JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Fit.Yhteistyössä
Kaupallinen yhteistyö

Hattara piristää kesän arkea ja juhlaa. Värikkään herkun sokeripitoisuus yllättää

Hat­ta­raan ase­ma ke­sä­päi­vien klas­sik­ko­herk­ku­na tun­tuu kes­tä­vän vuo­des­ta toi­seen. Sil­lä her­kut­te­lu kruu­naa ke­sä­juh­lat tai hu­vi­puis­to­päi­vän, ja eri­tyi­ses­ti lap­set ra­kas­ta­vat ma­ke­aa ja tah­me­aa herk­kua.

Hat­ta­ran ma­keu­den vuok­si voi tun­tua luon­te­val­ta olet­taa sen so­ke­ri­pi­toi­suu­den ole­van erit­täin kor­kea. Myös her­kun tah­mea ra­ken­ne an­tai­si ym­mär­tää sen ole­van epä­ter­veel­li­nen ja näin so­vel­tu­ma­ton ter­veel­li­seen ruo­ka­va­li­oon. Tämä ei kui­ten­kaan pidä täy­sin paik­kaan­sa.

Hat­ta­ran so­ke­ri­pi­toi­suus on yl­lät­tä­vän vä­häi­nen

Mut­ta kuin­ka hat­ta­raa käy­tän­nös­sä val­mis­te­taan ja mis­tä? En­tä so­pii­ko hat­ta­ra ter­veel­li­seen ruo­ka­va­li­oon? Her­kun val­mis­tus on­nis­tuu myös ko­ti­kons­tein, jos sitä var­ten on han­kit­tu kun­nol­li­nen hat­ta­ra­ko­ne. Te­ke­mäl­lä hat­ta­ra­si it­se, voit pi­tää huo­len sii­tä, et­tä niis­tä tu­lee mah­dol­li­sim­man ter­veel­li­siä.

Hat­ta­ran epä­ter­veel­li­sin­tä ai­ne­so­saa, so­ke­ria, on häm­mäs­tyt­tä­vän pie­ni mää­rä. Val­miis­sa hat­ta­ras­sa so­ke­ria on vain 1-2 pro­sent­tia. Näin ol­len yk­si suu­ri hat­ta­ra saat­taa si­säl­tää vain ruo­ka­lu­si­kal­li­sen ver­ran so­ke­ria, mikä tun­tuu her­kun ma­keu­den ta­kia huo­mat­ta­van pie­nel­tä mää­räl­tä. Tämä on esi­mer­kik­si vä­hem­män kuin ta­val­li­ses­sa pie­nes­sä lim­sa­pul­los­sa. Hat­ta­raan ei myös­kään li­sä­tä ma­keu­tu­sai­nei­ta tai mui­ta epä­ter­veel­li­siä li­suk­kei­ta, toi­sin kuin mo­niin mui­hin so­ke­ri­herk­kui­hin. Sik­si hat­ta­ran syö­mi­nen herk­ku­päi­vä­nä esi­mer­kik­si ma­keis­ten si­jaan voi­kin ol­la yk­si yl­lät­tä­vä kei­no vä­hen­tää her­kut­te­lun hait­to­ja.

So­ke­rin ter­veys­vai­ku­tuk­sia hat­ta­ras­sa ei kui­ten­kaan pidä vä­hä­tel­lä, ei­kä hat­ta­ral­la­kaan pidä her­ku­tel­la mil­loin ta­han­sa. Sen syö­mi­nen on­kin pa­rem­pi jät­tää juu­ri juh­lien ja mui­den herk­ku­päi­vien yh­tey­teen. Niin­pä on koh­tuul­lis­ta sa­noa, et­tä hat­ta­ra ei ole ter­veel­lis­tä, mut­ta se ei ole ol­len­kaan niin epä­ter­veel­lis­tä kuin voi­si ku­vi­tel­la.

Mis­tä ja mi­ten hat­ta­ra val­mis­te­taan?

Jos hat­ta­ra ei sit­ten koos­tu vain so­ke­ris­ta, niin mis­tä sit­ten? Vas­taus ky­sy­myk­seen on ken­ties yh­tä yl­lät­tä­vä, kuin hat­ta­ran so­ke­ri­pi­toi­suu­den vä­häi­syys­kin. Hat­ta­ra koos­tuu lä­hes ko­ko­naan il­mas­ta, ja val­miin hat­ta­ran il­ma­pi­toi­suus voi nous­ta jopa 99 pro­sent­tiin. Pe­rin­tei­sen vaa­le­an­pu­nai­seen hat­ta­raan ei edes li­sä­tä mi­tään väri-, maku- tai mui­ta li­sä­ai­nei­ta. Klas­si­sen vä­ri­tyk­sen­sä se saa sa­mas­ta so­ke­ri­lu­si­kal­li­ses­ta kuin ma­ke­an ma­kun­sa­kin. Hat­ta­ra­so­ke­ris­sa on ni­mit­täin val­miik­si erit­täin pie­ni mää­rä vä­ri­ai­net­ta. Kun so­ke­ri läm­pe­nee, vä­ri­ai­ne tu­lee nä­ky­viin ja vä­rit­tää hat­ta­ran vaa­le­an­pu­nai­sek­si.

Hat­ta­raa val­mis­ta­es­sa voi kui­ten­kin myös käyt­tää luo­vuut­ta, ja höt­töi­ses­tä her­kus­ta saa­kin per­soo­nal­li­sen sekä yl­lä­tyk­sel­li­sen pie­nel­lä vai­val­la. Esi­mer­kik­si vaih­ta­mal­la pe­rin­tei­sen vaa­le­an­pu­nai­sen hat­ta­ra­so­ke­rin eri vä­ri­seen, koko hat­ta­ran väri muut­tuu. Li­säk­si ma­ku­ai­net­ta li­sää­mäl­lä hat­ta­ran pe­rin­tei­sen maun li­säk­si her­kun voi val­mis­taa vaik­ka­pa man­si­kan tai suk­laan ma­kui­se­na.

En­tä mi­ten hat­ta­ran val­mis­tus käy­tän­nös­sä on­nis­tuu? Hat­ta­ran val­mis­tusp­ro­ses­si on mel­kein yh­tä yk­sin­ker­tai­nen, kuin sen koos­tu­mus. Hat­ta­raa val­mis­tet­ta­es­sa hat­ta­ra­ko­neen pie­neen kul­hoon kaa­de­taan so­ke­ria, joka kuu­men­ne­taan pe­rä­ti 160 as­tee­seen. Pie­nes­tä as­ti­as­ta sula so­ke­ri va­lu­te­taan suu­rem­paan as­ti­aan, jos­sa se jääh­tyy ja saa pil­vi­mäi­sen ra­ken­teen­sa. Jääh­ty­nyt so­ke­ri on help­po kää­riä esi­mer­kik­si ti­kun ym­pä­ril­le.

Vaik­ka ny­kyi­sin hat­ta­raa val­mis­te­taan mo­der­neil­la ko­neil­la, sen his­to­ria ulot­tuu kui­ten­kin sa­to­jen vuo­sien taak­se. Ny­kyi­sen­kal­tais­ta hat­ta­raa on val­mis­tet­tu jo 1800-lu­vun lo­pul­la Yh­dys­val­lois­sa, ja sa­man­kal­tais­ta so­ke­ri­herk­kua syö­tiin jo kes­ki­a­jan Ita­li­as­sa.

Lue Myös