Metsäjoogan asennot ovat saaneet nimensä suomalaisten metsän eläinten ja mytologioiden mukaan, kuten kuvassa näkyvä Väinämöisen asento.
Mikko Harma
Marissa Siivonen
Metsäjoogan asennot ovat saaneet nimensä suomalaisten metsän eläinten ja mytologioiden mukaan, kuten kuvassa näkyvä Väinämöisen asento.
Mikko Harma
Marissa Siivonen
Metsäjoogan asennot ovat saaneet nimensä suomalaisten metsän eläinten ja mytologioiden mukaan, kuten kuvassa näkyvä Väinämöisen asento.
Mikko Harma
Marissa Siivonen
Ilmajooga, olutjooga, kissajooga, saunajooga... Suomalainen joogaopettaja Mia Jokiniva ihmetteli, miten joogaa yhdistettiin milloin mihinkin lajiin, mutta tunnit pidettiin silti aina ohjattuina ja sisätiloissa. Vastauksena tähän hän kehitti metsäjoogan.
Perinteinen jooga pohjautuu pitkälti intialaisten myyttien hahmoihin ja eläinmaailmaan. Jokiniva liitti metsäjoogaan suomalaisen metsän eläimiä, mytologioita ja sankareita.
Metsäjoogan asennot kehittävät muun muassa tasapainoa, voimaa ja liikkuvuutta.
Metsä rauhoittaa mieltä ja hoitaa stressiä
Jooga vahvistaa kehoa ja lisää liikkuvuutta, mutta metsäjooga yhdistää joogan ja suomalaisen metsämaiseman parhaat puolet.
Tutkimukset ympäri maailmaa osoittavat, että luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiimme. Erään Suomessa toteutetun tutkimuksen mukaan kaupunkilainen saavuttaa metsän terveysvaikutukset jo oleskelemalla viheralueilla vähinään viisi tuntia kuukaudessa.
Jokinivan mukaan pelkkä metsässä oleskelu saa ihmisessä aikaan rentoutumisreaktion, jolloin stressihormonitasot laskevat, sydämen syke hidastuu ja lihakset rentoutuvat.
Metsäjoogan filosofia
Metsäjoogassa asentojen ei tarvitse mennä prikulleen oikein, sillä asentoa tärkeämpää on syvä läsnäolo. Jokinivan mukaan silloin tällöin metsäjoogaava ei saa itselleen vahinkoa aikaiseksi, vaikka asennot eivät menisikään täysin oikein. Eihän luonnostakaan löydy käsitteitä ”oikein” tai ”väärin”.
Asennoissa on tarkoitus etsiä tasapainoa äärimmäisyyksien välille. Unohda suorittaminen ja kova tekeminen, mutta älä kuitenkaan päästä itseäsi liian helpolla.
Metsässä ei tarvitse mitata mitään, ei edes aikaa. Asennoissa pysytään minuuttien tai sekuntien sijaan hengityskiertojen ajan. Yksi hengityskierto tarkoittaa yhtä sisään- ja uloshengitystä.
Kokeile metsäjoogaa!
Ikihonka
Puuasentonakin tunnettu ikihonka haastaa tasapainoa ja avaa lantiota.
Tee näin: Asentoa voi helpottaa seisomalla tasaisella alustalla. Jalkaterän voi jättää kiinni nilkkaan tai pohkeeseen. Katseen voi keskittää suoraan eteen.
Lisähaastetta saa seisomalla kannon tai kiven päällä, nostamalla jalkaterän sisäreidelle ja kääntämällä katseen kohti puiden latvoja.
Pidä tukijalka suorana, mutta älä ojenna polvea lukkoon asti. Jännitä tukijalan pakaraa ja kurota kädet kohti taivasta kuin puun oksat. Pysy asennossa 15 hengityskierron ajan.
Ikihonka eli puuasana.
Mikko Harma
Vellamon tytär
Kirjassa esitellään kolme eri vaikeustasoa Vellamon tyttärille. Viimeinen ja vaikein asento tunnetaan myös nimellä merenneito. Asento vaatii hyvää liikkuvuutta ja haastaa tasapainoa.
Tee näin: Aloita koukistamalla etummainen jalka lantion alle. Suorista toinen jalka taa. Koukista taaempi jalka ja nappaa saman puolen kädellä ote nilkasta. Siirrä takajalan nilkka takakäden kyynärtaipeeseen ja kurota etummainen käsi kohti taivasta. Tuo sormet yhteen pään takana ja hengitä rintakehään lisää tilaa.
Pysy asennossa 10–15 hengityskierron ajan.
Vellamon tytär eli merenneitoasento.
Mikko Harma
Lähde: Metsäjooga, Mia Jokiniva (Gummerus)
Lue myös:
Stressitön koti - Poimi joogaopettajan täsmävinkit
Lue myös Cosmopolitanista:
Joogaa, pyöräilyä ja suppailua – julkkikset kertovat parhaat kesätreenivinkinssä
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 2618356-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 2618356-2
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.