Oli­si­pa polt­to­ai­ne edul­li­sem­paa - polt­to­ai­ne­mit­ta­ril­la vie­rail­les­sa tu­lee usein har­mi­tel­tua tank­kauk­sen kal­leut­ta. Tan­kat­ta­van polt­to­ai­neen hin­taan voi it­se asi­as­sa vai­kut­taa, mut­ta on­gel­maa voi lä­hes­tyä myös toi­sel­ta kan­til­ta. Tank­kauk­sen lop­pu­sum­ma muo­dos­tuu polt­to­ai­neen hin­nan ja mää­rän tu­los­ta. Au­ton ku­lut­ta­man polt­to­ai­neen mää­rään voi kui­ten­kin vai­kut­taa mo­nel­la toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti poik­ke­a­val­la ta­val­la.

Eri­tyi­ses­ti ko­vien no­peuk­sien vält­tä­mi­nen tuo polt­to­ai­ne­sääs­töä pie­nem­män il­man­vas­tuk­sen muo­dos­sa, mut­ta on hyvä ope­tel­la tin­ki­mään myös kiih­dyt­te­lyis­tä ja jar­rut­te­luis­ta. Ke­vy­em­pi au­to ku­lut­taa vä­hem­män kuin pai­na­va, ja kor­ke­at ren­gas­pai­neet pi­tä­vät vie­rin­tä­vas­tuk­sen al­hai­se­na. Pie­nil­lä muu­tok­sil­la on saa­vu­tet­ta­vis­sa sa­to­jen eu­ro­jen vuo­tui­set sääs­töt.

Au­ton va­lin­ta

Kun au­ton vaih­to on ajan­koh­tais­ta, myös ku­lu­tus nou­see usein kes­kus­te­luun. Eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja on val­ta­vas­ti. Jo pel­käs­tään käyt­tö­voi­man va­lin­ta saat­taa osoit­tau­tua haas­teel­li­sek­si teh­tä­väk­si. On hyvä muis­taa, et­tä myös kaa­su- ja säh­kö­käyt­töi­set ajo­neu­vot ovat var­tee­no­tet­ta­via vaih­to­eh­to­ja. Moni täs­sä ju­tus­sa ker­rot­ta­va sääs­tö­mah­dol­li­suus kos­kee myös nii­tä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä täy­sin sa­mal­la ta­val­la.

Au­to­mai­nok­sis­sa­kin nä­ky­viä NEDC-syk­lin mu­kai­sia ku­lu­tus­lu­ke­mia jah­da­tes­sa saa hien pin­taan. Nii­hin on te­o­ri­as­sa mah­dol­lis­ta pääs­tä, mut­ta to­del­li­sis­sa olo­suh­teis­sa se on ää­rim­mäi­sen vai­ke­aa. 

Jot­kut au­to­moot­to­riyh­dis­tel­mät tun­tu­vat pää­se­vän to­del­li­ses­sa käy­tös­sä lä­hem­mäk­si lu­vat­tu­ja ku­lu­tus­lu­ke­mia kuin jot­kut muut, jo­ten sop­pa on val­mis. Au­to­leh­tien suo­rit­ta­mat ver­tai­lu­tes­tit ovat edel­leen suu­res­sa ar­vos­sa myös sil­loin, kun au­to va­li­taan ku­lu­tuk­sen pe­rus­teel­la.

Säästä polttoaineen kulutuksessa esimerkiksi nostamalla jalan kaasulta välittömästi punaisten valojen näkyessä on ennakointia. Tämän jälkeen hyödynnetään moottorijarrutusta.

Henri Posa

Pai­neet ylös – pai­noa alas

Ren­gas­pai­neet vai­kut­ta­vat ku­lu­tuk­sen li­säk­si au­ton käyt­täy­ty­mi­seen, ren­kai­den pi­toon ja ajo­mu­ka­vuu­teen. Suo­si­tus­pai­nei­ta on syy­tä nou­dat­taa, mut­ta ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta al­hai­nen ren­gas­pai­ne on pa­has­ta. Eli ren­kai­siin kan­nat­taa pum­pa­ta il­maa mie­luum­min kym­me­nys lii­kaa kuin lii­an vä­hän. Sel­väs­ti lii­an kor­ke­at pai­neet hei­ken­tä­vät sekä mu­ka­vuut­ta et­tä ren­kaan pi­toa, jo­ten lii­oit­te­luun ei kan­na­ta sor­tua.

Kyl­mis­sä olo­suh­teis­sa il­man ti­la­vuus pie­ne­nee, jol­loin myös ren­gas­pai­neet las­ke­vat. Jos läm­pö­ti­la on las­ke­nut sel­väs­ti edel­li­sen pai­nei­den­tar­kis­tuk­sen jäl­keen, ren­gas­pai­neet kan­nat­taa tar­kis­taa ja li­sä­tä tar­vit­ta­es­sa il­maa. Muu­ten­kin ren­gas­pai­nei­ta on hyvä tark­kail­la use­am­man ker­ran yh­den ren­gas­kau­den ai­ka­na, jot­ta pai­neet ovat var­mas­ti ai­na oi­ke­al­la ta­sol­la.

Pai­nei­den li­säk­si pai­nol­la on vai­ku­tus­ta ku­lu­tuk­seen. Suu­ren mas­san lii­kut­te­lu kuor­mit­taa moot­to­ria enem­män ja nos­taa näin ol­len ku­lu­tus­ta. Täs­sä on yk­si syy, mik­si au­ton­val­mis­ta­jat ovat vii­me ai­koi­na kes­kit­ty­neet ke­ven­tä­mään au­to­jaan. Pie­net au­tot ovat yleen­sä ke­vyi­tä, jo­ten ne myös ku­lut­ta­vat yleen­sä vä­hem­män kuin isom­mat me­no­pe­lit.

Sa­mas­ta syys­tä au­tos­sa ei kan­na­ta kul­jet­taa mi­tään yli­mää­räis­tä ta­va­raa. Va­ra­ren­gas tai paik­ka­pul­lo, en­si­a­pu­lauk­ku ja ren­kaan­vaih­dos­sa tar­vit­ta­va tunk­ki on jär­ke­vää pi­tää au­tos­sa, mut­ta yli­mää­räi­set työ­ka­lut ja ta­va­rat kan­nat­taa säi­löä jos­sa­kin muu­al­la.

Säh­kö­lait­teet  sam­muk­siin ja  huol­lot kun­toon

Vi­ral­li­sis­sa NEDC-syk­lin ku­lu­tus­mit­tauk­sis­sa kaik­ki säh­kö­lait­teet ovat pois pääl­tä. Tämä temp­pu pie­nen­tää ku­lu­van polt­to­ai­neen mää­rää, sil­lä kaik­ki säh­kö­lait­teet kuor­mit­ta­vat la­tu­rin vä­li­tyk­sel­lä moot­to­ria. Esi­mer­kik­si il­mas­toin­nin ja ra­di­on sul­ke­mi­nen pie­nen­tää hie­man ku­lu­tus­ta. Lii­ken­ne­sään­nöt ja lii­ken­ne­tur­val­li­suus tu­lee kui­ten­kin aset­taa etu­si­jal­le.

Kyl­mi­nä vuo­de­nai­koi­na moot­to­rin esi­läm­mit­tä­mi­nen vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti liik­keel­le­läh­dön jäl­kei­seen ku­lu­tuk­seen. Jos liik­keel­le läh­de­tään ai­kai­sin aa­mul­la, esi­läm­mi­tys­tä kan­nat­taa eh­kä teh­dä pit­käl­le ke­vää­seen ja aloit­taa se jo ai­kai­sin syk­syl­lä. Moot­to­rin­läm­mit­ti­men käy­tön suo­si­tu­sy­lä­ra­ja­na pi­de­tään viit­tä cel­sius-as­tet­ta.

Myös au­ton kun­nos­ta on syy­tä pi­tää huol­ta. Huo­no­kun­toi­set sy­ty­tys­tul­pat ja li­kai­nen moot­to­rin il­man­suo­da­tin nos­ta­vat ku­lu­tus­ta. Laa­haa­va jar­ru on­kin sit­ten jo mel­kois­ta myrk­kyä ym­pä­ris­töl­le ja ku­lu­tuk­sel­le. Jar­run voi­ma­kas laa­haa­mi­nen saa jar­ru­le­vyn läm­pe­ne­mään voi­mak­kaas­ti, mikä vai­kut­taa myös lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen – ja lii­ken­ne­tur­val­li­suus on ku­lu­tus­ta­kin tär­ke­äm­pi syy huo­leh­tia au­ton kun­nos­ta.

Ajo­ta­pa polt­to­ai­neen ku­lu­tuk­ses­sa

Yk­sin­ker­tai­sin tapa vai­kut­taa ku­lu­tuk­seen on ta­lou­del­li­nen ajo – mut­ta se on hel­pom­min sa­not­tu kuin teh­ty.

Ma­nu­aa­li­vaih­tei­sel­la au­tol­la on tär­ke­ää hyö­dyn­tää vaih­tei­ta oi­kein. Liik­keel­le­läh­dön jäl­keen tu­lee vaih­taa mah­dol­li­sim­man ai­kai­sin pois yk­kös­vaih­teel­ta. Kiih­dy­tyk­set teh­dään vään­töä hyö­dyn­tä­en ma­ta­lil­la kier­rok­sil­la. Ta­lou­del­li­ses­ti ajet­ta­es­sa saa kiih­dyt­tää ri­pe­äs­ti, mut­ta sitä ei saa teh­dä kaa­su poh­jas­sa. 

Hyvä ylei­soh­je on, et­tä tar­jol­la ole­vas­ta vään­nös­tä hyö­dyn­ne­tään noin 70 pro­sent­tia. Näin saa­daan no­pe­as­ti käyt­töön ti­lan­tee­seen so­pi­va suu­rin ajo­vaih­de, ja ta­lou­del­li­nen aja­mi­nen ta­sa­kaa­sul­la voi al­kaa. Lii­an ma­ta­lia kier­rok­sia ei tule mis­sään vai­hees­sa käyt­tää, sil­lä lii­an al­hai­sil­la kier­rok­sil­la moot­to­ri tä­ris­tää ja jur­nut­taa, mikä ei ole hy­väk­si moot­to­ril­le.

Mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan kan­nat­taa suo­sia vie­rin­tä­vas­tuk­sel­taan pie­nin­tä ajo­väy­lää. Tal­vel­la se tar­koit­taa tien los­ka­ton­ta koh­taa, ja ke­säl­lä on suo­si­tel­ta­vaa ajaa pois­sa nas­to­jen kar­hen­ta­mis­ta ajou­ris­ta. Lii­ken­ne­sään­tö­jä tu­lee kui­ten­kin ai­na nou­dat­taa, ja kaik­ki kik­kai­lu ku­lu­tuk­sen mi­ni­moi­mi­sek­si on pan­nas­sa.

Säästä polttoaineen suhteen myös kurkkaamalla tavaratilaan. Tavaratila kannattaa tyhjentää ylimääräisestä tavarasta, sillä massa lisää auton energiankulutusta. Myös ylimääräiset sähkölaitteet kannattaa kytkeä pois päältä.

Henri Posa

No­peu­den vai­ku­tus

Myös tur­haa tyh­jä­käyn­tiä pi­tää vält­tää. Pit­kän sei­so­mi­sen ai­ka­na on ta­lou­del­li­sin­ta sam­mut­taa moot­to­ri, ja ny­ky­au­tois­sa ole­va sam­mu­tus­käyn­nis­ty­sau­to­ma­tiik­ka on ke­hi­tet­ty juu­ri täs­tä syys­tä. Sam­mut­ta­mi­sen suu­rin hyö­ty jää saa­vut­ta­mat­ta ly­hyi­den py­säh­dys­ten ai­ka­na, mut­ta au­to ei voi en­na­koi­da tu­le­van py­säh­dyk­sen pi­tuut­ta.

No­peus vai­kut­taa il­man­vas­tuk­seen, jon­ka kas­vu nos­taa moot­to­rin te­hon­tar­vet­ta. Tämä il­me­nee kas­va­va­na ku­lu­tuk­se­na, joka on riip­pu­vai­nen myös moot­to­rin par­haan hyö­ty­suh­teen alu­ees­ta ja vaih­tei­den vä­li­tyk­sis­tä. Eri­lai­set au­tot re­a­goi­vat täs­tä syys­tä eri ta­val­la tie­tyl­lä no­peu­sa­lu­eel­la ta­pah­tu­vaan no­peu­den nos­ta­mi­seen ja las­ke­mi­seen.

Moot­to­ri­tiel­lä ku­lu­tu­se­ro suu­rim­man sal­li­tun no­peu­den (120 km/h) ja lep­poi­san ajon (100 km/h) vä­lil­lä saat­taa ol­la mer­kit­tä­vä – sitä kan­nat­taa ko­keil­la. Sa­mal­la voi myös las­kea ajal­li­ses­ti syn­ty­vän eron. Tun­nin mat­kaan tu­lee hi­taam­min ajet­ta­es­sa li­säys­tä 12 mi­nuut­tia. Lit­ran ku­lu­tu­se­rol­la nämä 12 mi­nuut­tia vas­taa­vat va­jaan kah­den eu­ron sääs­töä.

Kul­jet­ta­ja päät­tää, ar­vos­taa­ko hän enem­män ra­han vai ajan sääs­ty­mis­tä – en­sim­mäi­ses­tä on konk­reet­tis­ta hyö­tyä, jäl­kim­mäi­ses­tä ei to­den­nä­köi­ses­ti ole.

Taloudellista ajotapaa noudatettaessa vältetään turhaa jarruttelua, ja esimerkiksi kaarteissa nopeuden ei anneta laskea liikaa.

Henri Posa

Il­man jar­ru­ja

Ta­lou­del­li­nen aja­mi­nen ei to­del­la­kaan tar­koi­ta sitä, et­tä kö­rö­tel­lään muun lii­ken­teen tuk­kee­na.Lii­al­li­nen no­peu­den alen­ta­mi­nen kaar­tei­siin, jar­rut­ta­mi­ses­ta pu­hu­mat­ta­kaan, li­sää polt­to­ai­neen­ku­lu­tus­ta. Kaar­teis­sa py­ri­tään säi­lyt­tä­mään ajo­no­peus peh­meil­lä – mut­ta omal­la kais­tal­la kul­ke­vil­la – ajo­lin­joil­la, jol­loin kiih­dyt­tä­mi­sen tar­ve mi­ni­moi­tuu. Kiih­dyt­tä­mi­seen ku­luu pal­jon ener­gi­aa, vaik­ka sen te­kee mah­dol­li­sim­man ta­lou­del­li­ses­ti.

Mah­dol­li­sim­man ta­sai­nen no­peus on siis avai­na­se­mas­sa, kun py­ri­tään ta­lou­del­li­seen aja­mi­seen. Sitä ei kui­ten­kaan pidä lii­oi­tel­la tur­val­li­suu­den kus­tan­nuk­sel­la, sil­lä lii­an suu­ri no­peus voi tul­la to­del­la kal­liik­si. Ää­ri­ra­joil­la ajet­ta­es­sa myös ren­kaat ku­lu­vat no­pe­as­ti.

Yli­mää­räi­ses­tä jar­rut­te­lus­ta eroon pää­se­vä sääs­tää ra­haa myös sii­nä, et­tä jar­ru­pa­lo­jen ja -le­vy­jen vaih­to­vä­li pi­te­nee. Kaik­ki tämä edel­lyt­tää tu­le­vien lii­ken­ne­ti­lan­tei­den, ke­lien ja tien pro­fii­lin en­na­koin­tia – mikä on hy­väk­si myös lii­ken­ne­tur­val­li­suu­del­le.

En­na­koin­ti kan­nat­taa

En­na­koin­ti on yk­si tär­keim­mis­tä yk­sit­täi­sis­tä te­ki­jöis­tä, mil­lä pa­ran­ne­taan polt­to­ai­ne­ta­lout­ta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Jo­kai­nen kul­jet­ta­ja en­na­koi lii­ken­net­tä jo luon­nos­taan, mut­ta tai­toa voi hel­pos­ti pa­ran­taa kes­kit­ty­mäl­lä omiin te­ke­mi­siin­sä – sama pä­tee tie­tys­ti kaik­kiin ajo­tai­toi­hin.

En­na­koin­tia opet­te­le­mal­la mat­kan­te­os­ta tu­lee mie­len­kiin­toi­sem­paa, ja ai­ka tun­tuu ku­lu­van no­pe­am­min, kun ai­voil­la on mie­le­käs­tä te­ke­mis­tä. En­na­koin­ti vaa­tii kat­seen nos­ta­mis­ta ylös mit­ta­ris­tos­ta ja pi­tä­mis­tä pit­käl­lä ho­ri­son­tis­sa. Tämä vaa­tii to­tut­te­lua – ja vie­lä myö­hem­min­kin muis­tut­te­lua, mut­ta sen tar­ve vä­he­nee ajan kans­sa.

Lii­ken­ne­va­loi­hin on te­hok­kain­ta hi­das­taa ajois­sa moot­to­ri­jar­ru­tus­ta hyö­dyn­tä­mäl­lä ja py­säh­ty­mis­tä vält­tä­en. Sa­maa kei­noa voi hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si sil­loin, kun edes­sä on kään­ty­vä ajo­neu­vo. Täl­lai­nen en­na­koin­ti edel­lyt­tää riit­tä­vää tur­va­vä­liä. Ma­nu­aa­li­vaih­tei­ses­sa au­tos­sa on syy­tä vaih­taa pie­nem­mäl­le vaih­teel­le en­nen moot­to­rin aset­tu­mis­ta tyh­jä­käyn­nil­le, jot­ta moot­to­ri­jar­ru­tus jat­kuu.

Maan­tiel­lä on ta­lou­del­li­sin­ta pi­tää kaa­su­pol­jin mah­dol­li­sim­man ”ta­sai­se­na”. Täs­tä seu­raa tie­tys­ti pien­tä no­peu­den hei­lah­te­lua tien pro­fii­lin mu­kaan. Aja­tuk­se­na on, et­tä no­peu­den an­ne­taan kiih­tyä ala­mä­es­sä, jot­ta se voi sit­ten ylä­mä­es­sä hie­man las­kea. Tyh­jäl­lä tie­o­suu­del­la tek­niik­ka on hyvä, mut­ta ruuh­ka-ajos­sa se to­den­nä­köi­ses­ti ki­ris­tää ta­ka­na aja­vien her­mo­ja. Eli har­kin­taa kan­nat­taa käyt­tää.