1. Kun lä­hei­se­ni van­he­nee ja alan hank­kia tie­toa hä­nen hoi­toon­sa liit­ty­vis­tä asi­ois­ta, tun­tuu sa­mal­ta kuin al­kai­si opis­kel­la vie­ras­ta kiel­tä. Mi­ten sel­vi­än?

Al­ku­vai­he on häm­men­tä­vin, kos­ka van­ho­jen ih­mis­ten ter­veys- ja so­si­aa­li­a­si­oi­ta hoi­ta­via ta­ho­ja on pal­jon. Vie to­vin, en­nen kuin sel­vi­ää, mis­tä mi­tä­kin tie­toa ja pal­ve­lui­ta han­ki­taan. Al­kuun pääs­tyä mo­lem­pia op­pii ha­ke­maan ja hyö­dyn­tä­mään pa­rem­min. Li­säk­si tie­tys­ti tie­toa ja ko­ke­mus­ta al­kaa kart­tua it­sel­le­kin.

2 | Mil­lai­sel­la mie­lel­lä mi­nun oli­si ra­ken­ta­vin­ta toi­mia, kun ha­lu­an aut­taa van­hem­paa­ni?

Omai­se­na ha­lu­aa aut­taa ja an­taa tu­kea. Omai­se­na kan­taa huol­ta. Omai­sen roo­li on eri­lai­nen kuin mi­kään muu. Vaik­ka it­se esi­mer­kik­si työs­ken­te­li­si ter­vey­den­huol­los­sa, on eri asia, kun ky­sy­myk­ses­sä on lä­hei­nen ih­mi­nen.

Iä­käs ih­mi­nen on ai­kui­nen, ja hä­nel­lä on it­se­mää­rää­mi­soi­keus. Tämä kan­nat­taa ai­na muis­taa, kun ha­lu­aa osal­lis­tua van­hem­pan­sa asi­oi­den hoi­toon.

Oli­si hyvä kes­kus­tel­la van­huu­den asi­oi­den jär­jes­tä­mi­ses­tä hy­vis­sä ajoin, toi­sin sa­no­en sil­loin, kun van­hem­mat ovat vie­lä hy­vis­sä voi­mis­sa te­ke­mään pää­tök­siä. Ti­lan­teet voi­vat muut­tua no­pe­as­ti­kin.

Eli ota roh­ke­as­ti pu­heek­si, mi­ten myö­hem­min toi­mi­taan. Kysy: Mi­ten olet aja­tel­lut jär­jes­tää asu­mi­sen, kun ei ole enää voi­mia hoi­taa oma­ko­ti­ta­lon pi­haa tai kii­ve­tä rap­pu­ja?

Oli­si­ko vii­sas­ta muut­taa maal­ta pal­ve­lui­den ää­rel­le? Miet­ti­kää etu­kä­teen työn­ja­ko, mi­ten lap­set hoi­ta­vat van­hem­pien asi­oi­ta, kun hei­dän voin­tin­sa heik­ke­nee.

3 | Mi­ten voin var­mis­taa asi­al­li­sen koh­te­lun omai­sel­le­ni?

Tär­kein­tä on läh­teä van­han ih­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta. Van­huk­sen etu on ai­na yk­kö­sa­sia. Sekä omai­sen et­tä pal­ve­lu­jär­jes­tel­män tu­lee pi­tää tämä mie­les­sä.

Kun asi­oit vi­ra­no­mais­ten ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan kans­sa muis­ta, et­tä he koh­taa­vat pal­jon sekä van­huk­sia et­tä omai­sia. Jos ais­tit kyl­mä­kis­koi­suut­ta, pysy rau­hal­li­se­na ja ys­tä­väl­li­se­nä – ja ole sit­keä. Esi­mer­kik­si ter­veys­kes­kuk­sen vuo­de­o­sas­ton hoi­ta­jat ovat voi­neet näh­dä omai­sia, jot­ka pyy­häl­tä­vät pai­kal­le ker­ran ja häi­py­vät lop­pu­a­jak­si.

4 | Mi­hin otan yh­teyt­tä, kun tar­vit­sen tie­to­ja ikään­ty­vien ih­mis­ten pal­ve­luis­ta?

Ikään­ty­vien so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta vas­taa kun­ta. Se on kun­nan la­ki­sää­tei­nen vel­vol­li­suus. Eri kun­nil­la on eri­lai­set re­surs­sit jär­jes­tää pal­ve­lui­ta, eli jos yh­des­tä kun­nas­ta kuu­lee yh­tä, asi­at ei­vät vält­tä­mät­tä ole sa­mal­la lail­la toi­saal­la.

Kai­kil­la Suo­men kun­nil­la on verk­ko­si­vut. Ku­ten kun­nat­kin, ne ovat eri­lai­sia.

Tie­dot pal­ve­luis­ta ja yh­teys­hen­ki­löis­tä kui­ten­kin löy­ty­vät ai­na kun­tien so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta. Ter­mit vaih­te­le­vat ikään­ty­vis­tä van­huk­siin tai se­ni­o­rei­hin.

Esi­mer­kik­si kir­joit­ta­jan äi­din ko­ti­kun­nan Lep­pä­vir­ran verk­ko­si­vuil­ta löy­ty­vät so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den al­ta ikään­ty­vien pal­ve­lut: mm. vas­tuu­hen­ki­löi­den yh­teys­tie­dot ja kun­nan ikään­ty­vien hoi­to- ja pal­ve­lust­ra­te­gia.

Ter­veys­pal­ve­lui­ta jär­jes­te­tään myös kun­ta­ra­jo­jen yli. Esi­mer­kik­si Lep­pä­vir­ral­la ter­veys­pal­ve­luis­ta huo­leh­tii Kys­te­ri, Poh­jois-Sa­von sai­raan­hoi­to­pii­ri, joka hoi­taa kah­dek­san Kuo­pi­on lä­hi­a­lu­een kun­nan ter­veys­pal­ve­lut.

Suu­ris­ta kau­pun­geis­ta esi­mer­kik­si Es­pool­la on eri­no­mai­set verk­ko­si­vut ja pdf-muo­dos­sa la­dat­ta­va Se­ni­o­rin pal­ve­luo­pas.

104-si­vui­ses­ta, aak­ko­siin jär­jes­te­tys­tä op­paas­ta on hyö­tyä muil­le­kin kuin es­poo­lai­sil­le. Sii­nä käy­dään kun­nan pal­ve­lu­jen ohes­sa ylei­sem­mäl­lä­kin ta­sol­la läpi mm. edun­val­von­ta,hoi­to­tah­to ja ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys.

Laki mää­rää kun­nat ja­ka­maan tie­toa ja neu­vo­ja ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta.

Kun­nil­la on ikäih­mis­ten neu­von­ta­pis­tei­tä, joil­la on eri ni­miä, ku­ten se­ni­o­ri-in­fo, ikä­pis­te jne. Neu­von­ta­pis­teis­sä on tie­toa pait­si kun­nan, myös yk­si­tyis­ten yri­tys­ten ja jär­jes­tö­jen ikäih­mi­sil­le suun­na­tuis­ta pal­ve­luis­ta.

Voit tu­kea omais­ta­si myös tu­tus­tu­mal­la it­se pal­ve­lui­hin vaik­ka ver­kos­sa ja ker­toa niis­tä eteen­päin. Pa­ras­ta on ai­na tu­tus­tua pal­ve­lui­hin yh­des­sä hä­nen kans­saan.

5| Mitä tar­koit­taa pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­ti?

So­si­aa­li­huol­to­la­ki sää­tää, et­tä jo­kai­sel­la 75 vuot­ta täyt­tä­neel­lä suo­ma­lai­sel­la on oi­keus pääs­tä pal­ve­lu­jen tar­peen ar­vi­oin­tiin.

Aloit­teen pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nis­ta voi teh­dä ikäih­mi­nen it­se, omai­nen, vi­ra­no­mai­nen tai vaik­ka naa­pu­ri, joka huo­maa, et­tä sei­nän ta­ka­na tar­vit­tai­siin apua.

6 | Mi­ten toi­min, kun toi­von omai­se­ni pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­tia?

Ota yh­teyt­tä kun­taan ja pyy­dä pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­tia. Kun­nas­ta pi­tää löy­tyä hen­ki­lö, joka vas­taa täs­tä. Hän voi ol­la esi­mer­kik­si so­si­aa­li­toi­men pal­ve­luoh­jaa­ja.

Sovi hä­nen kans­saan ta­paa­mi­ses­ta. Pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­tiin kuu­luu myös ko­ti­käyn­ti.

Muis­ta, et­tä van­hal­la ih­mi­sel­lä on oi­keus päät­tää, ke­net hän toi­voo mu­kaan ta­paa­mi­seen. Eli vain omai­se­si lu­val­la voit ol­la mu­ka­na ta­paa­mi­ses­sa.

Muis­ta­kaa ker­toa etu­kä­teen myös ar­vi­oi­jal­le, et­tä omai­nen osal­lis­tuu ta­paa­mi­seen.

Jos näyt­tää sil­tä, et­tä tu­kea ja / tai pal­ve­lu­ja tar­vi­taan, ne käyn­nis­te­tään täs­tä.En­si ta­paa­mi­sel­la oli­si myös hyvä so­pia, mil­loin ti­lan­net­ta tar­kas­tel­laan uu­del­leen.

7 | Mis­tä saan omai­sel­le­ni apua ko­tiin?

Ko­tiin voi saa­da kun­nal­lis­ta apua, ko­ti­hoi­toa. Ko­ti­pal­ve­lui­ta ovat apu ar­ki­as­ka­reis­sa ja hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa toi­min­nois­sa. Sitä te­ke­vät ko­din­hoi­ta­jat, ko­ti­a­vus­ta­jat ja lä­hi­hoi­ta­jat.

Ko­ti­sai­raan­hoi­toon tar­vi­taan lää­kä­rin lä­he­te. Työ­tä te­ke­vät pää­a­si­as­sa sai­raan­hoi­ta­jat.

Tu­ki­pal­ve­lui­ta ovat esi­mer­kik­si ate­ria-, sii­vous-, kaup­pa- ja tur­va­pal­ve­lut sekä kul­je­tu­sa­pu. Tu­ki­pal­ve­luis­ta kun­nat jou­tu­vat ki­re­äs­sä ta­lous­ti­lan­tees­sa kar­si­maan.

Jos palk­kaat van­hem­mal­le­si esi­mer­kik­si sii­voo­jan, saat omaan ve­ro­tuk­see­si ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Sen enim­mäis­mää­rä on 2 400 eu­roa vuo­des­sa.

Mo­net van­huk­set ovat va­ro­vai­sia käyt­tä­mään pal­ve­lui­ta. Voit roh­kais­ta van­hem­pi­a­si käyt­tä­mään aja­maan tak­sil­la, palk­kaa­maan sii­voo­jan tai hie­ro­jan tai vaik­ka hen­ki­lö­koh­tai­sen kun­to­val­men­ta­jan.

Muis­tu­ta van­hem­pi­a­si pi­tä­mään it­ses­tään huol­ta. He ovat ar­vok­kai­ta.

8 | Kuka rat­kai­see ja mil­lä kri­tee­reil­lä, mil­loin van­hem­pa­ni ei­vät pär­jää enää il­man apua ko­to­na?

Oli­si hyvä, jos oli­si ole­mas­sa ver­kos­to: pidä yh­teyt­tä van­hem­pii­si ja mah­dol­li­suuk­sien ja tar­peen mu­kaan myös nii­hin ih­mi­siin, jot­ka tie­tä­vät hä­nen ti­lan­teen­sa.

Hoi­toa vaa­ti­van sai­rau­den va­ral­ta kan­nat­taa tie­tää, kuka on van­hem­man oma­hoi­ta­ja ja oma­lää­kä­ri. Jos / kun pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­ti on teh­ty, voit ol­la yh­tey­des­sä ih­mi­seen, jon­ka kans­sa sil­loin on kes­kus­tel­tu.

On ai­na hel­pom­pi kes­kus­tel­la ja so­pia asi­ois­ta, kun on ole­mas­sa yh­teys myös hoi­ta­vaan ta­hoon.

Kun näyt­tää sil­tä, et­tä on syy­tä van­huk­sen oman hy­vin­voin­nin ja tur­val­li­suu­den ta­kia ar­vi­oi­da, pär­jää­kö hän ko­to­na, on ai­ka teh­dä pal­ve­lu­suun­ni­tel­ma. Toi­min­ta­ky­vyn ar­vi­oin­tiin on eri­lai­sia me­ne­tel­miä. Kat­so: Hyö­dyl­li­siä ter­me­jä SAS, RAVA-in­dek­si, MMSE.

9 | Mil­loin ol­laan ti­lan­tees­sa, jol­loin ko­to­na asu­mi­nen ei enää tule ky­sy­myk­seen?

Ko­to­na on mah­do­ton­ta asua, kun tuen tar­ve on ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen, ei­kä enää rii­tä, et­tä apu käy usei­ta ker­to­ja päi­väs­sä. Sil­loin tar­vi­taan esi­mer­kik­si pal­ve­lu­a­su­mis­ta tai lai­tos­hoi­toa.

Pal­ve­lu­a­su­mi­nen so­pii niil­le, jot­ka tar­vit­se­vat apua niin, et­tä ko­ti­hoi­to ei enää rii­tä, mut­ta ei vie­lä ole tar­vet­ta ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sel­le hoi­dol­le.

Te­hos­tet­tu pal­ve­lu­a­su­mi­nen tar­koit­taa esi­mer­kik­si pal­ve­lu­ko­tia, jos­sa on ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoi­to.

Lai­tos­hoi­don ai­ka on, kun ih­mi­nen tar­vit­see pää­sään­töi­ses­ti kah­den hoi­ta­jan apua ja hoi­toa sel­vi­täk­seen jo­ka­päi­väi­sis­tä toi­min­nois­ta.

Et­si rat­kai­su yh­des­sä so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ja en­nen muu­ta oman van­hem­pa­si kans­sa. Taus­tal­la on laki asi­ak­kaan/po­ti­laan ase­mas­ta ja oi­keuk­sis­ta. Ar­vi­oin­nin pe­rus­ta­va sub­jek­ti on ai­na van­hus it­se.

10 | Jos omai­se­ni asuu kau­ka­na, oli­si­ko hä­nen jär­ke­vää muut­taa omaan ko­ti­kun­taa­ni?

Ko­ti­kun­ta­lain muu­tos 2011 ta­kaa, et­tä per­he­hoi­don, lai­tos­hoi­don tai asu­mis­pal­ve­lu­jen asi­a­kas saa va­li­ta ko­ti­kun­tan­sa.

Ko­ti­kun­ta­si on vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään näi­den pal­ve­lu­jen pii­ris­sä ole­val­le omai­sel­le­si asun­non tai hoi­to­pai­kan, jos tämä näin ha­lu­aa.

Rat­kai­sua kan­nat­taa har­ki­ta, jos omai­se­si tar­vit­see jat­ku­vaa hoi­toa ei­kä pär­jää enää yk­sin ko­to­na. Näin voit it­se ol­la hel­pom­min yh­tey­des­sä ja myös osal­lis­tua omai­se­si hoi­toon. On tut­kit­tu, et­tä esi­mer­kik­si muis­ti­sai­raal­le hen­ki­löl­le tär­kein­tä ovat hoi­to­yh­tei­sö ja se et­tä lä­hei­set pää­se­vät pi­tä­mään yh­teyt­tä.

11 | Mitä mi­nul­la on oi­keus tie­tää van­hem­pie­ni ter­vey­des­tä?

Ter­veys­kes­kuk­ses­sa tai sai­raa­las­sa mer­ki­tään hen­ki­lö­tie­toi­hin, kuka on lä­hi­o­mai­nen. Lä­hi­o­mai­sek­si mer­ki­tään yleen­sä yk­si hen­ki­lö, mut­ta po­ti­laan toi­vo­muk­ses­ta voi­daan kir­ja­ta use­am­pi­kin.

On hyvä, et­tä myös kaik­ki muut omai­set tie­tä­vät, kuka tai ket­kä on mer­kit­ty lä­hi­o­mai­sik­si. Ja on suo­ta­vaa, et­tä esi­mer­kik­si si­sa­ruk­set osaa­vat kom­mu­ni­koi­da kes­ke­nään van­hem­pien ti­laa kos­ke­vis­sa asi­ois­sa.

Voit toki kes­kus­tel­la it­se pai­kal­la ol­les­sa­si omai­se­si asi­ois­ta hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan kans­sa, mut­ta he ei­vät saa in­for­moi­da si­nua muu­toin, el­lei si­nua ole mer­kit­ty lä­hi­o­mai­sek­si po­ti­las­ker­to­muk­seen.

Se mitä van­hem­mat it­ses­tään ker­to­vat hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le, on luot­ta­muk­sel­lis­ta.

12 | Voin­ko ol­la mu­ka­na esi­mer­kik­si lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la?

Voit käy­dä yh­des­sä van­hem­pa­si kans­sa lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la, mut­ta vain hä­nen suos­tu­muk­sel­laan.

Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la saat­taa jän­nit­tää, ei­kä van­ha ih­mi­nen pys­ty omak­su­maan, mitä hä­nel­le ker­ro­taan.

Van­hem­pi su­ku­pol­vi on myös usein nöy­rää ja vä­hään tyy­ty­väis­tä, eli par­haas­sa ta­pauk­ses­sa voit aut­taa omais­ta­si saa­maan pa­rem­paa pal­ve­lua.

13 | Mitä mi­nun tu­lee tie­tää van­hem­pi­a­ni hoi­ta­vis­ta hen­ki­löis­tä?

Ai­na­kin oma­hoi­ta­ja, oma­lää­kä­ri ja kun­nan van­hus­pal­ve­luis­ta vas­taa­vat.

Jos van­hus on sään­nöl­lis­ten pal­ve­lu­jen pii­ris­sä, esi­mer­kik­si sään­nöl­li­sen ko­ti­hoi­don tai ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­don asi­a­kas, hä­nel­le on laa­dit­tu pal­ve­lu­suun­ni­tel­ma. Suun­ni­tel­ma teh­dään ja se pi­tää tar­kis­taa yh­des­sä van­huk­sen, hoi­to­hen­ki­lös­tön ja omais­ten kans­sa.

Suun­ni­tel­mas­sa on myös usein ni­met­ty, kuka on ko­ti­hoi­don yh­teys­hen­ki­lö.

Jos van­hus käyt­tää usei­ta pal­ve­lui­ta ja jos ar­vi­oi­daan, et­tä hän tar­vit­see apua nii­den kans­sa, hä­nel­le on van­hus­pal­ve­lu­lain mu­kaan ni­met­tä­vä vas­tuu­työn­te­ki­jä.

Mitä enem­män eri­lai­sia pal­ve­lu­ja käy­te­tään ja mitä huo­no­kun­toi­sem­pi van­hus on, sitä tär­ke­äm­pää on, et­tä pa­la­pe­li toi­mii. Jos yk­si­kin lenk­ki pet­tää, voi tul­la on­gel­mia.

14 | Ko­to­na asu­vil­la ikään­ty­neil­lä on käy­tös­sään kes­ki­mää­rin 4–5 lää­ket­tä. Mi­ten var­mis­tan, et­tä van­hem­pa­ni osaa ot­taa oi­ke­at lääk­keet?

Han­ki ap­tee­kis­ta an­nos­te­li­ja   do­set­ti. Käy myös – luon­nol­li­ses­ti van­hem­pa­si lu­val­la ja läs­nä ol­les­sa – ap­tee­kis­sa läpi kaik­ki lääk­keet ja an­nos­tuk­set.

Tar­kis­ta, et­tä hän täyt­tää an­nos­te­li­jan oi­kein. Kysy hä­nel­tä ai­ka ajoin, mi­ten an­nos­te­li­jan täyt­tö ja lääk­kei­den ot­ta­mi­nen su­ju­vat. Jos lääk­kei­den ot­to unoh­tuu tai an­nos­tus me­nee pie­leen, tar­vi­taan apua. Apu­na voi ol­la omai­nen, ko­ti­pal­ve­lu tai ko­ti­sai­raan­hoi­to.

Ko­ti­pal­ve­lu ja ko­ti­sai­raan­hoi­to ovat kun­nan pal­ve­lui­ta. Yh­teys­tie­dot löy­dät kun­nan verk­ko­si­vuil­ta. Ko­ti­sai­raan­hoi­toa ja ko­ti­pal­ve­lua voi os­taa myös yk­si­tyi­sil­tä pal­ve­lun­tuot­ta­jil­ta.

15 | En­tä jos omais­ta­ni ei hoi­de­ta mie­les­tä­ni asi­al­li­ses­ti?

Pa­ras­ta on en­sin kes­kus­tel­la van­huk­sen it­sen­sä kans­sa, mi­kä­li hän sii­hen pys­tyy, ja kar­toit­taa ti­lan­net­ta. Sen jäl­keen si­nul­la on omai­se­na oi­keus ja vel­vol­li­suus­kin pu­hua ti­lan­tees­ta pai­kas­sa, jos­sa omai­se­si on hoi­det­ta­va­na.

Val­ta­kun­nal­li­nen so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­lan eet­ti­nen neu­vot­te­lu­kun­ta, ETE­NE to­te­aa, et­tä omais­ten ja lä­heis­ten mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua van­huk­sen hoi­toon pi­tää pa­ran­taa. Ja eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun van­hus it­se ei pys­ty sitä kos­ke­vaan pää­tök­sen­te­koon.

16 | Mitä tar­koit­taa hoi­va­va­paa?

Osit­tais­ta hoi­va­va­paa­ta on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää omai­sen hoi­ta­mis­ta var­ten. Täs­tä voit so­pia työ­nan­ta­jan kans­sa sa­mal­la ta­val­la kuin pien­ten las­ten van­hem­mat so­pi­vat osit­tai­ses­ta hoi­to­va­paas­taan.

17 | Mi­ten hoi­dam­me raha-asi­at, kun van­hus tar­vit­see niis­sä apua?

Pank­kiin tar­vi­taan val­ta­kir­ja. So­pi­kaa, kuka hoi­taa raha-asi­at. Kun on ky­sy­mys omai­ses­ta, mu­kaan tu­le­vat vah­vas­ti tun­teet. Omais­ten­kin kes­ken saat­taa ol­la eri­lai­sia nä­ke­myk­siä sii­tä, mi­ten esi­mer­kik­si raha-asi­at tu­lee hoi­taa.

Sil­loin pi­tää kuun­nel­la van­haa ih­mis­tä it­se­ään ja hä­nen toi­vei­taan ja jär­jes­tää hä­nen etun­sa mu­kai­sia pal­ve­lu­ja.

18 | En­tä jos van­hus ei ha­lua, et­tä hä­nel­lä oli­si esi­mer­kik­si tur­va­ran­ne­ke, vaik­ka ko­to­na sat­tuu on­net­to­muuk­sia ja huo­li kal­vaa omais­ta?

Van­huk­sel­la on oi­keus ol­la juu­ri sitä miel­tä mitä hän on. Omai­sen on so­peu­dut­ta­va sii­hen, et­tä huol­ta tu­lee.

Vä­ki­sin ei voi työn­tää tur­va­ran­ne­ket­ta tai tur­va­pu­he­lin­ta. Jos mum­mo tai vaa­ri vas­taa, et­tä kai­ken­lai­sia lait­tei­ta nii­tä kuu­luu ole­van, sii­hen on tyy­dyt­tä­vä.

Omai­nen saat­taa aja­tel­la, et­tä pal­ve­lu­a­su­mi­nen oli­si pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin koti. Se hel­pot­tai­si omais­ta ja vä­hen­täi­si huol­ta, mut­ta van­hus taas ha­lu­aa asua mah­dol­li­sim­man pit­kään ko­to­na, vaik­ka sii­nä on omat ris­kin­sä­kin.

Hän­tä ei saa kui­ten­kaan jät­tää oman on­nen­sa no­jaan.

19 | Mi­ten voin aut­taa van­hem­pi­a­ni huo­leh­ti­maan ko­din tur­val­li­suu­des­ta?

Van­hus­pal­ve­lu­la­ki edel­lyt­tää, et­tä kun­ta jär­jes­tää ter­veys­tar­kas­tuk­sia ja hy­vin­voin­tia edis­tä­viä ko­ti­käyn­te­jä. Myös täs­sä voit pyy­tää pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­tia (kts. koh­dat 5 ja 6).

Kan­nat­taa ol­la it­se ak­tii­vi­nen ja tut­kia yh­des­sä van­han ih­mi­sen kans­sa asun­to: On­ko koti es­tee­tön? On­ko ker­ros­ta­los­sa his­si? On­ko siel­lä liuk­kai­ta paik­ko­ja ja kom­pas­tuu­ko kyn­nyk­siin tai mat­toi­hin? Voi­daan­ko esim. ves­saan ja suih­kuun li­sä­tä kä­den­si­jat ja tur­va­kai­teet?

Ot­tai­si­ko hän tur­va­ran­nek­keen tai tur­va­pu­he­li­men?

On­ko oves­sa var­muus­ket­ju ja käyt­tää­kö hän sitä? Ovi­sil­mäs­tä­kään ei ole hait­taa.

Va­lit­se ko­din­ko­neet, jot­ka sam­mu­vat it­ses­tään, esi­mer­kik­si kah­vin- ja ve­den­keit­ti­met. In­duk­ti­o­lie­si ei kuu­me­ne ei­kä siis pol­ta.

Tie­toa tur­val­li­ses­ta asu­mi­ses­ta ja kor­jaus­neu­vo­ja löy­tyy mm. Van­hus­työn kes­kus­lii­ton si­vuil­ta, vktl.fi.

20 | Mi­hin tur­va­pu­he­lin ja tur­va­ran­ne­ke il­moit­ta­vat avun­tar­pees­ta?

Tur­va­pu­he­lin ja tur­va­ran­ne­ke toi­mi­vat nap­pia pai­na­mal­la lan­ka­pu­he­lin­liit­ty­mis­sä ja ne on mah­dol­lis­ta kyt­keä mat­ka­pu­he­li­meen.

Tur­va­pu­he­lin­ta voi ha­kea kun­nan ko­ti­hoi­don kaut­ta tai hank­kia yk­si­tyi­sel­tä pal­ve­lun­tar­jo­a­jal­ta.

Tur­va­pu­he­lin yh­dis­tää avun­pyyn­nön kun­nan omaan tai sen osoit­ta­maan päi­vys­tys­nu­me­roon, yk­si­tyi­sel­le pal­ve­lun­tar­jo­a­jal­le tai omai­sel­le. Tur­va­pu­he­li­mes­ta pe­ri­tään kuu­kau­si­mak­su.

Mi­kään tur­va­pu­he­lin tai -ran­ne­ke ei yh­dis­tä hä­tä­kes­kuk­seen. Yk­si­tyi­set yri­tyk­set tar­jo­a­vat yhä enem­män tur­va­pu­he­lin­pal­ve­lu­ja. Esi­mer­kik­si Es­pe­ri Ca­ren tuR­va­pu­he­lin­pa­ket­ti mak­saa 49,50 eu­roa kuus­sa.

Van­hus­työn Kes­kus­lii­ton ika­tek­no­lo­gia.fi-si­vuil­ta löy­tyy tur­va­pu­he­li­no­pas ja lis­ta pal­ve­lu­tar­jo­a­jis­ta.

Pai­kan­ta­va tur­va­ran­ne­ke ker­too van­huk­sen liik­keis­tä sekä ko­to­na et­tä ul­ko­na. Tämä voi hyö­dyt­tää esi­mer­kik­si muis­ti­sai­rai­ta. Esi­mer­kik­si Tur­val­li­nen koti tar­jo­aa ran­ne­ket­ta, jon­ka hä­ly­tys yh­dis­tyy yk­si­tyi­sel­le pal­ve­lun­tar­jo­a­jal­le, joka las­kut­taa aut­ta­ja­käyn­nis­tä 45 eu­roa. (Li­sää tie­toa: tur­val­li­nen­ko­ti.fi).

Vas­ti­kään on he­rän­nyt kes­kus­te­lua myös sii­tä, on­ko hyvä, et­tä tur­va­pu­he­lin hä­lyt­tää var­ti­oin­ti­liik­kee­seen.

Kun­nat ul­kois­ta­vat hä­ly­tyk­siä var­ti­oin­ti­liik­keil­le sääs­tääk­seen. Esi­mer­kik­si Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Sil­ja Paa­vo­la on tätä ih­me­tel­lyt, kun hä­ly­tyk­sis­sä on useim­mi­ten ky­sy­myk­ses­sä van­han ih­mi­sen ter­vey­den­ti­laan liit­ty­vä asia.

21 | Mitä voin teh­dä, jos omai­se­ni tun­tuu yk­si­näi­sel­tä?

So­si­aa­li­set suh­teet kuu­lu­vat hy­vään van­huu­teen sii­nä mis­sä muun ikäis­ten­kin elä­mään. Sii­hen kuu­lu­vat har­ras­tuk­set ja ys­tä­vät – ja kun voit näi­tä tu­kea, tue!

On pal­jon ih­mi­siä, jot­ka toi­mi­vat elä­ke­läis­jär­jes­töis­sä ja esi­mer­kik­si SPR:ssä. Ota sel­vää, mis­sä on paik­ka­kun­nan van­hus­ten pal­ve­lu­kes­kus ja mitä pal­ve­lu­ja siel­lä on. Voit tu­kea omais­ta­si ot­ta­maan osaa ker­hoi­hin ja ta­pah­tu­miin.

22 | Mi­hin saan puut­tua van­hem­pa­ni elä­mäs­sä? Mi­ten kun­ni­oi­tan ai­dos­ti van­hem­pa­ni omaa tah­toa ja re­vii­riä?

Jo­kai­sel­le meis­tä on tär­ke­ää it­se­mää­rää­mi­soi­keus ja ar­vok­kuu­den säi­lyt­tä­mi­nen. Muis­ta pi­tää sii­tä huol­ta. Minä olen minä van­ha­na­kin. Van­hal­la ih­mi­sel­lä on oi­keus ol­la oma it­sen­sä ja täys­val­tai­nen yh­teis­kun­nan jä­sen.

Ih­mis­tä ei saa men­nä van­ha­na­kaan lait­ta­maan ul­koa roo­liin. On tär­ke­ää, et­tä ta­val­li­nen elä­mä ei klii­nis­ty.

Van­han ih­mi­sen pi­tää saa­da elää omaa elä­mään­sä. Omai­sen teh­tä­vä on elää lä­hel­lä. Vä­lit­tä­mis­tä ja lä­hei­syyt­tä ei voi ul­kois­taa ei­kä elä­myk­siä ti­la­ta pal­ve­lu­na. Kuun­te­le ja kes­kus­te­le ja muis­ta, et­tä et voi päät­tää, mikä on hy­vää elä­mää toi­sel­le.

Van­huu­den ase­ma liit­tyy yh­teis­kun­nan ar­voi­hin ja asen­tei­siin. Sii­nä on pal­jon te­ke­mis­tä. Ku­ka­pa ha­lu­aa ol­la yh­teis­kun­nas­sam­me van­hus, jos se on sy­no­nyy­mi raih­nai­suu­del­le?

23 | En­tä jos omai­se­ni on va­ka­vas­ti sai­ras ei­kä pys­ty enää päät­tä­mään omis­ta asi­ois­taan?

Kan­nat­taa teh­dä hy­vis­sä ajoin edun­val­von­ta­val­tuu­tus. Se kan­nat­taa siis teh­dä hy­vis­sä voi­mis­sa ja va­li­ta ih­mi­nen, jo­hon voi luot­taa.

Edun­val­vo­jan voi myös mää­rä­tä ot­ta­maan kan­taa hoi­toon, kun sen ai­ka tu­lee.

Edun­val­vo­jan mää­rää maist­raat­ti. Hän voi ol­la lä­hi­o­mai­nen tai joku muu van­han ih­mi­sen luo­tet­ta­vak­si ko­ke­ma ih­mi­nen.

24 | Mi­ten kes­kus­te­len omai­se­ni kans­sa elä­män lop­pu­vai­heis­ta?

Etu­kä­teen ei ku­kaan meis­tä voi tie­tää, mil­lai­set vii­mei­set ai­kam­me ovat. Asi­aa ei ole help­po ot­taa pu­heek­si, mut­ta se kan­nat­tai­si teh­dä. Yh­teis­kun­nas­sam­me hau­raus ha­lu­taan sy­sä­tä si­vuun ikään kuin eläi­sim­me ikui­ses­ti. Näin ei ole.

Hoi­to­tah­to on vii­sas pää­tös.

Esi­mer­kik­si THL:n (thl.fi), Val­vi­ran (val­vi­ra.fi) ja Exi-tuk­sen (exi­tus.fi) si­vuil­la on hoi­to­tah­toon yk­si­tyis­koh­tai­nen mal­li. Löy­dät ne ha­ku­sa­nal­la hoi­to­tah­to.

Kun hoi­to­tah­to on teh­ty, tu­lee huo­leh­tia sii­tä, et­tä se on hoi­ta­vien ta­ho­jen tie­dos­sa ja et­tä sitä nou­dat­ta­vat sekä lää­kä­rit et­tä omai­set. Pi­tä­kää yh­des­sä huol­ta sii­tä, et­tä hoi­to­tah­to on myös omais­ten saa­ta­vil­la ja tie­dos­sa. Omai­set­han saat­ta­vat jos­kus toi­voa eri asi­oi­ta kuin van­ha ih­mi­nen it­se – ja mei­dän pi­tää kun­ni­oit­taa van­han ih­mi­sen tah­toa.

25| Kuka voi päät­tää esi­mer­kik­si, el­vy­te­tään­kö vai ei ja pi­de­tään­kö yl­lä elin­toi­min­to­ja?

El­vy­tyk­ses­tä päät­tää lää­kä­ri lää­ke­tie­teel­li­sin pe­rus­tein. Hä­nen teh­tä­vän­sä on päät­tää, on­ko sii­tä hyö­tyä. Täs­tä kes­kus­tel­laan – jos mah­dol­lis­ta – po­ti­laan ja omais­ten kans­sa.

HYÖ­DYL­LI­SIÄ TER­ME­JÄ

● RAVA-in­dek­si on Kun­ta­lii­ton omis­ta­ma mit­ta­ri, jon­ka avul­la ar­vi­oi­daan toi­min­ta­ky­kyä ja päi­vit­täi­sen avun tar­vet­ta. RAVA-mit­ta­ria ei saa käyt­töön­sä kuka ta­han­sa, vaan se edel­lyt­tää li­sens­siä ja et­tä ar­vi­oin­nin te­ki­jät kou­lu­te­taan mit­ta­rin käyt­töön.

● RAVA-mit­ta­ril­la ar­vi­oi­daan mm. seu­raa­vaa: näkö, kuu­lo, puhe, liik­ku­mi­nen, ra­kon toi­min­ta, suo­len toi­min­ta, syö­mi­nen, lää­ki­tys, pu­keu­tu­mi­nen, pe­sey­ty­mi­nen, muis­ti ja psyy­ke. Mit­ta­rin avul­la las­ke­taan RAVA-in­dek­si. Sitä käy­te­tään osa­na

pää­tet­tä­es­sä, mil­lai­sia ko­ti­hoi­to­pal­ve­lui­ta ikään­ty­nyt tar­vit­see tai mil­lai­seen ko­din ul­ko­puo­li­seen hoi­to­paik­kaan hä­nen pi­täi­si

kun­ton­sa pe­rus­teel­la pääs­tä. RAVA-in­dek­sis­sä on kuu­si luok­kaa sa­tun­nai­ses­ta avun­tar­pees­ta täy­sin au­tet­ta­vaan.

● MMSE (Mini-Men­tal State Exa­mi­na­ti­on)

● MMSE on muis­tia ja toi­min­ta­ky­kyä mit­taa­va as­teik­ko. Sitä käy­te­tään ar­vi­oi­ta­es­sa hen­ki­sen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mis­tä tai de­men­toi­tu­mis­ta. MMSE si­säl­tää 19 ky­sy­mys­tä, ku­ten mikä päi­vä ja vuo­de­nai­ka on. Li­säk­si pyy­de­tään muis­ta­maan ja

muo­dos­ta­maan sa­no­ja ja lau­sei­ta sekä las­ke­maan pääs­sä. Tes­tin voi näh­dä ja teh­dä­kin it­sel­leen esi­mer­kik­si osoit­tees­sa: muis­ti­a­si­an­tun­ti­ja.fi. Si­vul­la on myös tie­toa muis­ti­sai­rauk­sis­ta.

● SAS-työ­ryh­mä

● SAS = sel­vit­tää-ar­vi­oi­da-si­joit­taa

● SAS-työ­ryh­mä osal­lis­tuu pal­ve­lu­kar­toi­tuk­sen te­ke­mi­seen.

● SAS-työ­ryh­män teh­tä­vä­nä on et­siä so­pi­va pal­ve­lu- tai lai­to­sa­su­mi­sen muo­to ikään­ty­väl­le. Kun­nis­sa toi­mii ai­na SAS-ryh­mä.

Sii­hen kuu­luu sekä ter­vey­den­huol­lon et­tä so­si­aa­li­a­lan hen­ki­löi­tä. Kun­nas­sa voi ol­la SAS-pal­ve­luoh­jaa­ja tai SAS-koor­di­naat­to­ri.

● SAS-ryh­mä sel­vit­tää toi­min­ta­ky­kyä (ku­ten ter­veyt­tä, muis­tia ja so­si­aa­lis­ta ti­lan­net­ta). Se tar­kis­taa yleen­sä myös ko­ti­käyn­nil­lä (tai sai­raa­lan osas­tol­la) et­tä ko­to­na asu­mi­nen ei ole enää mah­dol­lis­ta.

● Yleen­sä SAS-oh­jaa­jil­la on pu­he­li­nai­ka, jol­loin he ot­ta­vat vas­taan pu­he­lui­ta. Säh­kö­pos­tit­se näi­tä asi­oi­ta ei voi hoi­taa tie­to­tur­va­syis­tä, niin kä­te­väl­tä kuin se kau­ka­na asu­vas­ta omai­ses­ta voi­si­kin tun­tua.

Kan­sal­li­nen pal­ve­lu­ha­ke­mis­to 2015 eli Pal­ve­lu­vaa­ka

● Ver­kos­sa toi­mii jo nyt pal­ve­lu­vaa­ka.fi. Si­vus­tol­la voi ver­ra­ta esi­mer­kik­si van­hus­pal­ve­lui­ta. Ha­ke­mis­to on tois­tai­sek­si puut­teel­li­nen.

● Sen pi­täi­si ol­la kat­ta­va vuon­na 2015, jol­loin kan­sal­li­nen pal­ve­lu­ha­ke­mis­to val­mis­tuu. Han­ke on osa so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ke­hit­tä­mi­soh­jel­maa (Kas­te). Ha­ke­mis­toon koo­taan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­ta sekä tu­ki­pal­ve­lui­ta

ku­ten sii­vous- ja ate­ri­a­pal­ve­lui­ta.

● Ta­voit­tee­na on, et­tä Pal­ve­lu­vaa­ka.fi si­säl­täi­si sekä jul­ki­sen sek­to­rin et­tä yk­si­tyis­ten ja jär­jes­tö­jen pal­ve­lui­ta. Ke­lan kans­sa on aloi­tet­tu yh­teis­työ yk­si­tyis­ten pal­ve­lui­den hin­to­jen saa­mi­sek­si ha­ke­mis­toon.

VAN­HUS­PAL­VE­LU­LA­KI

● Hei­nä­kuus­sa 2013 voi­maan tul­lut van­hus­pal­ve­lu­la­ki sää­tää, et­tä kun­tien tu­lee val­tuus­to­kau­sit­tain suun­ni­tel­la ikään­ty­nei­den pal­ve­lut. Kun­nis­sa on ol­ta­va riit­tä­väs­ti ter­vey­den- ja so­si­aa­li­huol­lon asi­an­tun­te­mus­ta.

● Lais­sa ko­ros­te­taan ko­ti­hoi­toa tai ko­di­no­mais­ta hoi­toa en­si­si­jai­se­na vaih­to­eh­to­na.

● Iäk­kään ih­mi­sen tu­li­si myös voi­da ko­kea elä­män­sä tur­val­li­sek­si, mer­ki­tyk­sel­li­sek­si ja ar­vok­kaak­si.

● Lais­sa to­de­taan yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä iäk­käil­le avio- ja avo­puo­li­soil­le on jär­jes­tet­tä­vä mah­dol­li­suus asua yh­des­sä.

● Tä­män vuo­den alus­sa kun­nas­sa on ol­ta­va van­hus­neu­vos­to. Sen teh­tä­vä­nä on tur­va­ta ikään­ty­nei­den osal­lis­tu­mis- ja vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Van­hus­neu­vos­to­ja on toi­mi­nut kun­nis­sa jo en­nen­kin, esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä vuo­des­ta 1997.

● Van­hus­pal­ve­lu­la­ki ko­ko­nai­suu­des­saan: fin­lex.fi/fi/laki/ajan­ta­sa/2012/20120980#L2P7

LINK­KE­JÄ

● Suo­mi.fi > ikään­ty­vil­le ja omai­sil­le

www.suo­mi.fi/suo­mi­fi/suo­mi/ikaan­ty­vil­le/in­dex.html

● Asu­mi­nen ko­to­na -ko­ti­hoi­to - ko­ti­pal­ve­lut, ko­ti­sai­raan­hoi­to, ate­ria- ja sii­vous­pal­ve­lut, omais­hoi­to

suo­mi.fi/suo­mi­fi/suo­mi/ikaan­ty­vil­le/asu­mi­se­ni/ Ko­to­na_asu­jal­le/kun­tien_jar­jes­ta­mat_pal­ve­lut/in­dex.html

● Pal­ve­lu­a­su­mi­nen, lai­tos­hoi­to

suo­mi.fi/suo­mi­fi/suo­mi/ikaan­ty­vil­le/asu­mi­se­ni/ko­din_ul­ko­puo­li­ses­sa_hoi­dos­sa/in­dex.html

● Van­huus ja eet­ti­set ky­sy­myk­set

ete­ne.fi

● Edun­val­von­ta

suo­mi.fi/suo­mi­fi/suo­mi/pal­ve­lut_ai­heit­tain

per­he_ja_so­si­aa­li­pal­ve­lut/edun­val­von­ta_ja_hol­hous/

● Hoi­to­tah­to, el­vyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen, hoi­to­tah­to­lo­mak­keet

val­vi­ra.fi, thl.fi, exi­tus.fi

● Kun­tien net­ti­si­vut – van­hus­ten pal­ve­lut ja yh­teys­hen­ki­löt ao. kun­nas­sa

kun­nat.net

An­na-Lii­sa Hä­mä­läi­nen teks­ti / 123RF ku­vat

Läh­teet:

Asi­an­tun­ti­ja­na eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Ee­va­lii­sa Vir­nes, Kun­ta­liit­to.

Li­säk­si käy­tet­ty läh­tei­nä mm. verk­ko­si­vu­ja: thl.fi, val­vi­ra.fi, ete­ne.fi, stm.fi, exi­tus.fi, suo­mi.fi, prou­da­ge.fi, kun­nat.net.

Oma Ai­ka 3/2014