1 KUN AVI­O­LIIT­TO SOL­MI­TAAN

● Saa­vat­ko puo­li­sot osuu­den tois­ten­sa omai­suu­des­ta?

Avi­o­lii­ton sol­mi­mi­nen ei vai­ku­ta omis­tus­suh­tei­siin. Ni­mi­pe­ri­aat­teen mu­kaan mo­lem­mat puo­li­sot omis­ta­vat ni­mis­sään ole­van omai­suu­ten­sa ja vas­taa­vat omis­ta ve­lois­taan.

Jos puo­li­sot ei­vät ole teh­neet avi­oeh­to­so­pi­mus­ta, he saa­vat nai­mi­siin­me­non jäl­keen avio-oi­keu­den tois­ten­sa avio-oi­keu­de­na­lai­seen omai­suu­teen. Tämä ei an­na kui­ten­kaan omis­tu­soi­keut­ta mi­hin­kään tiet­tyyn omai­suu­teen. Avio-oi­keu­den konk­reet­ti­nen mer­ki­tys tu­lee il­mi vas­ta omai­suu­den osi­tuk­ses­sa avi­o­lii­ton päät­ty­es­sä eroon tai toi­sen puo­li­son kuo­le­maan.

Jos puo­li­son omai­suus on jon­kin muun mää­räyk­sen, esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin tai lah­ja­kir­jan no­jal­la, avi­ooi­keu­des­ta va­paa­ta omai­suut­ta, toi­nen puo­li­so ei saa avio-oi­keut­ta

● Mil­loin avi­o­lii­ton ela­tus­vel­vol­li­suus al­kaa?

Ela­tus­vel­vol­li­suus al­kaa avi­o­lii­ton sol­mi­mi­ses­ta.

● Mitä avi­o­lii­ton ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa?

Ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, et­tä mo­lem­pien puo­li­soi­den tu­lee ot­taa ky­kyn­sä mu­kaan osaa yh­tei­sen ta­lou­den me­noi­hin.

Tämä vel­vol­li­suus huo­mi­oi­daan esi­mer­kik­si ha­et­ta­es­sa so­si­aa­li­sin pe­rus­tein myön­net­tä­viä tu­kia. Ha­ke­muk­sis­sa ky­sy­tään mo­lem­pien puo­li­soi­den tu­lot ja va­ral­li­suus.

● On­ko avo­puo­li­soi­den tai kih­la­kump­pa­nien vä­lil­lä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta?

Avo­puo­li­soi­den ja kih­la­kump­pa­nien vä­lil­lä ei ole la­ki­sää­teis­tä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta. So­si­aa­lie­tuuk­sien har­kin­nas­sa vai­kut­ta­vat kui­ten­kin usein myös puo­li­son tu­lot. Avo­puo­li­so tai kih­la­kump­pa­ni voi poik­keus­ta­pauk­sis­sa saa­da avus­tus­ta kuol­leen kump­pa­nin­sa kuo­lin­pe­säl­tä, jos tämä on ol­lut käy­tän­nös­sä toi­sen ela­tuk­ses­ta riip­pu­vai­nen ja on ela­tuk­sen tar­pees­sa.

● Voi­ko avio-oi­keu­den puo­li­son omai­suu­teen pois­taa jo en­nen avi­o­lii­ton sol­mi­mis­ta?

Avio-oi­keu­den voi pois­taa te­ke­mäl­lä avi­oeh­to­so­pi­muk­sen ja lä­het­tä­mäl­lä sen re­kis­te­röi­tä­väk­si maist­raat­tiin jo en­nen avi­o­lii­ton sol­mi­mis­ta.

● Mitä jos avi­oeh­to­so­pi­mus on al­le­kir­joi­tet­tu puo­li­soi­den kes­ken, mut­ta se on jää­nyt re­kis­te­röi­mät­tä maist­raa­tis­sa?

Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set ovat tiu­kat. Re­kis­te­röi­mä­tön avi­oeh­to­so­pi­mus on pä­te­mä­tön.

● Voi­ko vain toi­nen puo­li­so lä­het­tää al­le­kir­joi­te­tun avi­oeh­to­so­pi­muk­sen re­kis­te­röi­tä­väk­si maist­raat­tiin?

Kyl­lä voi.

● Puo­li­so muut­taa asu­maan toi­sen puo­li­son vuok­raa­maan asun­toon. Kuka vas­taa vuok­ras­ta?

Jos puo­li­so il­moi­te­taan myös asuk­kaak­si ky­sei­seen asun­toon, he vas­taa­vat vuok­ras­ta yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti, vaik­ka  vuok­ra­so­pi­mus oli­si­kin vain toi­sen ni­mis­sä.

● Jou­tu­vat­ko puo­li­sot vas­tuu­seen tois­ten­sa ve­lois­ta?

Ni­mi­pe­ri­aat­teen mu­kaan puo­li­sot vas­taa­vat it­se omis­ta ve­lois­taan. Yh­teis­vas­tuu voi pe­rus­tua so­pi­muk­seen tai esi­mer­kik­si ta­kauk­seen puo­li­son ve­las­ta. Yh­des­sä ote­tuis­ta ve­lois­ta puo­li­sot vas­taa­vat yleen­sä yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti.

Jos toi­sen puo­li­son ve­lan pan­tik­si on an­net­tu yh­des­sä omis­tet­tua omai­suut­ta, voi tätä kaut­ta me­net­tää pan­tik­si an­ne­tun omai­suu­den.

Mo­lem­mat puo­li­sot vas­taa­vat yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti toi­sen puo­li­son ot­ta­mas­ta ela­tus­ve­las­ta, esi­mer­kik­si ruo­ka­kau­pan ti­lil­le os­te­tus­ta ruo­as­ta. Yh­teis­vas­tuu­ta ela­tus­ve­las­ta ei kui­ten­kaan syn­ny, jos vel­ko­ja tie­si, et­tä puo­li­sot asu­vat vä­lien rik­kou­tu­mi­sen vuok­si eril­lään.

RAHA-ASI­OIS­TA KAN­NAT­TAA PU­HUA

Raha saa ai­kaan rii­to­ja, jos puo­li­sot käyt­tä­vät sitä hy­vin eri ta­val­la tai jos ra­han käyt­töön liit­tyy sa­lai­lua. Ta­lou­del­lis­ten asi­oi­den miet­ti­mi­nen avi­o­lii­ton ai­ka­na voi tun­tua ikä­väl­tä, mut­ta jo­kai­sen kan­nat­taa teh­dä se. Mo­nen­lai­sia ta­lou­del­li­sia ti­lan­tei­ta voi tul­la eteen nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa. Mo­net asi­at ovat myös jär­jes­tet­tä­vis­sä oi­keu­den­mu­kai­ses­ti avi­o­lii­ton ai­ka­na, jos sii­hen löy­tyy tah­toa. Rau­hal­li­suus raha-asi­ois­sa vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti myös rak­kau­teen.

2 AVI­O­LII­TON AI­KA­NA

● Voi­ko puo­li­so myy­dä ar­vo­pa­pe­rei­ta il­man toi­sen suos­tu­mus­ta?

Puo­li­so voi myy­dä ar­vo­pa­pe­rei­ta yk­sin, jos ar­vo­pa­pe­rit ovat puo­li­son omis­sa ni­mis­sä ei­vät­kä ne ole min­kään yh­des­sä ote­tun lai­nan va­kuu­te­na.

● Voi­ko puo­li­so myy­dä yk­sin omis­sa ni­mis­sään ole­van, per­heen käy­tös­sä ol­leen ke­sä­mö­kin?

Voi myy­dä.

● Voi­ko puo­li­so myy­dä yk­sin omis­sa ni­mis­sään ole­van per­heen yh­tei­sen ko­din?

Ei voi myy­dä. Ko­din myyn­tiin tar­vi­taan toi­sen puo­li­son suos­tu­mus.

● Ker­tyy­kö ko­ti­työs­tä elä­ket­tä?

Elä­ket­tä kar­tut­ta­via so­si­aa­lie­tuuk­sia ovat esi­mer­kik­si äi­tiys-, isyys- ja van­hem­pain­ra­ha, työt­tö­män an­si­o­päi­vä­ra­ha, kun­tou­tus­ra­ha, sai­raus­päi­vä­ra­ha sekä ta­pa­tur­ma- ja lii­ken­ne­va­kuu­tus­la­kien an­si­on­me­ne­tys­kor­vaus. Myös opis­ke­lus­ta kart­tuu elä­ket­tä, jos tut­kin­non suo­rit­taa val­miik­si.

Nämä jak­sot kar­tut­ta­vat työ­e­lä­ket­tä kui­ten­kin vä­hän ver­rat­tu­na työs­sä käyn­tiin.

Pal­kat­to­mis­ta so­si­aa­lie­tuuk­sis­ta ker­tyy työ­e­lä­ket­tä edel­lyt­tä­en, et­tä työ­u­ran­sa ai­ka­na te­kee työ­e­lä­ke­va­kuu­tet­tua an­si­o­työ­tä yh­teen­sä 17 128,41 eu­roa (vuo­den 2015 taso).

Jos puo­li­so jää va­paa­eh­toi­ses­ti ko­tiin sen jäl­keen, kun lap­si on täyt­tä­nyt kol­me vuot­ta ei­kä hae työt­tö­myys­kor­vauk­sia, hä­nel­le ei ker­ry elä­ket­tä lain­kaan.

● Voi­ko myö­hem­min ai­heu­tua han­ka­luuk­sia, jos toi­nen mak­saa asun­to­lai­nan ja toi­nen os­taa ruo­at?

Avi­o­lii­ton ai­ka­na kum­pi­kin puo­li­so osal­lis­tuu yh­tei­siin me­noi­hin ky­kyn­sä mu­kaan. Jos puo­li­soil­la on avio-oi­keus tois­ten­sa omai­suu­teen, ei ole yleen­sä mer­ki­tys­tä sil­lä, jos toi­nen mak­saa asun­to­lai­naa ja toi­nen enem­män ku­lu­tuk­seen me­ne­viä ku­lu­ja.

Jos puo­li­sot ovat teh­neet avi­oeh­to­so­pi­muk­sen, ei­kä heil­lä ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen, mak­su­jen ja­kau­tu­mi­ses­sa kan­nat­taa ol­la tar­kem­pi. Pi­dem­män pääl­le ei ole ta­sa­puo­lis­ta, jos toi­nen ker­ryt­tää va­ral­li­suut­taan mak­sa­mal­la ta­kai­sin omaa lai­naan­sa toi­sen mak­sa­es­sa ruo­at, jois­ta ei jää nä­ky­vää va­ral­li­suut­ta.

3 EN­TÄ JOS PUO­LI­SO VEL­KAAN­TUU?

● Voi­ko puo­li­so ot­taa vel­kaa il­man toi­sen suos­tu­mus­ta?

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen hen­ki­lö saa ot­taa vel­kaa il­man puo­li­son­sa suos­tu­mus­ta.

● Min­kä­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa puo­li­so voi yli­vel­kaan­tua?

Yri­tys voi men­nä kon­kurs­siin. Ta­kaus voi lan­ge­ta mak­set­ta­vak­si. Puo­li­so voi myös elää yli va­ro­jen­sa ja ot­taa esi­mer­kik­si kal­lii­ta pi­ka­vip­pi­lai­no­ja. Ta­po­ja on mo­nia.

● Mitä voi teh­dä, jos nä­kee toi­sen vel­kaan­tu­van ei­kä pu­hu­mi­nen au­ta?

Avi­oeh­to­so­pi­muk­sel­la saa ero­tel­tua va­rat ja ve­lat si­ten, et­tei kum­mal­la­kaan ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen. Jos puo­li­so ei suos­tu te­ke­mään avi­oeh­to­so­pi­mus­ta, avi­oe­ro­ha­ke­muk­sen vi­reil­le­tu­lo­päi­vä on osi­tus­pe­rus­te­päi­vä, jon­ka mu­kaan mää­räy­tyy osi­tet­ta­vaan omai­suu­teen kuu­lu­vat ve­lat ja va­rat. Avi­o­lii­ton ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kuu sil­ti avi­o­lii­ton päät­ty­mi­seen saak­ka.

● Voi­ko va­rak­kaam­pi puo­li­so me­net­tää omai­suut­taan puo­li­son­sa ulo­sot­to­vel­ko­jil­le?

Puo­li­soil­la on eril­li­set va­ral­li­suu­det. Ulo­sot­to­ve­lal­li­sen vel­kaa ei voi mak­saa hä­nen puo­li­son­sa va­ral­li­suu­des­ta. Jos puo­li­sot omis­ta­vat ulos­mi­ta­tun omai­suu­den, esi­mer­kik­si kiin­teis­tön yh­des­sä, koko kiin­teis­tö voi­daan jou­tua ulos­mit­taa­maan toi­sen puo­li­son ve­las­ta. Vel­ko­jil­le me­nee täl­löin ai­no­as­taan ve­lal­lis­puo­li­son osuus kaup­pa­hin­nas­ta.

● Voi­ko ve­lal­lis­puo­li­son vel­kaa ulos­mi­ta­ta hä­nen puo­li­son­sa tu­lois­ta?

Ei voi. Vel­ko­ja ulos­mi­ta­taan vain ve­lal­li­sen omis­ta tu­lois­ta.

● Vai­kut­ta­vat­ko puo­li­son tu­lot vel­kaan­tu­neen puo­li­son ulo­so­tos­sa?

Ve­lal­li­sen ja hä­nen per­heen­sä toi­meen­tu­loa var­ten jä­te­tään ai­na ulos­mit­taa­mat­ta suo­ja­o­suus. Kun suo­ja­o­suut­ta las­ke­taan, ote­taan huo­mi­oon ve­lal­li­sen ela­tuk­sen va­ras­sa ole­va avio- tai avo­puo­li­so ja sa­mas­sa ta­lou­des­sa asu­vat omat ja puo­li­son alai­käi­set lap­set sekä ot­to­lap­set. Puo­li­so­kä­si­te tul­ki­taan täs­sä laa­jas­ti. Jos puo­li­sol­la tai lap­sil­la on omia tu­lo­ja, jot­ka ylit­tä­vät suo­ja­o­suu­den, 680,70 eu­roa kuu­kau­des­sa, hei­tä ei huo­mi­oi­da suo­ja­o­suut­ta mää­rät­tä­es­sä.

● Jos ha­kee vel­ka­jär­jes­te­lyä, on­ko puo­li­son tu­loil­la mer­ki­tys­tä?

Ha­ke­muk­seen täy­tyy lis­ta­ta mo­lem­pien puo­li­soi­den tu­lot ja me­not. Puo­li­son tu­loil­la on mer­ki­tys­tä sii­hen, kuin­ka suu­res­ta osas­ta per­heen yh­tei­sis­tä me­nois­ta kum­pi­kin puo­li­so vas­taa.

● Mi­ten avi­o­liit­to vai­kut­taa so­si­aa­li­tu­kiin?

Puo­li­son tu­lot ja va­ral­li­suus vai­kut­ta­vat so­si­aa­li­tu­kiin, toi­meen­tu­lo­tu­keen, asu­mis­tu­keen ym. Puo­li­soil­la on ela­tus­vel­vol­li­suus toi­nen toi­si­aan koh­taan. Tä­män vuok­si puo­li­son tu­lot huo­mi­oi­daan, vaik­ka hän ei to­si­a­si­as­sa elät­täi­si­kään tois­ta.

● Voi­ko taa­ta ys­tä­vän­sä ve­lan ky­sy­mät­tä puo­li­sol­taan?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen ta­kauk­sen voi an­taa. Puo­li­so voi myös an­taa toi­sen ve­lan va­kuu­dek­si omis­sa ni­mis­sään ole­vaa omai­suut­ta. Puo­li­so ei voi an­taa pan­kil­le va­kuu­dek­si mi­tään yh­des­sä omis­tet­tua omai­suut­ta il­man toi­sen puo­li­son suos­tu­mus­ta.

● Mitä jos puo­li­so jou­tuu ve­lan mak­su­mie­hek­si?

Ve­lan mak­sa­mi­nen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti koko per­heen ta­lou­teen sekä puo­li­son va­ral­li­suu­teen. Osi­tus­ti­lan­tees­sa voi tul­la ar­vi­oi­ta­vak­si, on­ko puo­li­so käyt­tä­nyt ra­ha­va­ro­jaan tuh­laa­vai­ses­ti tai sil­lä ta­voin, et­tä toi­nen puo­li­so oli­si oi­keu­tet­tu vas­tik­kee­seen omai­suu­den osi­tuk­ses­sa. Jos puo­li­so on yli­vel­kai­nen, vas­ti­ke­vaa­ti­muk­sel­la ei ole käy­tän­nös­sä mer­ki­tys­tä.

● En­tä jos puo­li­so jou­tuu kon­kurs­siin?

Omai­suu­den me­ne­tyk­sen mää­rään vai­kut­taa se, on­ko ky­sees­sä hen­ki­lö­koh­tai­nen kon­kurs­si vai esi­mer­kik­si puo­li­son omis­ta­man yri­tyk­sen kon­kurs­si. Ai­hees­ta on ar­tik­ke­li Oman Ajan nu­me­ros­sa 4/2015.

Avi­o­liit­to­lain mu­kaan toi­sen ei tar­vit­se omai­suu­den osi­tuk­ses­sa luo­vut­taa omaa omai­suut­taan ta­sin­ko­na puo­li­son­sa kon­kurs­si­pe­säl­le, jos toi­nen puo­li­so on kon­kurs­sis­sa.

Jos lah­joit­taa ir­tain­ta omai­suut­ta puo­li­sol­leen, lah­joi­tuk­ses­ta täy­tyy teh­dä il­moi­tus maist­raa­til­le, jos ha­lu­aa vält­tää sen, et­tei­vät puo­li­son vel­ko­jat pää­se ta­kai­sin­saan­ti­kan­teil­la vaa­ti­maan lah­joi­tuk­sen pe­ru­mis­ta.

4 KUN AVI­O­LIIT­TO PÄÄT­TYY

● Mil­loin la­ki­sää­tei­nen ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy?

La­ki­sää­tei­nen ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy avi­o­lii­ton päät­ty­es­sä avi­oe­ro­tuo­mi­oon tai toi­sen kuo­le­maan.

● Voi­ko ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kua avi­oe­ro­tuo­mi­on jäl­keen?

Puo­li­sot voi­vat so­pia ja vah­vis­tut­taa kun­nan so­si­aa­li­lau­ta­kun­nas­sa ela­tu­sa­pu­so­pi­muk­sen myös avi­o­lii­ton jäl­kei­sel­tä ajal­ta. Kä­rä­jä­oi­keus voi myös poik­keus­ta­pauk­sis­sa vel­voit­taa toi­sen mak­sa­maan ela­tu­sa­pua puo­li­sol­leen. Oi­keus­käy­tän­nös­sä puo­li­sol­le mää­rä­tyn ela­tu­sa­vun mää­rä on ol­lut yleen­sä pie­ni, ja ela­tu­sa­vun mak­su­vel­vol­li­suus on kes­tä­nyt ly­hy­en mää­rä­a­jan. Ela­tu­sa­vun tuo­mit­se­mi­nen avi­o­lii­ton jäl­keen on hy­vin poik­keuk­sel­lis­ta.

● Voi­ko ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kua puo­li­son kuo­le­man jäl­keen?

Ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy puo­li­son kuo­le­maan. Kuol­leen puo­li­son kuo­lin­pe­säs­tä voi­daan mak­saa avus­tus­ta les­kel­le, mi­kä­li tä­män toi­meen­tu­lo on ol­lut kuol­lees­ta puo­li­sos­ta riip­pu­vai­nen ja hän on ela­tuk­sen tar­pees­sa. Jos asia on rii­tai­nen, asi­an rat­kai­see pe­sän­sel­vit­tä­jä tai -ja­ka­ja.,

● On­ko puo­li­soil­la ela­tus-vel­vol­li­suus avi­oe­ron har­kin­ta-ai­ka­na?

Kyl­lä on. Har­kin­ta-ai­ka­na puo­li­so on oi­keu­tet­tu sa­man­ta­soi­seen ela­tuk­seen kuin avi­o­lii­ton ai­ka­na, vaik­ka puo­li­sot oli­si­vat jo muut­ta­neet eril­leen.

● Kuka on oi­keu­tet­tu per­hee­läk­kee­seen?

Per­he-eläk­kee­seen ovat oi­keu­tet­tu­ja les­ki, al­le 18-vuo­ti­aat lap­set ja al­le 22-vuo­ti­aat opis­ke­le­vat lap­set. Les­ke­ne­lä­ket­tä mak­se­taan, jos puo­li­soil­la on tai on ol­lut yh­tei­nen lap­si.

Jos yh­teis­tä las­ta ei ole, les­ke­ne­lä­ket­tä saa puo­li­so, joka edun­jät­tä­jän kuol­les­sa oli täyt­tä­nyt 50 vuot­ta tai oli pit­kä­ai­kai­ses­ti työ­ky­vy­tön. Li­säk­si edel­ly­te­tään, et­tä avi­o­liit­to oli sol­mit­tu en­nen kuin les­ki oli täyt­tä­nyt 50 vuot­ta ja edun­jät­tä­jä 65 vuot­ta ja se oli kes­tä­nyt vä­hin­tään vii­si vuot­ta. Kan­sa­ne­lä­ke­lain mu­kais­ta les­ke­ne­lä­ket­tä ei mak­se­ta 65 vuot­ta täyt­tä­neel­le les­kel­le.

● Mitä jos puo­li­so huk­kaa jat­ku­vas­ti omai­suut­taan?

Avio-oi­keu­syh­tey­den saa kat­ke­a­maan ha­ke­mal­la avi­oe­roa. Omai­suu­den huk­kaa­mi­ses­ta on kir­joi­tet­tu Oman Ajan nu­me­ros­sa 11–12/2014.

● Mitä mui­ta eläk­kei­tä les­ki voi saa­da?

Les­ki voi saa­da per­he- tai huol­to­e­lä­ket­tä ta­pa­tur­ma-, lii­ken­ne-, so­ti­las­ta­pa­tur­ma-, so­ti­las­vam­ma- tai po­ti­las­va­hin­ko­va­kuu­tuk­ses­ta. Les­ki voi saa­da kor­vauk­sia myös työ­nan­ta­jan ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta tai sai­raus­kas­sas­ta. Hän voi saa­da myös yk­si­tyi­siä eläk­kei­tä.

● On­ko eron­nut puo­li­so oi­keu­tet­tu saa­maan eläk­kei­tä ex-puo­li­son­sa jäl­keen?

Eron­nut puo­li­so ei ole oi­keu­tet­tu mi­hin­kään la­ki­sää­tei­siin eläk­kei­siin ai­em­man puo­li­son­sa jäl­keen. Jos yk­si­tyi­sen va­kuu­tuk­sen edun­saa­jak­si on mää­ri­tel­ty omai­set, eron­nut puo­li­so ei kuu­lu edun­saa­jiin. Eron­nut puo­li­so täy­tyy mää­rä­tä yk­si­tyi­sen va­kuu­tuk­sen edun­saa­jak­si ni­mel­tä mai­ni­ten, mi­kä­li puo­li­so ha­lu­aa, et­tä myös ex-puo­li­so on edun­saa­ja hä­nen jäl­keen­sä. Näin har­vem­min on.

● Mitä jos avio-oi­keu­den alai­nen ja sen ul­ko­puo­li­nen omai­suus se­koit­tu­vat avi­o­lii­ton ai­ka­na?

Jos myö­hem­min on näy­tet­tä­vis­sä, mil­tä osin avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta on se­koit­tu­nut avio-oi­keu­den alai­seen omai­suu­teen, tämä voi­daan puo­li­son vaa­ti­muk­ses­ta huo­mi­oi­da omai­suu­den osi­tuk­ses­sa tai erot­te­lus­sa. Jos omai­suus on se­koit­tu­nut pit­kän ajan ku­lu­es­sa si­ten, et­tei omai­suut­ta tai ku­lu­tus­ta voi­da ero­tel­la, omai­suus kat­so­taan hel­pos­ti avio-oi­keu­den alai­sek­si omai­suu­dek­si. Rii­tai­san vaa­ti­muk­sen rat­kai­see en­si­si­jas­sa pe­sän­ja­ka­ja.

● Mitä pi­de­tään ly­hy­e­nä avi­o­liit­to­na?

Osi­tuk­sen so­vit­te­lu­vaa­ti­muk­sis­sa ly­hyt avi­o­liit­to on al­le vii­si vuot­ta kes­tä­nyt liit­to.

● Voi­ko avi­oeh­don teh­dä avi­o­lii­ton ai­ka­na?

Kyl­lä voi. Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen voi teh­dä mis­sä vai­hees­sa avi­o­liit­toa ta­han­sa.

● Voi­ko ai­em­min teh­dyn avi­oeh­don mi­tä­töi­dä?

Teh­dyn avi­oeh­to­so­pi­muk­sen voi avi­o­lii­ton ai­ka­na mi­tä­töi­dä tai muut­taa te­ke­mäl­lä uu­den avi­oeh­to­so­pi­muk­sen ja re­kis­te­röi­mäl­lä sen maist­raa­tis­sa.

● Mik­si avi­oeh­to­so­pi­mus kan­nat­taa jos­kus pur­kaa?

Jos­kus avi­o­lii­ton al­ku­vai­hees­sa teh­ty, avio-oi­keu­den ko­ko­naan pois­sul­ke­va avi­oeh­to­so­pi­mus voi myö­hem­min joh­taa koh­tuut­to­maan ti­lan­tee­seen. Täl­lai­nen on esi­mer­kik­si, jos vai­mo on ol­lut yh­tei­ses­tä pää­tök­ses­tä ko­to­na ja va­ral­li­suus on pää­o­sin mie­hen ni­mis­sä.Täl­löin avio-oi­keu­den pois­sul­ke­va avi­oeh­to­so­pi­mus joh­tai­si vai­mon kan­nal­ta koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen sekä ero­ti­lan­tees­sa et­tä sil­loin, jos avi­o­liit­to lop­pui­si mie­hen kuo­le­maan. Ko­to­na työn­sä teh­neel­le vai­mol­le ei käy­tän­nös­sä jäi­si omai­suut­ta.

Mer­kit­tä­vää on myös se, et­tä avi­ooi­keu­de­na­lais­ta omai­suut­ta voi omai­suu­den osi­tuk­ses­sa siir­tää puo­li­sol­ta toi­sel­le il­man ve­ro­vai­ku­tuk­sia, mi­kä­li osi­tuk­ses­sa ei käy­te­tä osi­tuk­sen ul­ko­puo­li­sia ra­ha­va­ro­ja.

Jos avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta siir­re­tään omai­suu­den erot­te­lus­sa puo­li­sol­ta toi­sel­le, nämä kaik­ki siir­rot ovat ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti va­rain­siir­to­ve­ron alai­sia kaup­po­ja tai vaih­to­ja.

Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen pur­ka­mi­nen voi ol­la myös osa puo­li­soi­den ja yh­teis­ten las­ten pe­rin­tö­ve­ro­suun­nit­te­lua.

● En­tä jos omai­suu­den osi­tus tai erot­te­lu joh­taa koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen?

Puo­li­so voi vaa­tia omai­suu­den osi­tuk­sen tai erot­te­lun so­vit­te­lua. Puo­li­sot tai les­ki ja toi­sen puo­li­son kuo­lin­pe­sä voi­vat myös so­pia asi­as­ta. Jos asia ei rat­kea so­pi­muk­sin, asi­an päät­tää en­si­si­jas­sa pe­sän­ja­ka­ja. Osi­tuk­sen tai erot­te­lun moi­te­kan­teen joh­dos­ta lo­pul­li­sen pää­tök­sen te­kee tuo­mi­ois­tuin.

Esi­merk­ki

Ko­ti­äi­ti voi jou­tua eros­sa han­ka­laan ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen

Puo­li­soil­la oli ta­ka­naan pit­kä avi­o­liit­to. Vai­mo oli ol­lut yh­tei­sel­lä pää­tök­sel­lä ko­to­na lap­sia hoi­ta­mas­sa.

Mie­hel­lä oli pal­jon pe­rin­tö­o­mai­suut­ta, jon­ka hän oli saa­nut tes­ta­men­til­la van­hem­mil­taan. Tes­ta­men­tis­sa oli avio-oi­keu­den pois­sul­ke­va mää­räys. Esi­mer­kik­si puo­li­soi­den asun­to oli ra­hoi­tet­tu mie­hen pe­rin­tö­va­roin.

Vuo­sien var­rel­la liit­to oli muut­tu­nut kump­pa­nuu­dek­si, ja mies löy­si 58-vuo­ti­aa­na uu­den kump­pa­nin ja ero­si vai­mos­taan. Mi­ten ero vai­kut­ti kum­man­kin ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen avi­oe­ron het­kel­lä ja tu­le­vai­suu­des­sa?

Vai­mon lain­mu­kai­nen ti­lan­ne

Vai­mol­la oli avio-oi­keus puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­seen omai­suu­teen. Kos­ka suu­rin osa omai­suu­des­ta oli mie­hen avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta, osi­tet­ta­vaa omai­suut­ta ei ol­lut ko­vin pal­jon. Tämä yh­tei­nen omai­suus ja­kau­tui ar­vo­mää­räi­ses­ti puo­lik­si si­ten, et­tä mo­lem­mat sai­vat puo­let täs­tä omai­suu­des­ta.

Mie­hen lain mu­kai­nen ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyi avi­oe­ro­tuo­mi­oon. Tä­män jäl­keen hä­nel­lä ei ol­lut enää ela­tus­vel­vol­li­suut­ta en­tis­tä puo­li­so­aan koh­taan.

Vai­mol­le ei ol­lut ker­ty­nyt juu­ri­kaan elä­ket­tä, kos­ka hän ei ol­lut ol­lut las­ten syn­ty­män jäl­keen työ­e­lä­mäs­sä. Vai­mo ei ol­lut eron jäl­keen oi­keu­tet­tu mie­hen jäl­keen mah­dol­li­ses­ti jää­viin per­he-eläk­kei­siin tai va­paa­eh­toi­siin eläk­kei­siin.

Mitä vai­mo voi teh­dä?

Kos­ka mie­hen avio-oi­keu­den ul­ko­puo­li­nen omai­suus pe­rus­tuu tes­ta­men­tin mää­räyk­seen, pe­sän­ja­ka­ja ei voi so­vi­tel­la tätä omai­suut­ta avio-oi­keu­den alai­sek­si omai­suu­dek­si, el­lei­vät asi­a­no­sai­set it­se toi­sin sovi.

Vai­mo voi vaa­tia ela­tu­sa­pua ex-mie­hel­tään pe­rus­tu­en sii­hen, et­tä hän on ela­tuk­sen tar­pees­sa ja ol­lut puo­li­son­sa ela­tuk­ses­ta riip­pu­vai­nen. Ela­tu­sa­vun mää­rä ei pe­rus­tu sii­hen, mikä elin­ta­so puo­li­soil­la oli avi­o­lii­ton ai­ka­na.

Käy­tän­nös­sä vai­mo jää han­ka­laan ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen.

Mie­hen lain­mu­kai­nen ti­lan­ne

Mie­hel­le ero­tel­laan omai­suu­den erot­te­lus­sa omai­suus, jon­ka hän on saa­nut pe­rin­tö­nä. Muu avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus osi­te­taan puo­li­soi­den kes­ken.

Mie­hen la­ki­sää­tei­set työ­e­läk­keet ei­vät kuu­lu osi­tet­ta­vaan omai­suu­teen. Mies saa nämä eläk­keet ai­ka­naan, kun hän tu­lee elä­kei­kään.

Mies on vel­vol­li­nen elät­tä­mään vai­mo­aan avi­o­lii­ton har­kin­ta-ajan lop­puun saak­ka. Tä­män jäl­keen hä­nel­lä ei ole la­ki­sää­teis­tä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta en­tis­tä vai­mo­aan koh­taan, el­lei sii­tä ole erik­seen muu­ta so­vit­tu tai tuo­mi­ois­tuin muu­ta päät­tä­nyt.

Mi­ten ti­lan­teen oli­si voi­nut hoi­taa toi­sin avi­o­lii­ton ai­ka­na?

Avi­o­pa­ri oli­si voi­nut mak­saa vai­mol­le va­paa­eh­tois­ta elä­ket­tä avi­o­lii­ton ai­ka­na. Täl­lai­nen elä­ke on ta­val­li­ses­ti nos­tet­ta­vis­sa ta­kai­sin ja se kuu­luu vai­mon avio-oi­keu­den alai­seen omai­suu­teen.

Puo­li­sot oli­si­vat myös voi­neet teh­dä avi­oeh­to­so­pi­muk­sen, jos­sa oli­si ta­sat­tu omai­suu­se­roa. Avi­oeh­to­so­pi­muk­ses­sa oli­si voi­tu esi­mer­kik­si so­pia, et­tä vai­mon yk­si­tyi­nen elä­ke on avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta sekä osa mie­hen pe­ri­mäs­tä omai­suu­des­ta on tes­ta­ment­ti­mää­räyk­ses­tä huo­li­mat­ta avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­ta.

Mi­ten asi­an voi hoi­taa oi­keu­den­mu­kai­sem­min eron yh­tey­des­sä?

Puo­li­soil­la on oi­keus so­pia omai­suu­den osi­tuk­ses­ta toi­sin ver­rat­tu­na sii­hen, mi­ten osi­tus lain mu­kaan teh­täi­siin. Jos lais­ta poik­ke­a­vaan so­pi­mi­seen on pe­rus­teet, myös ve­rot­ta­ja on hy­väk­sy­nyt la­ki­mää­räyk­sis­tä poik­ke­a­via osi­tus­so­pi­muk­sia il­man ve­ro­vel­vol­li­suuk­sia. Myös avi­o­lii­ton jäl­kei­ses­tä ela­tu­sa­vus­ta voi teh­dä so­pi­muk­sen ja vah­vis­tut­taa sen kun­nan so­si­aa­li­lau­ta­kun­nas­sa tai kä­rä­jä­oi­keu­des­sa. Näin toi­mien myös en­ti­sen pit­kä­ai­kai­sen vai­mon ase­ma tu­li­si pa­rem­min tur­va­tuk­si.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.