Toi­si­naan isot elä­män­muu­tok­set osu­vat sa­maan sys­syyn. Vuo­den 2008 hel­mi­kuus­sa As­ta ja Mik­ko Park­ko­sel­le syn­tyi pie­ni Tiiu-ty­tär. Pa­ria kuu­kaut­ta myö­hem­min al­koi oman ta­lon ra­ken­ta­mi­nen Ki­teel­le. Park­kos­ten ko­dik­si nou­si la­mel­li­hir­si­ta­lo, kak­si­ker­rok­si­nen man­sar­di­kat­toi­nen kar­ta­no. Se ra­ken­net­tiin pai­kal­la hir­si ker­ral­laan.

As­tal­le as­kar­te­lu­huo­ne

Nyt ul­jas puu­ta­lo on toi­mi­nut vii­si­hen­ki­sek­si kas­va­neen per­heen ko­ti­na jo vuo­sia.

Ta­lo­pa­ke­tis­sa ala­ker­ran olo­huo­ne oli­si ol­lut ylös as­ti au­ki, mut­ta muu­tok­sil­la olo­huo­neen pääl­le saa­tiin ylä­ker­ran au­la. Se toi­mii nyt As­tan as­kar­te­lu­huo­nee­na ja tal­vi­sin las­ten puu­ha­ti­la­na bil­jar­di­pöy­ti­neen. Li­sä­ti­laa tu­lee ke­säi­sin suu­ris­ta te­ras­seis­ta, lap­sil­le myös kor­ke­as­ta leik­ki­mö­kis­tä.

Tyy­lien tai­ta­va se­koi­tus

Ko­din si­sus­tus­tyy­li on eh­ti­nyt rei­lus­sa vuo­si­kym­me­nes­sä muut­tua vaa­le­an maa­lais­ro­mant­ti­ses­ta bo­hee­min vä­rik­kää­seen. Ta­lon ul­ko­vä­ri­kin on vaih­tu­nut kel­tai­ses­ta puu­te­ri­roo­saan. As­ta ker­too, et­tä vaih­to­eh­to­na oli vih­reä.

– Sit­ten oli­sin muut­ta­nut tääl­tä pois! Tiiu il­moit­taa na­pa­kas­ti.

Ko­din tyy­li­ku­nin­ga­tar on ai­ka it­se­val­tai­ses­ti As­ta. Hän ku­vai­lee tyy­li­ään mo­ni­vi­vah­tei­sek­si.

– Tääl­lä on rus­tiik­kia, bo­hee­mia ja vin­ta­gea. Tyk­kään, et­tä kaik­kea on so­pi­vas­sa suh­tees­sa ja eh­dot­to­mas­ti se­kai­sin.

Sisätilojen runsaus ja kodikkuus jatkuu ulkotiloihin. Terassin jujuna ovat matot lattialla sekä seinille ja kattoon ripustetut kankaat ja amppelit.

Lem­pi­soh­va vaih­taa paik­kaa

Per­he on tot­tu­nut sii­hen, et­tä si­sus­tus muut­taa muo­to­aan ja huo­ne­ka­lut vaih­ta­vat paik­kaa.

– Ko­tiin tul­les­saan mui­den pi­tää huo­lel­li­ses­ti kat­soa, mis­sä lem­pi­soh­va on, et­tei vain kel­lah­da lat­ti­al­le, in­no­kas ryms­tee­raa­ja As­ta sa­noo ja nau­raa.

Suu­rim­mat muu­tok­set ta­pah­tu­vat­kin Mi­kon ol­les­sa use­am­man päi­vän työ­ru­pe­a­mil­la.

– Mut­ta on­nek­si Mik­ko ei hät­käh­dä mis­tään! As­ta kiit­te­lee.

Kun As­ta ei ole kuu­lo­e­täi­syy­del­lä, Mik­ko pal­jas­taa, et­tä pi­dem­pien työ­put­kien jäl­keen hän tar­kis­taa As­tan Rust and frill -Ins­tag­ram-ti­lil­tä en­nen ko­tiin­pa­luu­ta, mis­sä soh­va täl­lä ker­taa si­jait­see.

Pi­hal­la on te­ke­mis­tä kai­kil­le

Lap­sil­la käy pal­jon ka­ve­rei­ta, jot­ka ovat hal­ti­ois­saan esi­mer­kik­si te­ras­sin ui­ma-al­taas­ta.

Heh­taa­rin ton­til­la on ti­laa tem­mel­tää. Pi­han ka­te­tun per­go­lan al­la on hyvä viet­tää ke­sä­päi­viä. Ton­til­la on myös kas­vi­huo­ne, pi­ha­lam­pi suih­ku­läh­tei­neen ja nuo­ti­o­paik­ka. Toi­me­li­aat lap­set osaa­vat jo it­se lait­taa sin­ne tu­let ja teh­dä per­heel­le ruo­kaa.

Ulkouima-allas on upotettu korkeaan terassiin. Keväällä uima-altaaseen on päästävä ensimmäisen kerran jo, kun vesi on vain viisiasteista. Taustalla vasemmalla näkyvän pihasaunan Mikko on tehnyt itse tontilta kaadetuista puista.

Rap­pi­o­ro­man­tiik­kaa puu­tar­has­sa

As­tan hal­lin­nas­sa on puu­tar­ha, joka on vuo­sien var­rel­la kas­va­nut sok­ke­loi­sek­si is­tu­tus­ten vä­lis­sä kul­ke­vi­ne pol­kui­neen. Kesä­pa­ra­tii­sin kuk­ka­lois­ton kes­kel­lä si­rit­tä­vät hei­nä­sir­kat ja lii­hot­te­le­vat per­ho­set. Lap­set poi­mi­vat muh­kei­ta puu­tar­ha­va­del­mia suo­raan suu­hun ja As­ta is­tah­taa het­kek­si yh­del­le lu­kui­sis­ta pi­han is­tu­ma­pai­kois­ta.

As­ta si­sus­taa myös pi­haa ja te­ras­se­ja. Joka puo­lel­la nä­kyy aar­tei­ta, tai joku nä­ki­si eh­kä ro­mu­ja, mut­ta rap­pi­o­ro­man­tii­kan ys­tä­vä nä­kee kau­neut­ta.

Puutarhassa on monia viihtyisiä oleskelupaikkoja. Astan periaatteena on yrityksen ja erehdyksen tie – pihalle saavat jäädä ne kasvit, jotka siellä hyvin viihtyvät. Sylissä Kiki-kissa.