1|Mitkä asiat ovat tärkeitä kansainvälisissä perimys- tai ositustilanteissa?On tärkeää tietää, mikä valtio on toimivaltainen, esimerkiksi voidaanko Suomessa määrätä pesänselvittäjä ja -jakaja. Entäminkä valtion lakia on sovellettava? Voidaanko annettu ratkaisu panna täytäntöön muissa valtiossa?
2|Milloin perintöasialla on kansainvälisiä liityntöjä Suomen näkökulmasta?Perinnönjättäjä tai perinnönsaaja saattaa asua ulkomailla tai kuolinpesään voi kuulua omaisuutta ulkomailla.
3|Miksi täytäntöönpantavuus on tärkeää?Tehdyillä toimilla ei välttämättä ole merkitystä, jos niitä ei saada täytäntöön siinä valtiossa, missä pitäisi. Esimerkiksi jos suomalaisessa perinnönjaossa päätettäisiin, miten Etelä-Afrikassa oleva kiinteistö jaetaan perillisten kesken, ei ole varmaa, hyväksyisivätkö Etelä-Afrikan viranomaiset Suomessa tehdyn perinnönjakokirjan.
4|Milloin kuolinpesään voidaan määrätä Suomen tuomioistuimessa pesänselvittäjä tai -jakaja?
Se voidaan määrätä siinä tapauksessa, jos perittävällä oli kuollessaan Suomessa asuin- tai kotipaikka, tai jos perittävältä jäi Suomessa olevaa omaisuutta eikä pesänselvitystä tai perinnönjakoa tuon omaisuuden osalta toimiteta siinä valtiossa, jossa perittävällä oli asuin- tai kotipaikka.
5|Mitä lakia omaisuuden ositukseen sovelletaan?
Jolleivät puolisot ole toisin sopineet, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Jos aviopuolisot muuttavat ulkomaille, sovelletaan niin kutsuttua viiden vuoden sääntöä. Lue lisää kohdasta 7.
6|Mitä lakia sovelletaan perimykseen?
Jollei perittävä ole testamentissa toisin määrännyt, perimykseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan kotipaikka. Jos suomalainen asuu kuollessaan ulkomailla, sovellettavaksi voi tulla tuolloisen asuinpaikan laki. Katso alla oleva viiden vuoden sääntö.
7|Mitä tarkoittaa niin kutsuttu viiden vuoden sääntö?
Se tarkoittaa avioliittolakiin ja perintökaareen sisältyvää sääntöä, jonka mukaan vieraan valtion lakia sovelletaan, jos puolisot ovat asuneet uudessa asuinmaassaan viisi vuotta ennen ositusperustetta, joka voi olla toisen puolison kuolema tai avioero. Jos suomalaiset puolisot palaavat asumaan takaisin Suomeen, Suomen lakia sovelletaan kuitenkin välittömästi.
Samoin perintöoikeudessa vieraan valtion lakia sovelletaan vasta, jos suomalainen on asunut vieraassa valtiossa vähintään viisi vuotta välittömästi ennen kuolemaansa.
Joskus ositukseen ja perinnönjakoon voidaan joutua soveltamaan eri valtioiden lakeja. Tämä voi olla lakiviittauksin järjesteltävissä etukäteen.
8|Miten asuin ja -kotipaikka määritetään?
Henkilön keskeinen elämänpiiri on merkittävä ratkaisukriteeri. Henkilöillä, jotka asuvat puolet vuodesta Espanjassa ja puolet Suomessa ja omaisuutta on molemmissa maissa, keskeisen elämänpiirin määrittäminen voi olla vaikeaa. Näkökulma täytyy olla sen maan lain mukainen, jonka lakia tulkitaan. Jos tulkitaan Suomen lain mukaista kotipaikkakäsitettä, tulkinta on Suomen oppien mukainen.
9|Mikä on lakiviittaus?
Lakiviittaus on sopimuksessa, esimerkiksi avioehtosopimuksessa tai asiakirjassa (esimerkiksi testamentissa oleva ehto), jossa määritetään, minkä valtion lakia asiaan sovelletaan. Lakiviittaus ei voi olla osittainen. Siinä ei voi valita, että tuohon omaisuuteen sovelletaan esimerkiksi Suomen lakia ja johonkin toiseen Ranskan lakia.
10|Mitä hyötyä lakiviittauksesta voi olla?
Lakiviittauksella voidaan estää se, että esimerkiksi ositukseen ja perinnönjakoon tulevat sovellettavaksi eri valtioiden ositusta ja perinnönjakoa koskevat lait. Esimerkiksi perinnönjakoa koskeva lakiviittaus on Suomen perintökaaren mukaan tehtävä testamentin määrämuodossa. Lakiviittausta ei välttämättä hyväksytä kaikissa valtioissa.
11|Voiko valita minkä tahansa valtion lain sovellettavaksi perinnönjakoon?
Perintökaaren mukaan voi valita lain, johon on läheinen liittymä; määräyksen tekoaikaisen tai kuolinhetken mukaisen kansalaisuusvaltion, nykyisen tai entisen kotipaikan tai puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan valtion lain.
EU:n perintöasetuksen voimaantulon 17.8.2015 jälkeen voi valita pelkästään testamentin tekohetken tai kuolinhetken kansalaisuusvaltion lain. Jos esimerkiksi suomalainen henkilö tekee lakiviittauksen perintökaaren hyväksymään lakiin asianmukaisesti ennen 17.8.2015, määräys on pätevä asetuksen voimaantulon jälkeenkin.
12|Mikä on EU:n perintöasetus?
Se on 17.8.2015 voimaan tuleva EU-asetus, jolla yhtenäistetään kansainvälisluonteisia perintöoikeudellisia säännöksiä EU:n alueella.
13|Mitä tarkoittaa renvoi eli viittausperiaate?
Jos renvoi hyväksytään, niin lainvalinnalla viitataan myös vieraan valtion lainvalintasäännöksiin. Jos taas renvoi torjutaan, niin lainvalinnalla viitataan ainoastaan kyseessä olevan valtion aineellisiin säännöksiin. Jos renvoi hyväksytään, se voi aiheuttaa hankalia tilanteita, kun molempien valtioiden lait viittaavat toisen valtion lakiin.Suomen kansainvälisessä perhe- ja perintöoikeudessa ei pääsääntöisesti sovelleta viittausperiaatetta, eli lakiviittaus tarkoittaa ainoastaan viittausta toisen valtion aineellisoikeudellisiin säännöksiin.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kansainvälinen oikeus
Kansainvälisessä oikeudessa käsitellään pääasiassa valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen välisiä oikeussuhteita.
Kansainvälinen yksityisoikeus
Kansainvälisessä yksityisoikeudessa tutkitaan luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, eli esimerkiksi yritysten, yhdistysten ja muiden niin kutsuttujen juridisten henkilöiden välisiä suhteita. Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännöt esimerkiksi siitä, minkä valtion lakia sovelletaan kansainvälisiä liityntöjä sisältävään perimystilanteeseen.
Perintöstatuutti
Perimykseen sovellettava laki.
Hallintostatuutti
Pesänselvitykseen ja kuolinpesän hallintoon sovellettava laki. Perimykseen ja kuolinpesän hallintoon voidaan joskus soveltaa eri lakia.
Forum shopping
Oikeuspaikkakeinottelua siten, että oikeuspaikaksi ja sovellettavaksi laiksi pyritään saamaan itselle mieluinen oikeuspaikka tai -laki.
Ordre public -periaate
Ehdottomuusperiaate, jonka mukaan ulkomaisen oikeuden lakia ei sovelleta, jos se on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita. Myöskään ulkomailla annettua päätöstä tai tuomiota ei panna täytäntöön Suomessa, jos se on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita. Kyseessä on poikkeussäännös, jota tulkitaan suppeasti. Tehdyillä toimilla ei ole merkitystä, jos niitä ei saada täytäntöön siinä valtiossa, missä pitäisi.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
ESIMERKKITAPAUS APerittävää Suomessa ja Espanjassa
KYSYMYS | Suomalainen pariskunta on asunut jo kymmenen vuotta puolet vuodesta Espanjasta omistamassaan asunnossa ja puolet vuodesta Suomessa kesähuvilallaan. Lapset perheineen asuvat Suomessa. Pankkitilejä on sekä Suomessa että Espanjassa. Mies sairastuu vakavasti Espanjassa ja kuolee myöhemmin Suomessa. Mitä asioita on hoidettava? Mitä on huomioitava käytännön järjestelyihin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa?
VASTAUS| Jos puolisoilla on hyvä vakuutus, se on todennäköisesti maksanut potilaan sairauskustannukset sekä vakuutusehdoista riippuen myös kuljetuskustannukset Suomeen.Kumpi valtio on puolisoiden kotipaikka, Espanja vai Suomi? Kumpaan on läheisempi yhteys? Todennäköisesti tällä hetkellä Suomeen, koska siellä asuu perhe, mies kuoli Suomessa ja siellä on puolisoiden pitempiaikainen kotipaikka sekä kesämökki. Tällöin perimykseen sovelletaan Suomen perintölakia.
Suomessa on pidettävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta.
Suomen perukirjaan tulee merkitä Espanjassa sijaitseva omaisuus, asunto ja pankkitilit.
Espanjan lain mukaan huoneistot ovat kiinteää omaisuutta, johon sovelletaan Espanjan lakia. Espanjassa suositellaan usein, että siellä sijaitsevasta omaisuudesta tehdään oma testamentti, joka talletetaan notaarille. Jos tällainen on tehty, Espanjan perintö jaetaan testamentin mukaisesti.
Espanjassa on tehtävä oma perunkirjoitus siellä sijaitsevasta omaisuudesta. Tätä varten on palkattava Espanjasta oma lakimies hoitamaan perunkirjoitus Espanjassa.
Espanjassa määrätään perintöverot siellä sijaitsevasta omaisuudesta Espanjan lakien mukaisesti. Aineellista perintöoikeutta koskevat lait voivat olla erilaiset Suomessa ja Espanjassa.
Jos lakeja sovelletaan eri lailla Espanjassa ja ositus tai perinnönjako siellä johtaa erilaiseen lopputulokseen, asia voidaan huomioida osituksessa tai perinnönjaossa Suomessa.
Suomessa määrätään perintövero Suomen määräysten mukaisesti myös Espanjassa sijaitsevasta omaisuudesta.
Suomen perintöverosta voidaan vähentää Espanjaan maksettu perintövero veronhyvitysjärjestelmän mukaisesti. Perintöveroa ei joudu maksamaan kaksi kertaa.
Espanjassa sijaitsevan kiinteän omaisuuden myymistä tai jakamista varten asiakirjat tulee olla tehty Espanjassa.
ESIMERKKITAPAUS BOmaisuus halutaan pitää lapsilla
KYSYMYS | Vanhemmat haluavat lahjoittaa lapsilleen omaisuutta. Yksi lapsista, Kerttu, on kihloissa ulkomaalaisen kanssa. Vanhemmat ja lapset haluavat yhdessä varmistaa sen, että vanhempien lahjoittama omaisuus pysyy heidän omien lastensa omistuksessa, eikä mene puolisoille mahdollisessa avioerossa tai perinnönjaossa. Mitä asioita pitää ottaa huomioon?
VASTAUS | Vanhemmat voivat tehdä lahjoitusasiakirjaan ilmoituksen, ettei lahjansaajien aviopuolisoilla ole aviooikeutta heiltä saatuun omaisuuteen.
Jos nuoripari menee naimisiin, he voivat lisäksi tehdä oman avioehtosopimuksen, jolla poistetaan puolisoiden aviooikeus toinen toistensa omaisuuteen joko kokonaan tai pelkästään lahjoitettua tai perittyä omaisuutta koskien. Tämän lisäksi he voivat tehdä avioehtosopimukseen lakiviittauksen, että heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia.
Jos nuoripari menee naimisiin, Kerttu voi tehdä oman testamentin siten, että mikäli hän kuolee ilman rintaperillisiä, lahjaksi saatu omaisuus menee esimerkiksi Kertun sisaruksille. Jos testamenttia ei ole ja Kerttu kuolee ilman rintaperillisiä, puoliso perii hänen omaisuutensa.
Jos nuoripari muuttaa ulkomaille, heidän kannattaa heti uudessa kotimaassaan ottaa yhteyttä lakimieheen ja varmistaa, miten asiat menevät uuden kotimaan lakien mukaan.
Suomessa pätevästi tehdyt asiakirjat ja lakiviittaukset eivät välttämättä ole päteviä ulkomailla. Tuolloin täytyy tehdä asiakirjat uudestaan ulkomailla siten, että mahdollisimman pitkälle päästään samoihin tavoitteisiin.
Perintöverotus kansainvälisissä asioissa
1|Milloin Suomella on mahdollisuus määrätä perintöveroa?
Jos vähintään toinen osapuolista, perittävä tai perillinen, asuu Suomessa tai jos perintöön sisältyy Suomessa sijaitsevaa kiinteää tai siihen rinnastettavaa omaisuutta. Joidenkin valtioiden kanssa tehtyjen perintösopimusten mukaan Suomella ei välttämättä ole verotusoikeutta, vaikka nämä edellytykset täyttyisivätkin.
2|Voiko perintöön kohdistua kaksinkertainen perintöverotus, Suomessa ja esimerkiksi kiinteistön sijaintimaan valtiossa?
Perintöön voi kohdistua kahden valtion perintöverotus useimmiten seuraavissa tilanteissa: jos Suomessa kuolleen henkilön omaisuuteen sisältyi ulkomailla olevaa kiinteää omaisuutta, tai jos perinnönjättäjä asui kuollessaan ulkomailla ja omaisuuden saaja Suomessa.
3|Poistetaanko kaksinkertaista verotusta?
Suomessa määrättävästä verosta vähennetään veronhyvitys hyvitysmenetelmän mukaisesti, jos omaisuuden saaja asui Suomessa verovelvollisuuden alkaessa ja samasta saannosta on maksettu veroa ulkomaille ja Suomeen.
Useimmiten tämä tulee esiin tapauksissa, joissa suomalaisella pariskunnalla on asunto Espanjassa. Asunto on kiinteää omaisuutta, josta on maksettava perintövero Espanjaan.
4|Milloin on tehtävä ilmoitus perinnöstä Suomessa?
Perunkirjoitusvelvollisuutta ei ole, ellei perinnönjättäjällä ollut kotipaikkaa Suomessa. Tällöin Suomessa asuvan perillisen, testamentinsaajan tai pesänhoitajan on tehtävä verohallinnolle perintöveroilmoitus. Perintöveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta tai siitä, kun Suomessa asuva perillinen tai testamentin saaja sai tiedon hänelle tulevasta perinnöstä tai testamentista.
5|Milloin perintöveroilmoitusta ei tarvitse tehdä?
Perintöveroilmoitusta ei anneta, jos Suomella ei ole perintöverotusoikeutta tai verosopimusten mukaan perintö on kokonaisuudessaan vapautettu perintöverosta.
6|Missä kansainvälistä perintöverotusta koskevat asiat Suomessa hoidetaan?
Ne hoidetaan keskitetysti pääkaupunkiseudun verotoimistossa.
7|Mistä saa lisätietoa kansainvälisestä perintöja lahjaverosta?
Verohallinto on tehnyt kansainvälisistä perintö- ja lahjaveroasioista syventävät ohjeet, jotka löytyvät vero.fi sivustolta Syventävät vero-ohjeet -osiosta.
Jos läheinen kuolee ulkomailla
1|Mikä taho auttaa, jos Suomen kansalainen kuolee ulkomailla esimerkiksi ollessaan yksin matkalla?
Kun Suomen edustusto ulkomailla saa ilmoituksen suomalaisen kuolemasta viranomaiselta tai muualta, esimerkiksi matkaoppaalta, se ilmoittaa siitä välittömästi ulkoasiainministeriölle tiedon välittämiseksi lähiomaiselle.
Edustusto avustaa tarvittaessa vainajan hautaamiseen, tuhkaamiseen tai Suomeen kuljettamiseen liittyvissä toimenpiteissä vainajan lähiomaisten toiveiden mukaisesti.
Kuolemantapauksessa suomalainen matkustajavakuutus kattaa yleensä joko kotiutuskulut ulkomailta vainajan asuinpaikkakunnalle Suomeen tai paikalliset hautauskulut. Mikäli vainajalla ei ollut vakuutusta, omaiset vastaavat kaikista kuluista. On huomioitava, että kotiutuskulut Suomeen voivat olla varsin suuret.
2|Miten suomalainen saa tiedon, jos on perimässä omaisuutta ulkomailta?
Edustusto ilmoittaa ulkoministeriölle sellaisesta tietoonsa tulleesta perintöasiasta, jossa perillisiä oletettavasti asuu Suomessa.
Ulkoministeriö välittää tiedon asiasta kyseisille perillisille tai muulle asianosaiselle, joiden henkilöllisyys ja olinpaikka ovat kohtuudella selvitettävissä. Tämän jälkeen perillisen tulee itse olla aktiivinen asiassa.
3|Kuka auttaa, jos tietää olevansa perillinen ulkomailla, mutta ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä?
Ulkoministeriö voi pyynnöstä edustuston välityksellä selvittää, kenen hoidossa jäämistö on. Ulkoministeriö avustaa perillisiä myös pesänhoitajan saamisessa. Perilliset voivat hoitaa jäämistöasian myös itse olemalla suoraan yhteydessä pesänhoitajaan ja toimittamalla tälle tarvittavat perintöoikeuden osoittavat asiakirjat käännöksin.
4|Minkälaista lakiapua tarvitaan kansainvälisissä perintöasioissa, joissa perintö jaetaan toisessa maassa kuin missä osa omaisuudesta sijaitsee?
Perintöasia tai muu omaisuutta koskeva asia, jossa on kansainvälisiä yhteyksiä, vaatii lakiapua useista eri valtioista. Sieltä, missä perintö jaetaan ja sieltä, missä perintöä sijaitsee. Suomalainen lakimies ei voi toimia vaadittavalla tavalla ulkomaisissa viranomaisissa eikä tietää uusinta tietoa toisen valtion kansallisista säädöksistä.
5|Mikä on perintösopimus ja onko sellainen Suomessa pätevä?
Perintösopimus on sitova etukäteen tehty sopimus perinnön jakamisesta. Suomessa sopimus ei ole pätevä. Sopimukset ovat sallittuja Saksassa, Tanskassa, Norjassa ja Englannissa.
Esimerkkejä eri valtioiden lakien eroista
◗ Jos suomalainen pariskunta asuu Ruotsissa ja toinen puolisoista kuolee siellä, sovelletaan pääsääntöisesti Ruotsin lakia. Ruotsin perintökaaren mukaan leski saa koko omaisuuden perintönä ennen yhteisiä rintaperillisiä. Perinnöstä ei makseta perintöveroa Ruotsiin eikä Suomeen. Jos Suomessa asuvat rintaperilliset vaativat määräajassa, että perimykseen sovelletaan Suomen perintökaarta, perintö menee Suomen perintökaaren mukaan rintaperillisille. Tällöin Suomessaolevat lapset maksavat perintöveroa koko perinnöstä.
◗ Englannissa aiemmin tehty testamentti kumoutuu, jos testamentin tekijä menee testamentin tekemisen jälkeen naimisiin eikä ole huomioinut testamentissa uutta puolisoaan.
◗ Saksassa, Tanskassa, Norjassa ja Englannissa sallitaan perintösopimukset, jotka ovat sitovia sopimuksia perinnön jakamisesta.
◗ Suomalaisen perillisen ei tarvitse maksaa perintöveroa Sveitsistä saadusta perinnöstä. Poikkeuksena on Suomessa sijaitseva kiinteä tai siihen rinnastettava verospimuksessa määritelty omaisuus.
◗ Olennaisia eroavaisuuksia eri maiden välillä voi olla eläkeoikeuksissa ja niiden jakautumisessa, elatusavussa avioeron jälkeen, lesken asemassa osituksessa ja perinnönjaossa.
Uusi EU:n perintöasetus yksinkertaistaa ja yhtenäistää
Euroopan Unionin perintöasetus tulee voimaan Euroopan Unionin alueella 17.8.2015. EU:n perintöasetusta sovelletaan perimyksiin, jos perittävä on kuollut 17.8.2015 tai sen jälkeen. Suomen ja Ruotsin välillä on Pohjoismainen sopimus, jota sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeenkin. Osa valtioista, esimerkiksi Tanska, Iso-Britannia ja Irlanti, eivät sovella asetusta.
Asetuksella pyritään yksinkertaistamaan perintöasioiden hoitoa jäsenvaltioissa. Se koskee viranomaisten toimivaltaa, lainvalintaa, päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Asetuksella ei kuitenkaan puututa perinnön verottamiseen. Myös kiinteistöjen omistussuhteisiin sovelletaan käytännössä aina kiinteistön sijaintimaan lakia.
Valinnanvapaus supistuu
Suomen perintökaaren mukaan testamenttimääräyksellä voi tällä hetkellä valita noudatettavaksi perintölaiksi oman kansalaisuuden mukaan määräytyvän lain, nykyisen tai entisen kotipaikkavaltionsa asuinpaikan mukaan määräytyvän lain tai puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavan lain.
Uuden perintöasetuksen mukaan perittävä voi määrätä perimykseen sovellettavaksi ainoastaan sen valtion lain, jonka kansalainen hän on määräyksen tehdessään tai kuollessaan. Valinnanvapaus supistuu olennaisesti.
Jos lakiviittausta ei ole, perimykseen sovelletaan uuden perintöasetuksen mukaan viimeisen asuinpaikkavaltion lakia tai poikkeuksellisesti läheisimmän liittymän lakia.
Uuden perintöasetuksen mukaan sovellettava laki muuttuu heti, kun henkilön asuinpaikka vaihtuu eikä aikaisempaa viiden vuoden siirtymäaikaa enää ole. Asuinpaikka ei kuitenkaan aina määräydy sen mukaan, missä henkilö on kirjoilla, vaan asuinpaikkana voidaan pitää myös sitä maata, missä katsotaan henkilön elämän keskipisteen sijaitsevan.
Uusi asetus voi tuoda yllätyksiä 17.8.2015 jälkeen muun muassa suomalaiselle pariskunnalle, joka on aiemmin asunut Suomessa, mutta vastikään muuttanut vakituisesti Espanjaan. Jos toinen puolisoista kuolee Espanjassa 17.8.2015 jälkeen, perimykseen saatetaan soveltaa ilman testamenttimääräystä heti Espanjan lakia. Puolisoilla ei välttämättä ole lainkaan tiedossaan se, miten perintö Espanjan lakien mukaan jakautuu.
Perintötodistus käyttöön
Asetus tuo myös uuden asiakirjan, eurooppalaisen perintötodistuksen. Uuden perintötodistuksen avulla perilliset ja muut testamentinsaajat sekä jäämistönhoitajat pystyvät todistamaan asemansa toisessa jäsenvaltiossa. Tämä tulee helpottamaan olennaisesti kansainvälisten perintöasioiden hoitoa.
Mitä kannattaa tehdä?
Ennen 17.8.2015 tehty lakiviittaus on pätevä, jos se on tekoajankohtana pätevä perittävän asuinpaikka- tai kansalaisuusvaltiossa tuolloin voimassa olleiden säännösten nojalla. Asetuksen voimaantulon jälkeen lakiviittauksen pätevyys laajenee kattamaan kaikki jäsenvaltiot. Tällä hetkellä kaikki EU-valtiot eivät hyväksy Suomessa pätevästi tehtyä lakiviittausta.
Jos suomalaiset puolisot asuvat ulkomailla, heillä on siellä omaisuutta ja he silti haluavat, että heidän perimykseensä sovelletaan Suomen lakia, heidän on tehtävä lakiviittaus Suomen lakiin testamentin määrämuodossa ennen 17.8.2015.
ASIANTUNTIJAMME OTK, VARATUOMARI JA ASIANAJAJA ILONA PIIRONEN ON ERIKOISTUNUT PERHE- JA PERINTÖOIKEUTEEN.
Oma aika 2/2014
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.