KUVITUS PIA HOLM
Oma Aika 6/2015
Vuokrasuhteessa vuokranantaja sitoutuu luovuttamaan huoneiston hallinnan vuokralaisen haltuun osapuolten sopimaa vastiketta eli vuokraa vastaan. Vuokran määrä sovitaan vuokrasopimuksessa. Vuokrasopimuksessa ei voi sopia, että vuokranantaja saa yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksen ajankohdan tai määrän, ellei samalla ole sovittu myös korotuksen perusteista.
Vuokran voi sopia sidotuksi indeksiin, esimerkiksi kuluttajahintaindeksiin, jolloin vuokraa voi korottaa kerran vuodessa, mikäli indeksin pisteluku on kasvanut. Vuokran voidaan sopia seuraavan myös omistajan maksamaa hoitovastiketta siten, että hoitovastikkeen noustessa myös vuokran määrä nousee.
Vuokrasopimuksen laatimiseen kannattaa käyttää aikaa ja ajatuksia, jotta sopimusehdot kattavat vuokrasuhteen aikana tulevat muutokset, ainakin siltä osin kuin ne ovat tiedossa.
Yksi esimerkki vuokraamisen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavista tilanteista on taloyhtiön putkiremontti. Remontin aikana asunto saattaa olla asumiskelvoton. Remontin jälkeen kustannukset huoneiston omistamisesta ovat yleensä aikaisempaa korkeammat.
Tee sopimus kirjallisesti
Vuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jotta osapuolille ei jää epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu. Myös suullinen vuokrasopimus on pätevä; suullisesti tehdyn asuinhuoneiston vuokrasopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.
Määräaikainen vuokrasopimus päättyy määräajan päättyessä ja toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisajat ovat vuokralaisen puolelta enintään kuukausi ja vuokranantajan puolelta vähintään kuusi kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden, muussa tapauksessa vähintään kolme kuukautta.
Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu vuokrasopimuksessa tai irtisanomiselle ei ole laissa mainittuja erityisiä perusteita. Jos irtisanomiselle on erityiset perusteet, tuomioistuin voi oikeuttaa vuokralaisen tai vuokranantajan irtisanomaan määräaikaisenkin vuokrasopimuksen. Tällöin kesken sopimuskauden irtisanotulla osapuolella on oikeus saada kohtuullinen korvaus ennenaikaisen päättymisen aiheuttamasta vahingosta.
Lain tarkoittamia vuokralaisen erityisiä perusteita irtisanomiselle ovat asunnon tarpeen lakkaaminen tai olennainen muuttuminen vuokralaisen tai hänen huoneistossa asuvan perheenjäsenen sairauden tai vamman vuoksi, vuokralaisen muutto toiselle paikkakunnalle opintojen, työn tai puolison työn takia, tai muu näihin verrattava syy, jonka vuoksi sopimuksen voimassaolon jatkuminen olisi kohtuutonta.
Vuokranantajan erityisiä perusteita irtisanomiselle ovat huoneiston tarvitseminen omaan tai perheenjäsenen käyttöön syystä, joka ei ole ollut tiedossa sopimusta tehtäessä, tai muu siihen verrattava syy, jonka vuoksi sopimuksen voimassaolon jatkuminen olisi kohtuutonta.
Kunnossapitovastuun voi sopia
Yleensä vuokranantaja vastaa siitä, että asunnon kunto pysyy samana kuin vuokrauksen alkaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos huoneiston astianpesukone rikkoutuu, vuokranantajan velvollisuus on korjauttaa kone tai hankkia uusi tilalle.
Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia siitä, kumpi on velvollinen huolehtimaan vuokralaisen käytössä olevien tilojen ja laitteiden kunnossapidosta. Kunnossapitovastuun voi sopia myös vuokralaiselle.
Vuokralaisen saa valita
Tavoitelluin lienee pitkäaikainen vuokralainen, joka hoitaa asuntoa huolellisesti ja maksaa sovitut vuokrat ajallaan. Vuokranantaja voi lähtökohtaisesti valita vuokralaisekseen kenet haluaa. Vuokralaisen voi valita itse tai ostaa valintapalvelun vuokravälittäjältä.
Vuokralaisehdokkaiden luottotiedot voi tarkistuttaa ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Luottotietoraportti on mahdollista saada maksua vastaan internetistä omilla pankkitunnuksilla, kunhan vuokralaisehdokkaan henkilötunnus on käytettävissä. Hyvä tapa on pyytää vuokralaisehdokkailta kirjallinen suostumus luottotietojen tarkistamiseen.
Huomionarvoista on, että vuokralaisen valinnassa yksityisessäkään vuokrauksessa ei saa käyttää yhdenvertaisuuslain vastaisia syrjiviä perusteita. Elokuussa 2014 vähemmistövaltuutettu neuvotteli asiakkaansa puolesta hyvityksen syrjinnästä tilanteessa, jossa vuokranantaja kieltäytyi vuokraamasta asuntoaan henkilölle, joka ei ollut Suomen kansalainen.
A Ongelmatilanteita vuokranantajan kannalta
1. Vuokralainen ei maksa vuokraansa
Vuokralaisen tärkein velvoite on sovitun vuokran maksaminen sovittuna aikana eli eräpäivänä. Mikäli vuokralainen ei niin tee, vuokranantaja voi periä saatavaansa maksukehotusten jälkeen tuomioistuimessa nostettavalla velkomuskanteella.
Jos vuokran maksun laiminlyönti ei ole vähäistä, vuokranantaja voi sen vuoksi vaatia vuokrasopimuksen purkamista. Usein purkuvaatimuksen yhteydessä haetaan tuomioistuimelta myös vuokralaisen häätöä asunnosta.
Ennen vuokrasopimuksen purkamista vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle kirjallinen varoitus purkamisoikeuden käyttämisestä. Varoitus on annettava vuokralaiselle tiedoksi todistettavasti. Todisteellinen tiedoksianto on esimeriksi vastaanotettu saantitodistuskirje tai haastemiehen tekemä tiedoksianto.
Jos vuokralainen varoituksen takia viivytyksettä maksaa vuokravelkansa, vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen.
Jos vuokranmaksun laiminlyönti jatkuu, vuokranantaja voi vaatia vuokrasopimuksen purkamista. Purkuvaatimuksen riitautuksessa tuomioistuimen on arvioitava, onko vuokrien maksamatta jättäminen tai viivästyminen lain tarkoittamalla tavalla ei-vähäistä laiminlyönnin hetkellä. Sen arvioinnissa otetaan huomioon laiminlyödyn vuokran määrä sekä mahdolliset aikaisemmat laiminlyönnit vuokran maksussa.
Vuokranantajan on vedottava purkuperusteeseen kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on tullut hänen tietoonsa. Vetoamatta jättäminen voi johtaa purkuoikeuden raukeamiseen. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus vedota purkuoikeuteen niin kauan kuin laiminlyönti jatkuu.
Avio- ja avopuolisot vastaavat yhdessä vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista, jos he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen puolison vuokraamassa huoneistossa. Jos asunnon vuokrannut puoliso muuttaa asunnosta pois, asunnossa asuva puoliso vastaa edelleen vuokrasopimuksen velvoitteista niin kauan kuin asuu huoneistossa.
2. Vuokralainen viettää häiritsevää elämää
Osakkeenomistaja vastaa siitä, että hänen huoneistonsa käyttö ei aiheuta häiriötä muille taloyhtiön asukkaille. Jos vuokranantajan huoneistossa vietetään häiritsevää elämää, vuokranantajan tulee puuttua siihen.
Usein tiedot vuokralaisen häiritsevästä elämästä tulevat taloyhtiöltä muiden asukkaiden valitettua asiasta. Tavanomaiset asumiseen kuuluvat äänet, kuten lasten leikit tai vuorotöistä tulevan asukkaan suihkussa käymiset – yöaikaankin – eivät ole häiritsevää elämää.
Häiritsevää elämää voi olla esimerkiksi äänekäs, öinen juhliminen, juopottelu, riiteleminen tai esimerkiksi useita tunteja päivässä kestävä musiikin kuuntelu tai kovaäänisen instrumentin soittaminen.
Jos vuokranantajalle on ilmoitettu vuokralaisen epäasiallisesta käyttäytymisestä tai osakkaalla on muu perusteltu syy epäillä huoneiston hoitoa asiattomaksi, hänellä on normaalia suurempi velvollisuus seurata huoneistonsa käyttöä.
Vuokranantaja voi saada vuokrasopimuksen purettua siksi, että vuokralaisen huoneistossa vietetään häiritsevää elämää. Vuokranantajan on kuitenkin ensin annettava vuokralaiselle todisteellinen varoitus purkamisoikeuden käyttämisestä ja sen perusteesta. Todisteellinen tarkoittaa samaa kuin edellä vuokran laiminlyönnin yhteydessä kerrottiin.
Jos vuokralainen oikaisee käytöstään, purkuoikeutta ei ole. Jos vuokralainen jatkaa häiritsevää elämää, vuokranantajan on vedottava siihen purkamisperusteena kohtuullisessa ajassa.
Purkamismenettelyn ongelmana on riittävän näytön esittäminen purkuvaatimuksen tueksi. Näyttövelvollisuus häiritsevään elämään perustuvassa purkuvaatimuksessa on vuokranantajalla. Käytännössä todisteluna tulevat kyseeseen esimerkiksi naapureiden kuuleminen todistajina, isännöitsijän antamat kirjalliset varoitukset sekä mahdolliset poliisipartioiden käyntien kirjaukset.
3. Huolimaton hoito tai vahinko
Vuokrahuoneistot vuokrataan yleensä vuokralaiselle ”siinä kunnossa kuin ne ovat sopimushetkellä”.
Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän on aiheuttanut huoneistolle tahallisesti, laiminlyönnillä tai muulla huolimattomuudellaan.
Jos vuokralaisen päälle unohtamasta silitysraudasta alkaa tulipalo, hän on vastuussa vahingoista. Lievempi esimerkki voisi olla esimerkiksi vääränlaisen pesuaineen käyttäminen aralle pintamateriaalille siten, että materiaali vaurioituu. Jos vuokrahuoneistossa on erityistä hoitoa tai tiettyjä aineita vaativia pintoja, vuokranantajan on annettava vuokralaiselle niiden hoito-ohjeet.
Vuokralaisella on vastuu myös vieraidensa aiheuttamista vahingoista. Esimerkiksi vuokralaisen huoneistossa järjestämissä juhlissa päihtyneen vieraan aiheuttama vahinko on vuokralaisen vastuulla.
Vuokralainen ei ole vastuussa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta, ellei vuokrasopimuksessa ole sovittu, että huoneiston kunnossapitovastuu on vuokralaisella. Tavanomaista on kuluminen, joka syntyy pitkän ajan kuluessa, kuten pintamateriaalien (seinien ja lattian) kuluminen. Arvioitaessa, onko kuluminen ”tavanomaista”, huomioon otetaan vaurion syntytapa (äkillinen vai pitkän ajan kuluessa syntynyt), vuokrasuhteen kesto (pitkän vuokrasuhteen aikana asunto kuluu enemmän kuin lyhyen), asunnon ikä ja tehdyt remontit, materiaalit (erilaiset pintamateriaalit kuluvat eri tavalla) ja asukkaiden lukumäärä.
Tavallista kulumista ei ole esimerkiksi maalipinnalle aiheutunut vaurio, jos ikkuna on jätetty auki ja vettä on satanut sisälle.
4. Jos vuokralainen kuolee
Vuokralaisen kuolemalla ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta vuokrasopimuksen voimassaoloon. Vuokralaisen kuoleman jälkeen kuolinpesä vastaa vuokraehtojen täyttämisestä. Kuolinpesällä on oikeus irtisanoa vuokrasopimus, vaikka se olisi määräaikainen. Irtisanomisaika on yksi kuukausi.
Jos vuokrasopimus on kahden henkilön yhteinen, ja toinen heistä kuolee, toinen vuokralainen voi halutessaan jatkaa vuokrasuhdetta. Vuokrasuhteen jatkamisen oikeus on myös edesmenneen
henkilön asunnossa asuneella läheisellä, vaikka hän ei itse olisikaan ollut vuokrasopimuksen osapuoli.
Jatko-oikeus on vuokralaiselta jääneellä puolisolla, perheeseen kuuluvalla lapsella sekä vuokralaisen tai hänen puolisonsa vanhemmalla. Vuokrasuhteen jatkamista haluavat on ilmoitettava
vuokranantajalle kolmen kuukauden kuluessa vuokralaisen kuolemasta.
Vuokranantaja voi vastustaa jatkamisilmoitusta. Riitatilanteessa asian ratkaisee tuomioistuin vuokranantajan kanteesta.
5. Vuokralaisen parisuhde päättyy
Avioerossa tuomioistuin voi hakemuksesta päättää siitä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa toisen muuttamaan pois. Asia ratkaistaan sen mukaan, kummalla katsotaan olevan suurempi tarve asuntoon.
Jos aviopuolisot tai toinen heistä on vuokrannut yhteisenä kotina käytettävän huoneiston, tuomioistuin voi määrätä enemmän asunnon tarpeessa olevan puolison jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen aviopuolison vuokrasuhteesta – tai vapauttaa molemmat vuokrasuhteesta.
Tuomioistuin kuulee myös vuokranantajaa. Vuokrasuhdetta ei saa määrätä jatkumaan, jos on todennäköistä, että vuokranantaja joutuisi sen vuoksi kärsimään
vahinkoa.
6. Vuokralaisen konkurssi
Jos vuokralaisen omaisuus asetetaan konkurssiin, vuokranantaja voi vaatia konkurssipesää ilmoittamaan kuukauden määräajassa, ottaako se vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvat velvollisuudet. Jos konkurssipesä ei ota vastuuta, eikä vuokralainen aseta samassa kuukauden määräajassa vuokranantajalle vakuutta, vuokranantaja voi purkaa
vuokrasopimuksen.
Konkurssi ei estä vuokrasopimuksen irtisanomista tai purkamista. Vuokrasopimusta ei kuitenkaan voi purkaa sen vuoksi, että vuokraa on maksamatta konkurssia edeltävältä ajalta.
Jos konkurssipesä käyttää huoneistoa, se on käyttönsä ajalta vastuussa vuokrasopimuksen velvoitteista.
VUOKRANANTAJAN KEINOJA VUOKRAN VARMISTAMISEKSI
● Vakuus
Tavallisimmin vuokranmaksukausi on yksi kuukausi. Tällöin vuokranantaja voi edellyttää vuokralaiselta enintään kolmen kuukauden vuokravakuuden maksamista. Tyypillinen vakuus on kaksi kuukautta.
Vakuusehtoa vuokrasopimukseen kirjattaessa kannattaa mainita, mihin vakuus kohdistuu. Vakuuden voidaan sopia kohdistuvan maksamattomaan vuokraan tai myös laajemmin mahdollisten asuntoon vuokrasuhteen aikana tulevien vahinkojen korjaamiseen.
● Takuu vuokrasta
Eräät vuokrasuhteen välittäjäliikkeet tarjoavat välityksen lisäksi takauksen, jossa välitysliike takaa vuokranantajalle yhden vuoden vuokran maksun. Yleensä takauksen kohteena on ensimmäisen vuoden vuokranmaksu.
Jos vuokravakuus on ulkopuolisen yksityishenkilön takaus, takaus voi olla enintään kolmen kuukauden vuokraan.
● Ennakolta peritty vuokra
Ennakolta peritty vuokra on eri asia kuin vuokravakuus. Vuokranantaja ja vuokralainen voivat erityisestä syystä sopia, että vuokraa maksetaan ennakolta useammalta vuokranmaksukaudelta. Jos vuokranmaksukausi on kuukausi, ennakkoa voidaan sopia maksettavan enintään kolmelta kuukaudelta. Vuokrasuhteen aikana vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan vuokraansa ennakolta.
B Ongelmatilanteita vuokralaisen kannalta
1. Puute asunnon kunnossa
Vuokrahuoneiston kunnosta ei useinkaan ole erityisesti sovittu vuokrasopimuksessa. Jollei muusta ole sovittu, huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia. Vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia, että vastuu vuokralaisen käytössä olevien tilojen ja laitteiden kunnossapidosta ja kiinteistölle kuuluvista velvoitteista on vuokralaisella.
Muutettuaan asuntoon vuokralainen saattaa havaita, että huoneisto ei ole sovitussa kunnossa tai siihen tulee puutteita vuokrasuhteen aikana. Jos asunnon kunnossapitoa ei ole sovittu vuokralaisen vastuulle, hänen tulee pikaisesti ilmoittaa vuokranantajalle havaitsemistaan puutteista. Näitä ovat esimerkiksi ongelmat lämmityksessä tai jääkaapin tai kiukaan rikkoutuminen ilman vuokralaisen syytä.
Mikäli vuokranantaja ei kehotuksen saatuaan viivytyksettä tai sovitussa ajassa korjaa puutetta tai sitä ei voi korjata, vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus.
Jos vika on korjattavissa, mutta vuokranantaja ei sitä kehotuksesta huolimatta tee, vuokralainen saa purkamisen sijasta korjata asian vuokranantajan kustannuksella, eli vaatia vuokranantajalta Korjauskustannuksia jälkikäteen.
Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa puutteellisuus johtuu rakennuksen keskeneräisyydestä tai viranomainen on kieltänyt huoneiston käytön.
Vuokralaisella on oikeus vapautua vuokran maksulta tai saada alennusta ajalta, jolloin huoneistoa ei ole voitu käyttää tai se ei ole ollut sovitussa kunnossa. Oikeus alennukseen tai vapautukseen on aikaisintaan siltä ajalta, jolta vuokranantaja on saanut tiedot puutteista. Jos korjaukset johtuvat vuokralaisen aiheuttamasta vahingosta, oikeutta vuokranalennukseen ei ole.
Vuokrasopimuksessa huoneisto vuokrataan yleensä ”siinä kunnossa, jossa se oli sopimusta tehtäessä”.
Asunnon huolellinen ennakkotarkastaminen on tärkeää, sillä vuokralainen ei voi vedota puutteisiin, jotka hänellä oli tiedossa tai jotka hän olisi voinut havaita.
2. Vuokranantaja menettää asunnon hallinnan
Vuokranantajan on luovutettava huoneiston hallinta vuokralaiselle sovittuna päivänä. Mikäli vuokralainen ei saa huoneistoa hallintaansa ja viivästyksestä aiheutuu hänelle olennaista haittaa, hän voi purkaa vuokrasopimuksen.
Vuokrasopimuksen perusteella vuokralaiselle on oikeus yksin hallita huoneistoa. Vuokranantaja ei voi ilmoittamatta käydä huoneistossa enää sen jälkeen, kun vuokralaisen hallintaoikeus on alkanut.
Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten vuokralaisen pitää kuitenkin päästää vuokranantaja sopivana aikana huoneistoon. Huoneiston kunnon valvomisen nimissä vuokranantaja ei saa häiritä vuokralaisen normaalia asumista.
Jos vuokranantajalla on syytä epäillä, että huoneiston kunnossapitoa laiminlyödään, valvomiseen on oikeus tiheämmin.
Kun huoneisto on tarkoitus myydä tai vuokrata uudelleen, vuokran-antajalla on oikeus pitää huoneistossa näyttöjä. Ajankohdat tulee kuitenkin sopia yhdessä vuokralaisen kanssa.
3. Kohtuuton ehto vuokrasopimuksessa
Vuokrasopimuksen osapuolet voivat sopia vapaasti useimmista vuokrasuhteen ehdoista.
Jos sopimusehdon soveltaminen olisi vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se ottamatta huomioon. Jos sovittelun jälkeen sopimuksen jatkuminen muuten ennallaan ei olisi kohtuullista, sopimusta voidaan muutenkin sovitella tai määrätä sopimus raukeamaan.
Hyvän tavan vastaisia ehtoja voivat olla esimerkiksi vuokrasopimukseen kirjatut ehdot vuokranantajan ja vuokralaisen parisuhteesta. Kohtuuttomia ehtoja saattavat olla myös korkeat vuokrankorotusperusteet.
4. Vuokraus usealle
Vuokranantaja on saattanut tehdä samasta vuokrahuoneistosta samaa aikaa koskien vuokrasopimuksen kahden henkilön kanssa. Tällöin vuokrasuhde sitoo sitä vuokralaista, joka on vilpittömässä mielessä ottanut ensin huoneiston hallintaansa.
5 Jos vuokranantaja kuolee
Vuokranantajan kuollessa vuokranantajan sijaan tulee hänen kuolinpesänsä. Vuokranantajan kuolemalla ei ole vaikutusta vuokrasuhteeseen.
6. Vuokranantajan konkurssi
Mikäli vuokranantajan omaisuus asetetaan konkurssiin, hänen sijastaan puhevaltaa käyttää konkurssipesä. Konkurssi ei vaikuta vuokrasuhteeseen.
MUISTETTAVIA ASIOITA
● Vuokrasopimuksen purkaminen tarkoittaa, että vuokrasuhde päättyy heti. Irtisanomisessa vuokrasuhde päättyy sovitun tai laissa säädetyn irtisanomisajan kuluttua.
● Vuokrasuhteen irtisanominen ja purkuperusteeseen vetoaminen edellyttävät kirjallista ja todistettavaa tiedoksiantoa. Riitatilanteessa irtisanomis- ja purkuvaroituskirjeen pudottaminen vuokralaisen postilaatikosta ei riitä osoitukseksi siitä, että tiedoksianto on tehty.
● Purkaminen edellyttää todisteellista varoitusta purkamisoikeuden käytöstä. Jos vuokralainen korjaa käytöksensä tai maksaa laiminlyödyt maksut, ei vuokrasopimusta voi purkaa.
● Irtisanomisaika alkaa kulua sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jona irtisanominen on tehty. Jos irtisanominen tehdään vaikkapa 3. päivä tammikuuta, irtisanomisaika alkaa kulua vasta 31. Tammikuuta.
● Kun vuokranantaja irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen, hänen pitää ilmoittaa irtisanomiselle peruste ja vuokrasuhteen päättymisajankohta. Vuokranantaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta esimerkiksi korottaakseen vuokraa. Vuokralainen ei tarvitse irtisanomisen perusteeksi erityistä syytä.
● Jos huoneiston vuokraamisessa käytetään vuokravälitystä, välityspalkkion maksaa välitysliikkeen kanssa sopimuksen tehnyt henkilö.
● Huoneenvuokrasta säädetyssä laissa olevat vähimmäisehdot suojaavat kumpaakin sopimusosapuolta. Useasta sopimusehdosta osapuolet voivat vapaasti sopia. Pakottavien ehtojen vastainen sopimusehto on kuitenkin tehoton.
OTM, VARATUOMARI Petra Lindberg
ERIKOISTUNUT SOPIMUSOIKEUTEEN, PERHE-JA PERINTÖOIKEUTEEN JA KONKURSSIOIKEUTEEN.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.