Olen­ko ihan se­kai­sin, mie­tin kä­vel­les­sä­ni ulos asun­to­näy­töl­tä kyl­mä­nä ke­vät­päi­vä­nä.

Olin juu­ri käy­nyt elä­mä­ni en­sim­mäi­ses­sä asun­to­näy­tös­sä, puo­lik­si vit­sil­lä. Tun­nel­ma huo­neis­tos­sa oli rau­hal­li­nen ja jo­kin sii­nä tun­tui niin oi­ke­al­ta. Oman asun­non hank­ki­mi­nen oli toki ol­lut haa­vee­na­ni pit­kään, mut­ta en ha­lun­nut kii­reh­tiä en­nen kuin löy­täi­sin mah­dol­li­sim­man täy­del­li­sen yk­si­lön. Nyt tun­tui, et­tä se löy­tyi va­hin­gos­sa, ja epäi­lin omaa har­kin­taa­ni. Ei­hän ku­kaan ole niin hul­lu, et­tä os­tai­si en­sim­mäi­sen nä­ke­män­sä asun­non, ei­hän?

Kol­me asun­to­näyt­töä myö­hem­min to­te­sin, et­tä in­tui­ti­o­ni oli oi­ke­as­sa.

Viola viehättyi kotitalonsa 1960-luvun estetiikasta, sillä on asunut lähes koko lapsuutensa saman aikakauden talossa.

Kuin pa­luu ko­tiin

Ra­kas­tuin asun­nos­sa­ni sen ava­ruu­teen. 68 ne­li­ös­tä yh­tä­kään ei ole hei­tet­ty huk­kaan. Nii­hin mah­tu­vat kom­pak­ti kyl­py­huo­ne, yli­mää­räi­nen ko­me­ro ja iso olo­huo­ne. Keit­tiö ja kak­si ma­kuu­huo­net­ta ovat so­pi­van pie­niä, mut­ta ei­vät kui­ten­kaan tun­nu ah­tail­ta.

Ti­lan tun­nun li­säk­si vie­hä­tyin 60-lu­vun es­te­tii­kas­ta. Olen asu­nut lä­hes koko lap­suu­te­ni Hel­sin­gin Roi­hu­vuo­res­sa sa­man ai­ka­kau­den ker­ros­ta­los­sa, ja tämä uu­si asun­to tun­tui kuin pa­luul­ta ko­tiin. Van­hat lat­ti­a­lis­tat, va­lo­kat­kai­si­met, oven­kah­vat ja täys­pui­set vaa­te­ko­me­rot ovat tär­keä osa asun­non hen­keä.

Keittiö on Violalle kodin tärkeimpiä huoneita ja siksi hän halusi remontoida sen omaan käyttöön sopivaksi ja harmonisen kauniiksi. Suosikki on jokaisen intohimoisen kokkaajan unelma – kaasuliesi. Kaapistot ovat Saari-keittiön ja koko seinän laatoitus on ABL-laatoilta. Tumma puuparketti on Timberwisen. Jääkaappi Smeg, kaasuliesi Kaasuvalo. Allastaso Stala.

Har­kin­ta-ai­ka re­mon­til­le

Sain ko­ti­ni avai­met tou­ko­kuus­sa 2017. Har­kit­sin pit­kään, kuin­ka laa­jas­ti asun­toa re­mon­toi­sin. Keit­tiö oli en­tuu­des­taan mel­ko siis­ti, mut­ta ko­vin käy­tän­nöl­li­nen se ei in­to­hi­moi­sel­le kok­kaa­jal­le ol­lut.

Kyl­py­huo­neen kel­las­tu­nei­den laat­to­jen ja ruos­tei­sen pat­te­rin­kin kans­sa oli­si voi­nut elää, vaik­ka vi­su­a­lis­ti si­säl­lä­ni ei ol­lut sa­maa miel­tä.

Kos­ka kii­ret­tä muut­taa ei ol­lut, pää­tin lo­pul­ta re­mon­toi­da sekä kyl­py­huo­neen et­tä keit­ti­ön asun­non maa­lauk­sen yh­tey­des­sä. En ole ka­tu­nut tuo­ta pää­tös­tä het­ke­ä­kään.

Keittiön seiniä koristavat taulut ja tasolle on valikoitunut kauniita keittokirjoja ja keittiövälineitä. Pääskyslautanen on tuliainen Pariisista. Joulun tunnelmaa tuo itse rakennettu piparkakkukasvihuone.

Hel­men­har­maa­ta ja suk­laan­rus­ke­aa

Keit­ti­ös­sä vaih­det­tiin kaik­ki kaa­pis­tois­ta laat­toi­hin ja ko­din­ko­nei­siin. Pää­sä­vyik­si muo­tou­tui­vat haa­lea hel­men­har­maa ja tum­ma suk­laan­rus­kea. Pie­nes­tä kyl­py­huo­nees­ta ha­lu­sin tun­nel­mal­li­sen ja tum­man. Eri­tyi­ses­ti ra­kas­tan lat­ti­an kar­he­a­pin­tais­ta ter­ra­kot­ta-sa­vi­laat­taa, joka tuo pie­neen ti­laan so­pi­van ri­pauk­sen vä­riä.

Sei­nien vä­ri­pa­let­ti va­li­koi­tui hel­pos­ti. Val­koi­sen si­jaan hain peh­mei­tä sä­vy­jä, jot­ka loi­si­vat hy­vän poh­jan si­sus­tuk­sel­le. Kyl­py­huo­neen li­säk­si tum­mia vä­re­jä on sekä olo­huo­nees­sa et­tä toi­ses­sa ma­kuu­huo­nees­sa, joka toi­mii stu­di­o­na ja työ­ti­la­na.

Pehmeä hapsumatto on myös Usva-koiran mieleen. Matto Anno.

Rau­haa ja har­mo­ni­aa

Koti on ai­na ol­lut mi­nul­le mer­ki­tyk­sel­li­nen paik­ka. Vie­tän ai­kaa asun­nos­sa­ni var­mas­ti kes­ki­mää­räis­tä enem­män. Jos en ole työ­päi­vän ai­ka­na ku­vauk­sis­sa, teen työt ko­toa kä­sin. Va­paa-ajal­la kut­sun ys­tä­viä syö­mään ja viet­tä­mään il­taa luok­se­ni.

Pi­mei­nä tal­vi-il­toi­na sy­ty­tän olo­huo­nee­seen
tu­si­nan kynt­ti­löi­tä ja käyn soh­val­le lu­ke­maan kir­jaa.

Teen sit­ten töi­tä tai ren­tou­dun, ha­lu­an ym­pä­ril­le­ni ta­sa­pai­noi­sen ti­lan, joka rau­hoit­taa ja ins­pi­roi. Kau­nis koti luo mie­len­rau­haa, ja on tär­ke­ää, et­tä ko­din jo­kai­sen ti­lan vä­lil­lä val­lit­see har­mo­nia.

En­si­ker­ta­lai­sen hu­te­ja

Olen hy­vin tark­ka pie­nis­tä­kin vi­su­aa­li­sis­ta yk­si­tyis­koh­dis­ta, jo­ten si­sus­ta­mi­nen on ol­lut pit­kä pro­ses­si. Sen var­rel­le on mah­tu­nut pal­jon on­nis­tu­nei­ta va­lin­to­ja mut­ta myös hu­te­ja, joi­ta olen pää­ty­nyt oi­ko­maan jäl­keen­päin. Pit­kän ai­kaa etei­sen sei­nä oli sa­ven­pu­nai­nen, kun­nes myön­sin it­sel­le­ni, et­ten kos­kaan ol­lut täy­sin tyy­ty­väi­nen vä­riin.

Eri­tyi­ses­ti alus­sa py­rin en­si­ker­ta­lai­se­na si­sus­ta­maan ko­din val­miik­si no­pe­as­ti, en­kä py­säh­ty­nyt ai­na miet­ti­mään, mitä oi­ke­as­ti ha­lu­an tai mitä asi­oi­ta kan­nat­taa malt­taa odot­taa.

Ko­ke­mus on opet­ta­nut täs­sä­kin ja olen ny­ky­ään har­kit­se­vam­pi si­sus­ta­ja.

toinen makuuhuone muotoutui nopeasti kotistudioksi, jossa rakentuvat monet ruoka- ja tuotekuvat. Visualistin suuri astiakokoelma on esillä Lundian puisessa rottinkikaapistossa. Matto Anno. Valaisin Innolux. Koko huone on maalattu Tikkurilan tummalla Syvänne-sävyllä. Lähestyvästä joulusta vihjaa seinälle ripustettu jättimäinen paperitähti.

Pa­la­set pai­koil­laan

Vaik­ka olen alus­ta al­ka­en ol­lut tyy­ty­väi­nen asun­non yleis­tun­nel­maan, on moni pa­la­nen lok­sah­ta­nut pai­kal­leen vas­ta vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na. Nyt koti al­kaa vih­doin tun­tua val­miil­ta. Tau­lut ovat löy­tä­neet pai­koil­leen ja jo­kai­nen ka­lus­te on har­kit­tu ja mie­lei­nen.

Ruo­ka­pöy­dän va­lai­si­mien löy­tä­mi­seen ku­lui use­am­pi vuo­si, mut­ta nyt ne odot­ta­vat kär­si­väl­li­ses­ti ri­pus­ta­mis­ta kir­ja­hyl­ly­jen vie­res­sä.

Vii­me ke­vää­nä to­teu­tin erään de­sign­haa­vee­ni ja han­kin Carl Han­se­nin CH25-tuo­lin olo­huo­nee­seen.

Vih­re­än sä­vy­jä

Tyy­li­ni on yh­dis­tel­mä mo­der­nia ja van­haa. Eri­tyi­ses­ti van­hat öl­jy­vä­ri­mai­se­mat ja rot­tin­ki­set ka­lus­teet ovat heik­kouk­si­a­ni, mut­ta ha­lu­an vas­ta­pai­nok­si myös mo­der­nia muo­toi­lua.

Maan­lä­hei­sen rus­ke­an ja bei­gen­har­maan li­säk­si suo­sin vih­re­än sä­vy­jä, esi­mer­kik­si 1920-lu­vun sa­met­ti­soh­vas­sa, maa­lauk­sis­sa ja stu­di­o­huo­neen sei­nis­sä. Jou­lun ai­kaan li­sä­veh­reyt­tä tuo­vat ha­vut ja muut iki­vih­re­ät, jois­sa on iha­naa tal­ven tun­tua.

Joulun aikaan Viola kattaa pöydän kauniisti jokaiselle illalliselle yhdistelemällä kattauksessa uutta ja vanhaa.

Yhä lem­pi­juh­la

Jou­lu nä­kyy ko­dis­sa­ni joka vuo­si eri ta­voin, mut­ta se on var­maa, et­tä jo­kai­ses­ta huo­nees­ta löy­tyy pal­jon kynt­ti­löi­tä. Jou­lus­sa eni­ten ra­kas­tan pi­mei­tä il­to­ja ja tun­nel­mal­li­sia het­kiä ys­tä­vien ja per­heen kans­sa.

Jou­lu oli lap­suu­te­ni lem­pi­juh­la ja se on sitä yhä. Vii­me vuon­na yk­si unel­ma­ni to­teu­tui, kun sain jul­kais­ta Nor­dic Win­ter Cook­book -keit­to­kir­jan, jo­hon olen saa­nut am­men­taa suu­ren jou­lu­rak­kau­te­ni vi­su­aa­li­seen muo­toon. Jou­luin­toi­lus­ta huo­li­mat­ta en ha­lua ko­tii­ni ylen­palt­ti­sia ki­mal­ta­via se­son­ki­ko­ris­tei­ta tai vilk­ku­via va­lo­ja. Har­mo­nia ja rau­ha ovat tär­kei­tä myös jou­lu­na.

Makuuhuone on kodin levollisin ja valoisin huone, jonne on ihana rauhoittua pitkän työpäivän jälkeen. Makuuhuone on maalattu Tikkurilan Piazza-sävyllä. Pellava on Violan suosikkimateriaali ympäri vuoden. Tyynynpäälliset Anno. Joulun tuntua tuovat havut ja muut ikivihreät. Seinää koristaa Plumosus-köynnös ja itse taitellut paperitähdet.