Vuon­na 2019 val­mis­tu­nut puu­ta­lo on An­ni­ka Me­de­rin per­heen en­sim­mäi­nen oma­ko­ti­ta­lo ja en­sim­mäi­nen ihan uu­si koti. An­ni­ka ja Jark­ko ovat ai­kai­sem­min asu­neet van­hois­sa asun­nois­sa Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ker­ros­ta­lois­sa. Hei­tä mie­ti­tyt­ti, mil­lai­nen mah­taa ol­la upou­u­den pa­ket­ti­ta­lon tun­nel­ma. Toi­vot­ta­vas­ti ei kal­sea?

– Ajat­te­lin, et­tä ta­lon pi­tää ol­la myös tyh­jä­nä kiva, ko­toi­sa ja läm­min. Tu­lin sik­si va­lin­neek­si si­sä­sei­niin in­tui­tii­vi­ses­ti vä­re­jä, joi­hin te­kee mie­li up­pou­tua ja kie­tou­tua, An­ni­ka sa­noo.

Eteisen klinkkeri on Pukkilan lasittamatonta Naturaa koossa 10 x 30 cm. Laattalattia on yksi Annikan lempiasioista koko talossa. Artekin penkin istuintyyny on verhoiltu Johanna Gullichsenin kankaalla. Portaikko on paneloitu sormipaneelilla. Eteisen seinässä on Tikkurilan sävy G487.

PUU­TE­RIA, PUU­TA JA TER­RA­KOT­TAA

Oles­ke­lu­ti­lois­sa vai­kut­taa peh­meä su­mun­har­maa, por­tai­kos­sa puu­te­ri­nen puu­pa­nee­li, ja mitä si­sem­mäl­le ta­loon men­nään, sitä sy­vem­piä vä­re­jä tu­lee vas­taan: läm­min­tä mai­to­kah­via, hä­myi­sen tum­man­si­nis­tä.

– Suo­sit­te­len eh­dot­to­mas­ti tes­ti­maa­laus­ta, jos ha­lu­aa näh­dä, mi­ten sä­vyt aset­tu­vat ti­laan oi­ke­as­ti. Tein vä­ri­tes­te­jä sekä suo­raan poh­ja­maa­lat­tui­hin sei­niin et­tä kip­si­le­vyn pa­la­sil­le, joi­ta pys­tyi sit­ten vie­mään eri ti­loi­hin ja eri va­loi­hin kat­sel­ta­vak­si, An­ni­ka sa­noo.

Myös muut pin­ta­ma­te­ri­aa­lit on va­lit­tu ko­dik­kuut­ta ja läm­pöä aja­tel­len. Etei­sen tii­len­pu­nai­sen, ka­lan­ruo­to­ku­vi­oon la­do­tun klink­ke­ri­lat­ti­an ins­pi­raa­ti­o­na oli­vat Al­var Aal­lon ai­kaa kes­tä­neet koh­teet. Por­tai­kon puu­pa­ne­loin­ti vie aja­tuk­set vä­hin­tään­kin 1950-lu­vul­le. Kyl­py­huo­neet on laa­toi­tet­tu 15 x 15 -ne­li­ö­kaa­ke­lil­la. Ma­te­ri­aa­lit vai­kut­ta­vat sekä tren­dik­käil­tä et­tä ajat­to­mil­ta.

Por­tai­kon sor­mi­pa­nee­li on Jar­kon suo­sik­ki­a­si­oi­ta ta­los­sa.

– Sii­tä tu­lee vie­lä­kin joka päi­vä por­tai­ta kul­kies­sa hy­väl­lä ta­val­la van­han ta­lon fii­lis, Jark­ko sa­noo.

Unique Homen yläkaapiton keittiö yhdistyy avoimeen oleskelutilaan. Pelkistetty, seinään kiinnitetty liesituuletinkuutio on Savon Noppa. Ruokapöytä on &Traditionin In Between. Ton-tuolien istuimissa on kangasverhoilu, selkänoja on rottinkia. Kattovalaisin on Golden Bell Artekista.

POH­TI­MI­SAI­KA OLI HYÖ­DYK­SI

Kun muut­taa si­sään ai­van puh­taa­seen ja vas­ta­val­mis­tu­nee­seen ko­tiin, sen har­mo­ni­aa ei ken­ties heti ha­lua häi­ri­tä kan­ta­mal­la tu­paa täy­teen ta­va­raa.

– Tämä talo on pal­jon ava­ram­pi kuin en­ti­nen ko­tim­me, em­me­kä ha­lun­neet si­sus­taa sitä heti tuk­koon. Olem­me hank­ki­neet uut­ta har­ki­ten, pää­a­si­as­sa vain tar­pee­seen, An­ni­ka sa­noo.

Ra­ken­nu­sai­ka­na An­ni­ka eh­ti rau­has­sa poh­tia si­sus­tus­ta.

– Huo­nei­siin tu­le­vien ka­lus­tei­den pai­kat ja mi­tat oli­vat tie­dos­sa jo ra­ken­nu­sai­ka­na, jo­ten oli help­po teh­dä va­lin­to­ja. Ei tul­lut vir­he­han­kin­to­ja, An­ni­ka ker­too.

Voi­han mie­li toki ai­na muut­tua – An­ni­kan­kin maku on muut­tu­nut vuo­sien var­rel­la. Vin­ta­ges­ta hän on pi­tä­nyt ai­na, mut­ta tur­ha tren­dien mu­kaan si­sus­ta­mi­nen on jää­nyt.

Ruokakomero on keittiön nurkassa työskentelytason läheisyydessä ja sinne näkee lasioven läpi. Mustaraaminen Bläk-sarjan lasiovi on tilattu Hietakarilta. Oven raamit sopivat hyvin yhteen mustien keittiökalusteiden kanssa.

HOU­KUT­TE­LE­VA RUO­KA­KO­ME­RO

Olo­huo­nee­seen avau­tu­vas­sa keit­ti­ös­sä on him­me­än mus­tak­si pin­noi­te­tut kaa­pis­tot. Mat­ta­mus­ta pin­ta on läm­pö­kor­jau­tu­va: jos oveen tu­lee naar­mu, sen voi kor­ja­ta si­li­tys­rau­dal­la läm­mit­tä­mäl­lä.

Keit­ti­ön eri­tyis­piir­re on kun­nol­li­nen van­han ajan kek­sin­tö eli ruo­ka­ko­me­ro, jo­hon mah­tuu rei­lus­ti as­ti­oi­ta ja muu­ta va­ras­toi­ta­vaa. Ruo­ka­ko­me­ro on keit­ti­ön nur­kas­sa työs­ken­te­ly­ta­son lä­hei­syy­des­sä, ja sin­ne nä­kee la­si­o­ven läpi.

– Ruo­ka­ko­me­ro on kyl­lä yk­si par­hais­ta rat­kai­suis­ta. Se tai­taa meil­lä ol­la en­nem­min­kin as­ti­a­ko­me­ro – ruo­ka­tar­vik­keet säi­ly­te­tään keit­ti­ön ti­la­vis­sa ve­to­laa­ti­kois­sa. Ko­me­ros­sa esil­lä ole­via as­tia-aar­tei­ta tu­lee myös käy­tet­tyä, kun ne nä­kee yh­del­lä sil­mäyk­sel­lä, An­ni­ka ylis­tää.

RE­MONT­TI­KON­KA­RI JA BLOG­GA­RI

Ta­los­sa on nyt asut­tu kol­me vuot­ta. Sinä ai­ka­na An­ni­ka on val­mis­tu­nut si­sus­tu­sark­ki­teh­dik­si Aal­to-yli­o­pis­tos­ta. Hän oli jo aloit­ta­es­saan ko­ke­nut re­mon­toi­ja, si­sus­ta­ja ja van­han rin­ta­ma­mies­ta­lon kun­nos­ta­ja. Vih­reä talo -blo­gis­saan hän on ker­to­nut pro­jek­teis­taan jo yli kym­me­nen vuo­den ajan. Muu­ta­ma re­mont­ti­koh­de on jo eh­dit­ty myy­dä­kin, kun per­heen koti tai mök­ki on vaih­tu­nut.

Si­sus­ta­ja­na An­ni­ka on fii­lis­te­li­jä. Se tar­koit­taa, et­tä hän voi odot­taa pit­ki­ä­kin ai­ko­ja, et­tä so­pi­va ka­lus­te tu­lee vas­taan.

– Aa­te­maa­il­ma­ni no­jaa kes­tä­vään si­sus­ta­mi­seen, va­lit­sen ai­na mie­luum­min vin­ta­gea tai se­cond han­dia.

Hän viih­tyy pit­kään ko­tin­sa pe­rus­va­lin­to­jen ja -ka­lus­tei­den kans­sa, mut­ta pys­tyy myös luo­pu­maan han­kin­nois­taan. Uu­des­sa ko­dis­sa on pal­jon vuo­sien var­rel­la eri ta­voin han­kit­tu­ja ta­va­roi­ta. Osa niis­tä on tut­tu­ja mo­nes­ta mum­mo­las­ta, osa on ar­vos­tet­tua muo­toi­lua. On Ar­te­kia, pet­sat­tua fun­kis­ta ja Muu­ra­men laa­ti­kos­to­ja.

YS­TÄ­VIÄ TO­REIL­TA JA TU­RUIL­TA

An­ni­kal­le on ker­ty­nyt de­sig­nas­ti­oi­ta, kä­sin­maa­lat­tua Ara­bi­aa ja ema­lia vuo­sien var­rel­la jo iso ko­ko­el­ma. As­ti­oi­ta tu­lee vas­taan kirp­pu­to­reil­la ja pu­tii­keis­sa, ja nii­tä­hän on hel­pom­pi na­pa­ta mu­kaan kuin iso­ja ka­lus­tei­ta. As­tia-aar­teil­la on olo­huo­nees­sa oma vit­rii­ni­kaap­pi, kirp­pu­to­ri­löy­tö se­kin.

Myös van­hat pei­lit ovat ha­lun­neet tart­tua An­ni­kan mat­kaan. Muu­an pei­li löy­tyi Lon­toos­ta an­tiik­ki­liik­kees­tä.

– Se oli niin hal­pa ja hie­no, et­tei sitä voi­nut jät­tää sin­ne. Kää­rin sen vaat­tei­sii­ni ja toin sen mat­ka­lau­kus­sa Suo­meen. Eh­jä­nä!

Yläkerran kylpyhuoneen allaskaluste on Temalin Stella Tikkurilan Angora-erikoisvärissä. Peili on Temalin Modula. Seinät on laatoitettu Pukkilan Harmony Arquitectos 147 x 147 -millisillä kiiltävillä laatoilla sävyssä Broken White. Lattiassa on Pukkilan kuusikulmainen Natura. Amme on Bathlifen Ideal Round. Kevyt amme saatiin sujuvasti paikoilleen portaikon kautta. Annika muistelee yhä ensimmäistä, ihanaa kylpyä uudessa ammeessa.

MON­TA IHA­NAA EN­SI­KER­TAA

Asu­mi­nen uu­des­sa ko­dis­sa on muut­ta­nut An­ni­kaa.

– Täs­sä ko­dis­sa olen le­vän­nyt hy­vin ja rau­hoit­tu­nut – enem­män kuin mis­sään ai­em­mis­ta ko­deis­ta­ni. Tämä si­jain­ti päät­ty­vän ka­dun pääs­sä on rau­hal­li­nen.

Esi­mer­kik­si työ­huo­nees­ta Wil­li­am Mor­ris -ta­pet­tei­neen on tul­lut An­ni­kan suo­sik­ki. Päi­vi­sin siel­lä teh­dään töi­tä, il­tai­sin rau­hoi­tu­taan tai ve­täy­dy­tään te­ke­mään kes­kit­ty­mis­tä vaa­ti­vaa puu­haa. Työ­huo­neen soh­val­la voi myös käy­dä ot­ta­mas­sa pie­net päi­vä­u­net.

An­ni­ka muis­taa elä­väs­ti kaik­ki en­sim­mäi­set ker­rat uu­des­sa ta­los­sa, ku­ten en­sim­mäi­sen kyl­vyn uu­des­sa pyö­re­ä­muo­toi­ses­sa am­mees­sa. Niin iha­na se oli.

Jar­kol­le on jää­nyt mie­leen eri­tyi­ses­ti mi­ten hil­jai­sil­ta ja rau­hal­li­sil­ta aa­mut uu­des­sa ta­los­sa tun­tui­vat mo­nen kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­tun vuo­den jäl­keen.

– Kuu­los­taa it­ses­tään­sel­vyy­del­tä, mut­ta per­heem­me viih­tyy ko­to­na. Tämä koti on meil­le tär­keä, kos­ka olem­me it­se suun­ni­tel­leet sen ja pa­nos­ta­neet sii­hen. Omat va­lin­nat tun­tu­vat hy­vil­tä. Olem­me pan­neet tä­hän per­soo­naam­me, An­ni­ka luon­neh­tii.

Annika ja chihuahua Pahis. Olohuoneen Monaco-kiertoilmatakka on Nordpeisin mallistosta.