­nä kus­tan­nu­sar­vio 3 000 eu­roa tun­tui mel­ko hur­jal­ta sat­sauk­sel­ta yh­teen­sä yh­dek­säs­tä met­ris­tä kip­si­ko­ris­tet­ta. Kip­si­boor­dit teh­tiin siis it­se. As­kar­te­lu­kaup­pa Hob­by Poin­tis­ta löy­tyi muo­tin te­koon no­pe­as­ti kui­vu­vaa muo­vai­lu­va­ha­mais­ta si­li­ko­nia ja ma­te­ri­aa­lik­si va­lit­tiin We­be­rin Hob­by Conc­re­tea. Yh­teen­sä kaik­ki vä­li­neet mak­soi­vat noin 150 eu­roa.

Syk­syn ja tal­ven pi­mei­nä il­toi­na va­let­tiin 30 sen­tin boor­din­pa­lo­ja. Yh­tä pa­laa kos­tu­tel­tiin vii­kon ver­ran ve­del­lä, jot­tei lii­an no­pea kui­vu­mi­nen hau­ras­tut­tai­si sitä. Kui­vu­mi­sen jäl­keen pa­lat maa­lat­tiin poh­ja­maa­lil­la ja lo­puk­si kiin­ni­tet­tiin kat­toon vah­val­la lii­mal­la.

Makuuhuoneen säilytyskaappien rungot olivat hyvät. Ovet maalattiin omaan tyyliin sopivammiksi. Kaappien koristeellinen alalista tilattiin Domus Classica -verkkokaupasta.

UU­DEN KEIT­TI­ÖN AI­KA

Asun­non keit­tiö oli tul­lut aut­ta­mat­to­mas­ti tien­sä pää­hän ei­kä ol­lut enää toi­min­noil­taan ajan­hen­ki­nen ei­kä käy­tän­nöl­li­nen. Van­ha keit­tiö jat­koi elä­mään­sä net­ti­kirp­pu­to­rin kaut­ta uu­den omis­ta­jan mök­ki­keit­ti­ö­nä.

Kos­ka ai­kai­sem­min oli jo elet­ty val­koi­sen ja mus­tan keit­ti­ön kans­sa, tä­hän ko­tiin va­lit­tiin keit­ti­ö­ka­lus­tei­den sä­vyk­si peh­meä vaa­le­an­har­maa.

Asun­non van­ho­jen ja ko­ris­teel­lis­ten piir­tei­den vas­ta­pai­nok­si uu­si keit­tiö on il­meel­tään täy­sin mo­der­ni. Muu­hun asun­toon päin nä­ky­vä osuus on ava­ras­ti ylä­kaa­pi­ton. Toi­sel­le sei­näl­le on kes­ki­tet­ty kor­ke­at kaa­pis­tot, jois­sa on aa­mi­ais­kaap­pi, kyl­mä­ko­neet ja run­saas­ti säi­ly­tys­ti­laa.

Keittiön kulmakaappi toimii aamiaiskaappina. Vanha lasilaatikosto on integroitu sen sisään. Suosikkiastiat eli Arabian Soinnut pääsivät myös näkyville.

VAN­HO­JEN AAR­TEI­DEN MET­SÄS­TÄ­JÄT

Olo­huo­neen ja vie­ras- ja työ­huo­neen vä­liin löy­det­tiin 1920-lu­vun pa­ri­o­vet net­ti­kirp­pu­to­ril­ta. Ovis­ta pois­tet­tiin maa­li ja ne maa­lat­tiin uu­del­leen. Mie­lui­sat mes­sin­ki­pai­nik­keet löy­tyi­vät He­la­kaup­pa Ho­ko­las­ta.

– Odo­tam­me mes­sin­ki­o­sien pa­ti­noi­tu­van ajan ku­lu­es­sa kau­niik­si, Alek­si ja Lyy­li sa­no­vat.

Kirp­pu- ja rom­pe­to­rit sekä an­tiik­ki­liik­keet Suo­mes­sa ja ul­ko­mail­la oli­vat alun pe­rin vain Lyy­lin har­ras­tus ja in­to­hi­mo. Nyt myös Alek­si on in­nos­tu­nut kat­so­maan van­ho­ja ta­va­roi­ta uu­sin sil­min, ja hän on­kin no­pe­as­ti op­pi­nut tun­nis­ta­maan hy­vät löy­döt.

Vanhan jalkapallon Lyyli antoi Aleksille joululahjaksi. Se löytyi antiikkiliikkeestä. Luistimet ovat arviolta 1800-luvulta. Ne, kuten vanha mittanauhakin, löytyivät kirpputorilta.

TA­RI­NOI­TA JA LÖY­TÖ­JÄ KER­TYY

Ke­säl­lä Lyy­li ja Alek­si kier­si­vät yh­des­sä kirp­pu­to­re­ja ym­pä­ri Suo­men. He ra­kas­ta­vat van­ho­ja kylt­te­jä, ju­lis­tei­ta, kart­to­ja, eti­ket­te­jä ja ur­hei­lu­vä­li­nei­tä.

– Kylt­tien van­hat fon­tit ja pa­ti­noi­tu­neet ta­va­rat ovat ilo sil­mäl­le.

Eni­ten niis­sä vie­hät­tä­vät kui­ten­kin ta­ri­nat. Lyy­li on ai­van kou­kus­sa myös van­hoi­hin lei­ma­si­miin, joi­ta on ker­ty­nyt pal­jon mat­kan var­rel­la.

Tä­hän­kään ko­tiin ei­vät kaik­ki pa­ris­kun­nan löy­döt ja aar­teet mah­du, jo­ten osaa säi­ly­te­tään lä­hel­lä si­jait­se­vas­sa au­to­tal­lis­sa.