KUVITUS PIA HOLM
Oma Aika 1-2/2015
Mitä tehdä, jos kaikki ei menekään kuin Strömsössä?
Asuinkiinteistöjen kauppaan sisältyy merkittäviä taloudellisia arvoja, ja ne ovat usein yksityisten ihmisten arvokkain omaisuus. Kiinteistökauppaan liittyy usein paljon tunteita ja odotuksia: esimerkiksi toive uudesta kodista perheelle tai mökistä kesäpaikaksi, luopumisen tunne, kun myydään pitkään asuttua kotikiinteistöä tai kuolinpesään kuuluvaa vanhaa sukutilaa.
Kiinteistön virheestä on kyse silloin, kun kaupanteon jälkeen ostaja huomaa, että kiinteistö ei joltain ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä on ostaja ja myyjä ovat sopineet tai mitä ostajalla on ollut lain mukaan oikeus olettaa saavansa.
Kiinteistökauppa on sopimus. Mikäli myyjän suoritus ei vastaa sovittua, kyse voi olla myyjän sopimusrikkomuksesta. Virheellisyyttä arvioidaan kiinteistön kaupantekohetken kunnon mukaan. Vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin, kauppaa rasittaa virhe, jos virhe oli olemassa kaupantekohetkellä.
Yleisesti hyväksytyt rakennustavat ovat muuttuneet ajan myötä. Rakennustapa, joka on ollut sallittua kosteiden tilojen rakentamisessa 1950–70-luvuilla, ei ole sitä enää. Mutta vanhassa rakennuksessa ei ole virhettä, vaikka sen rakennustapa ei noudattaisikaan kaupantekohetken rakentamismääräyksiä.
Kiinteistökaupan jälkeen havaittu virhe johtaa yleensä selvitysprosessiin, josta aiheutuu kuluja niin myyjälle kuin ostajallekin. Usein on vaikeaa tietää ilman rakennusalan ammattilaisen arviota, onko rakennuksessa havaittu asia virhe vai ei, tai mikä on virheen taloudellinen merkitys omistajalle.
Kaikki kiinteistöt on merkitty julkiseen kiinteistörekisteriin, josta on saatavissa tiedot kiinteistön omistajasta, rasituksista ja pinta-alasta. Tyypillinen asuinkiinteistön kauppa on omakotitalon tai kesämökkikiinteistön kauppa, eli kauppa jossa ostajalle siirtyy maapohja ja sillä oleva rakennus.
Kiinteistökauppaan tarvitaan julkinen kaupanvahvistaja, ellei kiinteistökauppaa tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistökaupan verkkopalvelussa.
OSTAJAN MUISTILISTA
● Kävele kiinteistön rajat läpi.
● Katsele huolellisesti rakennus alhaalta kattoon saakka. Onko jotain erityistä, joka osuu silmään, tai poikkeaa tavallisesta?
● Onko sisäilmassa jotain poikkeavaa?
● Lue mahdollinen kuntotarkastusraportti huolellisesti. Kysy siihen tehdyistä merkinnöistä, mikäli et ymmärrä niitä.
● Tee muistiinpanoja asioista, joita sinulle kerrotaan kiinteistön näytöllä.
● Kysy, mitä remontteja myyjät ovat kohteeseen tehneet.
MYYJÄN MUISTILISTA
● Kerro avoimesti kaikki tiedossasi olevat seikat kiinteistöstä.
● Mikäli käytät välittäjää, tarkista, että kiinteistöesitteeseen tulee merkityksi kaikki olennaiset kiinteistöä koskevat kertomasi asiat.
● Kunnolla laaditun kauppakirjan merkitystä ei voi liikaa korostaa. Mikäli käytät välittäjää, älä hyväksy vakiomallista kauppakirjaluonnosta, jos olet kertonut välittäjälle ja ostajalle jotain erityistä kiinteistössä havaituista seikoista. Huolehdi, että kiinteistöstä kertomasi asiat tulevat merkityksi kauppakirjaan.
● Mikäli kiinteistöä esiteltäessä tai mahdollisessa kuntotarkastuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, kuten kosteutta, huolehdi, että asiasta tulee merkintä ja yksilöity vastuunrajoituslauseke kauppakirjaan ja että asia on otettu huomioon kauppahinnassa.
● Kerro ostajalle, jos et tunne myytävää kiinteistöä hyvin (esim. kuolinpesän myydessä kiinteistöä.) Harkitse kuntotarkastuksen teettämistä jo ennen kohteen esittelyä.
A Virhetyypit kiinteistökaupassa
Kiinteistön virheet jaetaan lain mukaan kolmeen päätyyppiin: laatuvirheeseen, vallintavirheeseen ja oikeudelliseen virheeseen.
Laatuvirheellä tarkoitetaan sitä, että kiinteistö ei ole ominaisuuksiltaan sellainen kuin on sovittu, tai myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta, jonka voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Laatuvirheeksi lasketaan sekin, että myyjä on ennen kauppaa jättänyt ilmoittamatta ostajalle tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Myyjä on myös voinut ennen kaupan tekemistä jättää oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön.
Laatuvirhe voi olla myös niin sanottu salainen virhe. Kiinteistössä havaitaan kaupan jälkeen vika tai puute, jonka vuoksi kiinteistö poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan edellyttää kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti. Virhe on salainen, jos myyjä eikä ostaja tiennyt siitä, eikä olisi voinutkaan havaita sitä ennen kauppaa.
Salainen virhe voi olla esimerkiksi rakennuksessa oleva vika, joka ei ole ehtinyt aiheuttaa havaittavia vaurioita myyjän hallinnan aikana, mutta vauriot tulevat esiin ostajan saadessa kiinteistön haltuunsa. Salaisesta virheestä ostajalla on oikeus hinnanalennukseen mutta ei vahingonkorvaukseen.
Useimmissa kiinteistönkaupan virhetilanteissa on kyse nimenomaan edellä kuvatuista laatuvirheistä.
Vallintavirheellä tarkoitetaan sitä, että myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa esimerkiksi kaavasta tai rakennusoikeudesta. Vallintavirheestä on kyse esimerkiksi silloin, jos asunkiinteistöä esiteltäessä kaikkien huoneiden kerrotaan olevan asuintilaa, vaikka yksi huone on rakennusluvassa merkitty askarteluhuoneeksi.
Oikeudellisesta virheestä on kyse, jos ostaja voi menettää kiinteistön ulkopuoliselle omistajalle tai ostaja ei saa rekisteröityä kiinteistöä omiin nimiinsä. Mikäli asuinkiinteistöä on käytetty aviopuolisoiden yhteisenä kotina, sen luovutukseen tarvitaan toisen puolison suostumus siitä huolimatta, että toinen puoliso omistaisi yksin koko kiinteistön. Jos suostumus puuttuu, ostaja ei saa saannolleen lainhuutoa.
B Ostajan ja myyjän velvollisuudet kiinteistökaupassa
Ostajalla on velvollisuus tarkastaa kiinteistökaupan kohde ennen kauppaa. Tarkastamisvelvollisuus on tärkeä muistaa, sillä ostaja ei saa laatuvirheenä vedota asiaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekoa.
Tarkastamisvelvollisuus tarkoittaa tavallista huolellisen tarkastamisen tasoa. Ostajalla ei ole ilman erityistä syytä velvollisuutta tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimia.
Huolellisella tarkastamisella tarkoitetaan yleensä silmämääräisiä havaintoja paikoissa, jonne pääsee vaikeuksitta.
Kellaritiloihin pitää tutustua, samoin alapohjaan, jos sitä pääsee helposti katsomaan. Lattiat, seinät ja katot kannattaa katsoa jokaisesta huoneesta huolellisesti, samoin ullakko ja yläpohjan sekä katon rakenne ja kunto sikäli kuin sinne pääsee. Mikäli itse ei kykene tekemään tavallista tarkastusta, on hyvä ottaa tarkastukseen avustava henkilö.
Ostaja, kysy aktiivisesti!
Ostajan kannattaa kysellä aktiivisesti asioista, joilla on asuttaessa merkitystä. Niitä ovat mm. lämmitysmuoto, sähkön tai öljyn kulutus ja jätevesijärjestelmä. Mikäli kiinteistöä markkinoi kiinteistönvälitystoimisto, perustietojen tulisi löytyä myyntiesitteestä.
Jos rakennuksessa on havaittavissa jotain epäilyttävää, jonka merkitystä ostaja ei pysty arviomaan, on suositeltavaa käyttää asiantuntijaa. Jos katossa näkyy valumajälkiä, on syy selvitettävä. Jos asuintiloissa on havaittavissa sisäilman tunkkaisuutta tai peräti homeen hajua, on syy selvitettävä ennen kauppaa.
Ennen kauppaa havaitut virheet voivat laskea kauppahintaa. Yleensä myyjän intressissä on teettää kuntotarkastus, jotta kohteen tiedot on annettu ostajalle mahdollisimman kattavasti annettu ennen kauppaa. Osa pankeista on myös alkanut edellyttää ostajilta, että kohteessa on teetetty kuntotarkastus ennen lainapäätöksen antamista.
Jos ostaja huomaa kaupan jälkeen, että kiinteistössä on virhe, siitä ja siihen perustuvista vaatimuksista on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Virhevaatimuksen viivästyminen voi johtaa siihen, että ostaja menettää mahdollisuuden saada myyjältä virheestä korvausta. Kohtuullinen aika on joitakin kuukausia virheen havaitsemisesta.
Suositeltavaa on tehdä ilmoitus havaitusta virheestä ja arvioidusta vaatimuksesta heti. Virhevaatimuksen takaraja on viisi vuotta siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu ostajalle. Mikäli virhe on niin olennainen, että ostajalla olisi oikeus purkaa kauppa, aikaraja on 10 vuotta hallinnan luovutuksesta.
Puutteista on kerrottava
Myyjän tiedonantovelvollisuus tarkoittaa, että hänen on annettava ostajalle tieto sellaisista kaupan kohteen ominaisuuksia koskevista asioista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kaupasta päättämiseen.
Myyjän tulee siis oma-aloitteisesti ilmoittaa ostajalle sellaiset tiedossaan olevat puutteet tai viat rakennuksissa sekä muut kiinteistön laatuun liittyvät seikat, jotka alentavat tai voivat alentaa myytävän kiinteistön käyttömahdollisuuksia tai sen arvoa. Myyjän on ilmoitettava sellaisista myyjän asumisen aikaisista asioista, joista normaalilla huolellisuudella varustetun henkilön olisi pitänyt päätellä, että rakennuksessa on jotain vikaa.
Jos kiinteistön kuntoon liittyy jokin asia, jonka vuoksi myytävä kiinteistö poikkeaa vastaavankaltaisista kiinteistöistä, on myyjän ilmoitettava siitä ostajalle. Tällainen tieto on esimerkiksi vesi- tai jätevesijärjestelmiin liittyvä häiriö. Mikäli lattialämmitys on jostain huoneesta hajonnut, on myyjän kerrottava siitä ostajalle.
VAHINGONKORVAUSTA HUOLIMATTOMUUDESTA
● Ostajalla voi olla oikeus saada myyjältä vahingonkorvausta kiinteistön virheestä, jos myyjän toiminta ennen kauppaa katsotaan tuottamukselliseksi. Vahingonkorvausta ovat mm. ostajalle virheen selvittelystä ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuneet kulut, joskus myös esimerkiksi sijaisasunnon käytöstä aiheutuneet kulut. Tuottamus tarkoittaa, että myyjä on menetellyt jollain tapaa huolimattomasti, esimerkiksi jättänyt mainitsematta jonkin olennaisen myytävään kiinteistöön liittyvän asian, joka myyjällä on ollut tiedossa, ja jonka hänen on pitänyt ymmärtää voivan vaikuttaa kauppaan.
● Myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa, jos hän kykenee osoittamaan, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan.
TAPAUS 1
■ Ongelma: Puoli vuotta kiinteistön kaupan jälkeen ostajien perhe aisti homeen hajua kylpyhuoneessa. Kohdetta esiteltäessä ostajille oli kerrottu, että myyjät olivat remontoineet asuinrakennuksen kylpyhuoneen.
■ Ratkaisu: Rakennusteknisissä mittauksissa havaittiin, että rakenteisiin oli päässyt virheellisen korjaustavan vuoksi kosteutta. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille hinnanalennusta ja vahingonkorvausta.
C Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta
Myyjä voi teettää kaupan kohteessa kuntotarkastuksen ennen myyntiä. Kuntotarkastuksen teettäminen voi edistää kiinteistön myyntiä, ja tarkastusraportin sisältö on ostajalle annettavaa tietoa rakennuksen kunnosta.
Kuntotarkastajien ja kuntotarkastusraporttien taso vaihtelee erinomaisesta heikkoon. Mikäli teetät kuntotarkastuksen ennen kauppaa, selvitä, minkälainen ammattitaito raportin tekijällä on ja mitä raporttiin merkitään. Jos mahdollista, pyydä malliraportti nähtäväksi ja vertaile eri raporttimalleja keskenään.
Rakenteita rikkomatta eli esimerkiksi poraamatta reikiä tai avaamatta rakenteita ei ole mahdollista selvittää, onko rakenteiden sisällä kosteutta. Jos jokin kohta rakennuksessa vaikuttaa poikkeavalta, pyydä, että raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen.
On aina edullisempaa selvittää kiinteistön ominaisuudet myyjän ja ostajan välillä ennen kauppaa kuin vasta kaupan jälkeen.
Kosteusmittaukset eivät ole kuntotarkastuksia. Kuntotarkastus voi sisältää suppean tai laajan tarkastuksen. Osa tarkastajista on suorittanut asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyystutkinnon, joten nämä asuntokaupan kuntotarkastajat (AKK) tekevät tarkastuksen yhtenäisten ohjeiden mukaisesti.
Kuntotarkastuksen hankkiminen ei poista myyjän virhevastuuta. Ennen kauppaa hankittu ja ostajalle esitetty kuntotarkastus osoittaa, mistä kiinteistön ominaisuuksista ja mahdollisista korjaustarpeista on ainakin kerrottu ostajalle ennen kauppaa.
Ennen kauppaa ostajalle kerrottuihin tai ostajan havaitsemiin seikkoihin ostaja ei voi vedota virheinä.
Myyjä ei voi korjata virhettä
Ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi oikeus saada korvaus vahingostaan muiden virheiden paitsi salaisen virheen osalta. Myyjällä ei ole oikeutta korjata virhettä itse.
Kiinteistön virheen perusteella on mahdollista vaatia hinnanalennusta aina, kun kiinteistö ei vastaa sitä, mitä ostajalla on lain mukaan oikeus vaatia.
Oikeus hinnanalennukseen edellyttää, että virheellä on ollut vaikutusta kiinteistökauppaan. Vähäinen virhe ei yleensä yksinään ylitä hinnanalennuksen kynnystä. Virheen vaikutuksellisuutta arvioitaessa verrataan virhettä ja kauppahintaa: olisiko tiedolla virheestä voinut olla kauppahintaa alentavaa merkitystä kauppaa tehtäessä? Virheet, joiden korjaamiskustannukset ovat vähäinen osa kauppahinnasta, eivät oikeuta hinnanalennukseen.
Tuomioistuimissa vaaditaan usein korvausta, joka perustuu virheen korjauskustannuksiin. Hinnan alennuksen määrä ei tarkoita virheen korjauskustannusten korjauskustannusten määrää. Kauppahinnan alennuksen määrä saadaan vähentämällä sovitusta kauppahinnasta virheellisen kiinteistön arvo kaupantekohetkellä.
Hinnanalennus suojelee ostajan perusteltua odotusta kaupan kohteesta. Jos virheettömänä myydyn asuinkiinteistön hinta on ollut esimerkiksi 150 000 euroa, ja jos sen arvo virheellisenä on 2/3 käyvästä arvosta, kiinteistön arvo on 100 000 euroa, eli kauppahinnan alennuksen määrä on 50 000 euroa.
Korjauskustannusten vaikutus kauppahinnan alennukseen riippuu monesta asiasta. Jos kyse on aivan uudesta rakennuksesta, korjauskustannukset osoittavat usein hyvin lähelle hinnan alennuksen määrän.
Uuden rakennuksen pitää olla moitteeton, ja mikäli ostaja joutuu virheen vuoksi uusimaan vaikkapa suihkutilan, on korjauskustannusten määrä todennäköisesti määrä, jota vähemmän ostaja olisi kiinteistöstä maksanut jos olisi virheen tiennyt.
Määräykset ovat muuttuneet
Jos on kyse vanhasta rakennuksesta tai sen osasta, korjauskustannuksista ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä hinnan alennuksen määrään. Jos parikymmentä vuotta vanhan, alkuperäisessä kunnossa olevan rakennuksen suihkutiloissa havaitaan kaupan jälkeen korjausta vaativa kosteusvaurio, korjauskustannusten määrä ylittää todennäköisesti hinnanalennuksen määrän.
Kosteiden tilojen korjauksia koskevat määräykset kun ovat muuttuneet rakennusajankohdan jälkeen. Virheen korjauksen lopputuloksena ostajalla on suihkutila, jonka laatutaso on parempi ja tekninen käyttöikä pidempi kuin kaupan kohteessa olisi ollut ilman virhettä.
Hinnanalennus ei sisällä korvausta selvittelykuluista ja mahdollisista oikeudellisen avustajan kuluista. Usein virheen sekä korjauskustannusten selvittämiseen tarvitaan rakennusalan ammattilainen tai tavarantarkastaja ja vaatimusten esittämiseen ja neuvotteluihin oikeudellinen avustaja.
Hinnanalennus tarkoittaa käytännössä kauppahinnan osan palauttamista. Kauppahinnan palautuksen rahoittaminen on usein myyjälle hankalaa.
Tapaus 2
■ Ongelma: Perhe ostin loivaan rinteeseen rakennetun omakotitalon, jossa myyjän perhe oli asunut vain vuoden. Noin vuoden kuluttua kaupasta talon kellarin lattialla ja seinässä lattian rajassa havaittiin kosteutta. Tarkemmat selvityksen osoittivat, että kiinteistön salaojajärjestelmä oli rakennettu väärään korkeuteen, minkä vuoksi salaojat eivät toimineet, ja kosteutta pääsi talon rakenteisiin.
■ Ratkaisu: Ostajan ja myyjän välisessä kaupassa kyse oli salaisesta virheestä, sillä myyjän hallinnan aikana ongelmaa ei ollut havaittavissa. Ostajilla oli oikeus saada myyjältä virheen vuoksi hinnanalennusta, mutta ei vahingonkorvausta, sillä myyjän puolella ei ollut tuottamusta.
Koska myyjän omasta kaupasta oli alle viisi vuotta, myyjä vaati laatuvirheen perusteella hinnanalennusta ja vahingonkorvausta kiinteistön aikaisemmalta omistajalta, joka oli rakennuttanut talon.
OTM, VARATUOMARI Petra Lindberg JA ASIANAJAJA. ERIKOISTUNUT SOPIMUSOIKEUTEEN, PERHE-JA PERINTÖOIKEUTEEN JA KONKURSSIOIKEUTEEN.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.