1. Sa­von­lin­na on kan­sain­vä­li­sin

Sa­von­lin­nan kau­pun­ki on muo­dos­tu­nut Ola­vin­lin­nan ym­pä­ril­lä ole­viin kal­li­oi­siin saa­riin ja nie­miin, jo­ten siel­lä mi­kään ei ole kau­ka­na Sai­maas­ta.

Hel­poin tapa ais­tia kau­pun­gin tun­nel­ma on suun­na­ta to­ril­le. Ve­den ää­rel­lä si­jait­se­va tori on tär­keä koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa ta­va­taan tu­tut ja kuul­laan uu­ti­set. Siel­lä vie­rai­li­jan on haus­ka tu­tus­tua pu­he­li­aa­seen sa­vo­lai­seen ja kuul­la hä­nen soin­tu­vaa mur­ret­taan, joka saat­taa tart­tua yl­lät­tä­vän no­pe­as­ti.

Lört­syt ovat Sa­von­lin­nan vas­ta­ve­to Lap­peen­ran­nan ve­dyl­le ja ato­mil­le. Lört­sy­jä eli täy­tet­ty­jä pii­rai­ta voi os­taa ma­ke­al­la tai suo­lai­sel­la täyt­teel­lä.

Vuonna 1475 rakennettu Olavinlinna on jokakesäisten oopperajuhlien näyttämö ja sielu. Linna vetää suojiinsa noin 2 300 vierasta.

Sa­von suo­lai­set her­kut

To­rin vie­res­sä on ho­tel­li Seu­ra­huo­ne, jon­ka kat­to­te­ras­sin ra­vin­to­las­sa kan­nat­taa käy­dä ihas­te­le­mas­sa ai­nut­laa­tui­sia nä­ky­miä kau­as Sai­maal­le.

Ra­vin­to­la on kuu­lui­sa pais­te­tuis­ta mui­kuis­taan. ”Lank­ku­mui­kut” tar­joil­laan pe­ru­na­muu­sin kans­sa. Toi­nen tyy­pil­li­nen sa­vo­lai­nen herk­ku on mui­kuis­ta val­mis­tet­tu ka­la­kuk­ko. Sitä ei kan­na­ta jät­tää mais­ta­mat­ta.

Ke­sä­päi­vi­sin Sa­von­lin­nan sa­ta­mas­ta läh­tee usei­ta mai­se­ma­ris­tei­ly­jä. Lai­vo­jen kan­nel­ta voi ihas­tel­la si­nis­tä Sai­maa­ta ja sa­mal­la naut­tia lou­nas­ta tai il­lal­lis­ta lai­van ra­vin­to­las­sa. Mai­se­ma­ris­tei­lyt kes­tä­vät yleen­sä tun­nis­ta puo­leen­tois­ta.

Ravintolana toimiva Wanha Kasino on myös Savonlinna Salin lämpiö.

Oop­pe­ra­juh­lien näyt­tä­mö

Sa­ta­mas­ta läh­te­vä Lin­nan­ka­tu joh­taa Ola­vin­lin­naan. Sitä pit­kin kä­vel­les­sä nä­kee ki­vo­ja kä­si­työ­läis­ten pu­tiik­ke­ja, tai­de­gal­le­ri­oi­ta ja pie­niä ra­vin­to­loi­ta.

Sen var­rel­la on myös le­gen­daa­ri­nen ja suo­sit­tu ho­tel­li Hos­pitz, jon­ka huo­ne­va­raus kan­nat­taa teh­dä jo vuot­ta etu­kä­teen. Oop­pe­rail­toi­na Lin­nan­ka­dul­la ko­rot ko­pi­se­vat ja par­fyy­mit tuok­su­vat.

Sa­von­lin­nan il­ta­e­lä­mä on kau­pun­gin koon huo­mi­oon ot­ta­en to­del­la vil­kas ja kan­sain­vä­li­nen. Maa­il­man­kuu­luil­le oop­pe­ra­juh­lil­le saa­puu vie­rai­li­joi­ta ym­pä­ri Suo­mea ja maa­il­maa.

Lä­hes 540-vuo­ti­as Ola­vin­lin­na on Suo­men tun­ne­tuim­pia his­to­ri­al­li­sia ra­ken­nuk­sia ja Sa­von­lin­nan oop­pe­ra­juh­lien pää­est­ra­di. Ola­vin­lin­na on myös maa­il­man poh­joi­sin kes­ki­ai­kai­nen lin­na.

Vaik­ka lin­na­van­hus on­kin ko­ke­nut pal­jon kah­den val­ta­kun­nan ra­ja­lin­noi­tuk­se­na, se on säi­ly­nyt har­vi­nai­sen hy­vin. Ola­vin­lin­na ot­taa vuo­sit­tain vas­taan kym­me­niä tu­han­sia mat­kai­li­joi­ta, ei­kä lin­na­vie­rai­lua kan­na­ta jät­tää vä­liin. Lin­nas­sa jär­jes­te­tään ym­pä­ri vuo­den opas­tet­tu­ja kier­rok­sia useil­la eri kie­lil­lä.

En­sim­mäi­nen käyn­ti oop­pe­ra­juh­lil­la ei unoh­du: Kes­ki­ai­kai­sen lin­nan pi­hal­la ole­vas­sa kat­so­mos­sa on hii­ren­hil­jais­ta. Ylei­sö odot­taa or­kes­te­rin en­sim­mäi­siä soin­tu­ja. Kun ka­pel­li­mes­ta­ri as­tuu la­val­le, ylei­sö puh­ke­aa hur­jiin suo­si­o­no­soi­tuk­siin. Hui­kea tun­nel­ma nos­taa ihon ka­nan­li­hal­le.

Höyrylaivat lähtevät Savonlinnan satamasta. Risteily kestää kaksi tuntia.

Vin­kit Sa­von­lin­naan

SYÖ JA JUO

Pa­ni­mo­ra­vin­to­la Hu­vi­la, pa­ni­mo­ra­vin­to­la­hu­vi­la.fi

Oop­pe­ra­kel­la­ri

Ma­jak­ka

YÖ­VY

Per­he­ho­tel­li Hos­pitz, hos­pitz.com

Ho­tel­li Seu­ra­huo­ne, so­kos­ho­tels.fi

Kyl­py­lä­ho­tel­li Ca­si­no ja ra­vin­to­la Wan­ha Ka­si­no, spa­ho­tel/ca­si­no.fi

Li­sää tie­toa: sa­von­lin­na.tra­vel/fi/ma­joi­tus

VE­SIL­LE

Ve­si­ret­kei­li­jän koh­teet, Lin­na­saa­ri ja Ko­lo­ve­si, sai­maa­ho­li­day.net ja luon­toon.fi

Ris­tei­lyt sai­maan­nor­pan ko­ti­ve­sil­le, sa­von­lin­na.fi/mu­seo

OOP­PE­RA­JUH­LIL­LE

Sa­von­lin­nan oop­pe­ra­juh­lat, oop­pe­ra­juh­lat.fi

TAI­DE­KIER­ROK­SEL­LE

Gal­le­ri­an­na, vaih­tu­via näyt­te­ly­jä

Lin­nan­ka­tu 10, kä­si­työ­läis­ten liik­kei­tä.

Gal­le­ria Tal­li

LI­SÄÄ TIE­TOA

sa­von­lin­na.tra­vel.

Mikkelin torin vieressä on kauppahalli.

2. Ruo­ka­mat­kai­li­ja suun­taa Mik­ke­liin

Mik­ke­lin kart­taa tut­kail­les­sa huo­maa, et­tä Sai­maa le­vit­tää si­ni­siä lon­ke­roi­taan joka puo­lel­le. On nie­miä, saa­ria ja lah­den­pou­ka­mia.

Puh­das maa­seu­tu­luon­to ja raik­kaat ve­det hou­kut­te­le­vat ke­säi­sin tu­han­sia lo­mai­li­joi­ta Mik­ke­lin alu­eel­le, mis­sä on­kin rei­lut 10 000 va­paa-ajan asun­toa – eni­ten koko Suo­mes­sa. Lo­mai­li­jan on help­po löy­tää eri­ta­soi­sia ja -hin­tai­sia vuok­ra­mök­ke­jä pik­ku­mö­kis­tä ai­na hulp­pe­aan hu­vi­laan. Mo­nis­sa mö­keis­sä on va­ki­tui­set lo­mai­li­jat, jot­ka saa­pu­vat kesä toi­sen­sa jäl­keen.

Mik­ke­lin vi­siit­ti kan­nat­taa aloit­taa sa­vo­lai­seen ta­paan to­ril­ta, jon­ka asi­a­kas­kun­ta mo­nin­ker­tais­tuu, kun lo­mai­li­jat saa­pu­vat. To­ril­la on kuu­kau­si­mark­ki­nat joka kuu­kau­den en­sim­mäi­se­nä lau­an­tai­na.

To­rin vie­res­sä on kaup­pa­hal­li, jos­sa on myy­ty lä­hi­ruo­kaa jo yli sata vuot­ta. To­rin ja hal­lin vi­li­näs­sä on mu­ka­va tu­tus­tua pai­kal­lis­ten pien­tuot­ta­jien tar­jon­taan, jota on var­sin run­saas­ti.

Char­mant­ti-ver­kos­to on va­lit­tu Suo­men par­haak­si ruo­ka­mat­kai­lu­koh­teek­si 2010. Ver­kos­toon kuu­lu­vat Mik­ke­lin li­säk­si Juva, Ran­ta­sal­mi ja Ant­to­la.

Tertin Kartanon tšehovilainen tunnelma vie ajassa taaksepäin.

Vie­rai­le en­sin kar­ta­nos­sa

Mik­ke­lin seu­dul­la riit­tää kar­ta­noi­ta, ja ruo­ka­mat­kan voi­kin aloit­taa kes­kus­tan tun­tu­mas­sa si­jait­se­vas­ta Ken­kä­ve­ron pap­pi­las­ta.

Sai­maan ran­nal­la ko­mei­le­vaan pap­pi­laan kuu­luu ra­vin­to­la­na toi­mi­va pää­ra­ken­nus, joka on kau­niis­ti en­ti­söi­ty. Pi­ha­pii­rin yl­peys on veh­reä puu­tar­ha, jos­sa on rei­lut 500 kas­vi­la­jia. Vers­tas­myy­mä­län kä­sin­teh­dyt ka­lan­nah­ka-esi­neet ovat uniik­ke­ja ja laa­duk­kai­ta.

Ter­tin kar­ta­no noin 7 ki­lo­met­riä Mik­ke­lis­tä poh­joi­seen on ku­li­na­ris­tin py­säh­dys­paik­ka. Vaa­le­an­pu­nai­ses­sa kar­ta­nos­sa ja sen pi­ha­pii­ris­sä voi ais­tia, mi­ten men­nei­den vuo­si­kym­men­ten char­mi ja ny­ky­ai­ka koh­taa­vat. Tun­tuu, et­tä jo­kai­nen kä­vi­jä on ar­vo­vie­ras.

Pi­ha­pii­riin kun­nos­te­tuis­sa ra­ken­nuk­sis­sa on ma­joi­tus­pai­kat kol­mel­le­kym­me­nel­le vie­raal­le. Suu­ren puu­tar­han an­ti­met pää­ty­vät ra­vin­to­lan an­nok­siin.

Ter­tin pi­to­pöy­tä on kuu­lui­sa, ja Na­vet­ta­kah­vi­las­sa voi naut­tia mai­ni­on lou­naan tai kah­vit ja teh­dä herk­kuos­tok­sia.

Mikkelin kesäidylliä parhaimmillaan.

Sai­maan­nor­pan koti

Sai­maan ran­nal­la kun ol­laan, niin mai­se­ma­ris­tei­lyyn on lois­ta­va ti­lai­suus Mik­ke­lis­sä­kin. Mik­ke­lin sa­ta­mas­ta läh­tee päi­vit­täin kah­den tun­nin ris­tei­ly­jä lä­hi­ve­sil­le, mis­sä on­ne­kas mat­kai­li­ja voi tör­mä­tä alu­eel­la asus­ta­vaan ja suo­jel­tuun sai­maan­norp­paan.

Kes­ki­ke­säl­lä teh­dään tun­nel­mal­li­sia ju­han­nus­ris­tei­ly­jä: ihas­tel­laan ju­han­nus­kok­ko­ja ja au­rin­gon­las­kua si­ni­sel­lä Sai­maal­la.

Ravintolalaiva Toivon yläkannelta avautuu Saimaa.

Vin­kit Mik­ke­liin

SYÖ JA JUO

Gast­ro­pub Ei­no

Ter­tin kar­ta­no, ter­tin­kar­ta­no.fi

Heik­ki­län yrt­ti­ti­la

Ol­li­mä­en vii­ni­ti­la, ol­lin­ma­en­vii­ni­ti­la.fi

YÖ­VY

Ho­tel­li Vaa­ku­na, so­kos­ho­tels.fi

Huo­neis­to­ho­tel­li Mar­ja, mar­jan­mat­ka­ko­ti.fi

Ter­tin kar­ta­no, ter­tin­kar­ta­no.fi

Ant­to­lan­ho­vi, ant­to­lan­ho­vi.fi

VE­SIL­LE

Sai­maa-sight­see­ing, läh­tö Ken­kä­ve­ros­ta

Ris­tei­lyt Mik­ke­lis­tä, m/s Jaar­lil­la,  msjaar­li.com

HU­VI­PUIS­TOON

Hu­vi­puis­to Vi­su­lah­ti, vi­su­lah­ti.fi

LI­SÄ­TIE­TOA

vi­sit­mik­ke­li.fi

Alhaalta satamasta kohoavat pitkät portaat kohti linnoituksen valleja.

3. Leh­mus­ten ja lin­noi­tuk­sen Lap­peen­ran­ta

Vil­kas kar­ja­lais­kau­pun­ki Lap­peen­ran­ta on kas­va­nut Sal­paus­se­län rin­teel­le, Sai­maan ete­lä­ran­nal­le. Har­ju­mai­se­mat ja maas­ton suu­ret kor­keu­se­rot te­ke­vät mai­se­mas­ta vaih­te­le­van ja mie­len­kiin­toi­sen. Kor­ke­at mäet las­ke­vat ran­taan ja sa­ta­maan, joka on ke­säi­sin vil­kas ja eloi­sa koh­taus­paik­ka.

Sa­ta­ma­to­ril­la voi is­tah­taa ke­sä­ko­jul­le naut­ti­maan pai­kal­lis­ta herk­kua, ve­tyä tai ato­mia. Ne ovat li­ha­pii­ra­koi­ta höys­tet­ty­nä kin­kul­la (vety) tai ka­nan­mu­nal­la (ato­mi). Ma­ke­an­näl­kään kan­nat­taa ko­keil­la Mart­to­jen voh­ve­li­ki­os­kia. Sa­mal­la voi ihas­tel­la mo­nien mie­les­tä maan kau­nein­ta si­sä­ve­si­sa­ta­maa. Sa­ta­mas­sa ko­mei­lee ra­vin­to­lak­si muut­tu­nut van­ha höy­ry­lai­va Prin­ses­sa Ar­ma­da, joka is­tuu il­ta­va­lais­tuk­ses­saan kau­niis­ti mai­se­maan.

Sataman torikojut ovat täynnä aamusta iltaan.

Sa­ta­ma ja Sai­maan ka­na­va

Sa­ta­man yl­pey­de­nai­he on kyl­py­lä­ho­tel­li, jon­ka huo­neis­ta on tyr­mää­vät nä­ky­mät Sai­maal­le, van­haan lin­noi­tuk­seen ja sen val­leil­le. Nä­ky­mä vaih­te­lee va­lon mu­kaan, mut­ta kau­neim­mil­laan se on, kun au­rin­ko las­kee lin­noi­tuk­sen val­lien taak­se ja vär­jää tai­vaan vi­o­le­tin­pu­nai­sek­si. Kyl­py­lä­ho­tel­lin van­ha osa on ai­van äs­ket­täin kun­nos­tet­tu niin, et­tä van­ha ja ar­vo­kas hen­ki on säi­ly­tet­ty. Ho­tel­lin yh­tey­des­sä on kor­ke­a­ta­soi­nen kyl­py­lä.

Lap­peen­ran­nan vilk­kaas­ta sa­ta­mas­ta voi ris­teil­lä saa­ris­toon, Sa­von­lin­naan, his­to­ri­al­li­sel­le Sai­maan ka­na­val­le tai Suo­men­lah­del­le as­ti.

Ris­tei­ly­va­li­koi­miin kuu­lu­vat myös näp­pä­rät, vii­su­mi­va­paat lai­va­mat­kat Vii­pu­riin ja Pie­ta­riin.

Sa­ta­mas­sa kuu­luu tuon tuos­ta­kin ris­tei­li­jöi­den tö­räy­tyk­siä, mut­ta se­as­sa saat­taa kiep­pua myös pie­nem­piä pur­je­ve­nei­tä mis­tä maa­il­man kol­kas­ta ta­han­sa. Sai­maan ka­na­vaa pit­kin sa­ta­mas­ta on avoi­met rei­tit maa­il­man me­ril­le.

Myllysaaren Uimaranta on aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Kau­pun­gin juu­ril­la

Sa­ta­man ta­ka­na ko­ho­a­vat kor­ke­at veh­re­ät val­lit, joi­den pääl­lä on his­to­ri­al­li­nen lin­noi­tus. Lin­noi­tus on van­hin­ta Lap­peen­ran­taa: tän­ne kau­pun­ki pe­rus­tet­tiin vuon­na 1649.

Lin­noi­tuk­sen mu­ku­la­ki­vi­ka­duil­la ja van­ho­jen ra­ken­nus­ten vä­lis­sä kä­vel­les­sä tun­tuu kuin ai­ka oli­si py­säh­ty­nyt. Sai­maa siin­tää al­haal­la, ja suu­ret leh­muk­set hu­mi­se­vat tuu­les­sa.

Ro­mant­ti­nen lin­noi­tus­kau­pun­gi­no­sa on kui­ten­kin elä­vä. Van­hat, kun­nos­te­tut ra­ken­nuk­set ovat asut­tu­ja, tai niis­sä on pu­tiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta, kä­si­työ­läis­ten pa­jo­ja ja mu­se­oi­ta.

Ete­lä-Kar­ja­lan tai­de­mu­seo on aset­tu­nut kah­teen pa­ri­sa­taa vuot­ta van­haan mie­his­tö­ka­sar­miin vas­ta­pää­tä or­to­dok­sis­ta kirk­koa. Se on Suo­men van­hin or­to­dok­si­nen kirk­ko ja pe­räi­sin vuo­del­ta 1785. Pik­ku­rui­nen kirk­ko on kau­nis ja tun­nel­mal­li­nen var­sin­kin sil­loin, kun me­hi­läis­va­has­ta val­mis­te­tut kynt­ti­lät le­pat­ta­vat hä­myi­ses­sä sa­lis­sa.

Monien mielestä maan kaunein sisävesisatama. Rannassa komeilee Kylpylähotelli.

Vin­kit Lap­peen­ran­taa

SYÖ JA JUO

Ra­vin­to­la Ka­si­no,  fa­zer.fi

Kah­vi­la Ma­jurs­ka lin­noi­tuk­sel­la, ma­jurs­ka.com

Ra­vin­to­la Lin­noi­tuk­sen krou­vi, lin­noi­tuk­senk­rou­vi.fi

Wol­koff, wol­koff.fi

YÖ­VY

Kyl­py­lä­ho­tel­li ja kyl­py­lä, kyl­py­la.in­fo

NÄE JA KOE

Lin­noi­tuk­sen opas­tet­tu kä­ve­ly­kier­ros lau­an­tai­sin klo 11.00–12.00.

Wol­kof­fin ta­lo­mu­seo, kau­niis­ti si­sus­tet­tu por­va­ris­ko­ti, opas­te­tut kier­rok­set myös eng­lan­nik­si ja ve­nä­jäk­si

OS­TOK­SIL­LE

Ke­ra­miik­ka­pa­ja

Tai­to-kaup­pa, kä­si­töi­tä

VE­SIL­LE

Ris­tei­lyt Vii­pu­riin ja Pie­ta­riin m/s Ca­re­li­al­la

Ris­tei­lyt Sai­maal­le ja Itäi­sel­le Suo­men­lah­del­le m/s Bra­hel­la

Ti­laus­ris­tei­lyt m/s Suvi-El­le­nil­lä

LI­SÄ­TIE­TOA

Mat­kai­li­ja-in­fo, vi­sit­lap­peen­ran­ta.fi