Artikkeli

Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvonnalla?

Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä nousee vuosi vuodelta, ja yhä useampi tarvitsee myöhemmin apua taloudellisten asioiden hoitamisessa.

1. Mikä on edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voi it­se etu­kä­teen jär­jes­tää asi­oi­den­sa hoi­don sil­tä va­ral­ta, et­tä tu­lee myö­hem­min ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si hoi­ta­maan nii­tä it­se esi­mer­kik­si hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan vuok­si.

2. Mil­loin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi laa­tia?

Val­tuu­tuk­sen voi laa­tia hy­vis­sä ajoin ol­les­saan oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen.

3. Mik­si teh­dä edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voi va­li­ta asi­oi­ta hoi­ta­vat hen­ki­löt, an­taa mää­räyk­siä, mi­ten asi­at hoi­de­taan ja voi teh­dä asi­oi­den­sa hoi­ta­mi­sen val­tuu­te­tul­le ta­val­lis­ta edun­val­von­taa hel­pom­mak­si.

4. Kuka laa­tii val­tuu­tuk­sen?

Val­tuu­tuk­sen mal­le­ja löy­tyy in­ter­ne­tis­tä. Sen te­ke­mi­nen asi­an­tun­ti­jan avul­la on kui­ten­kin suo­si­tel­ta­vaa, kos­ka jo­kai­sen ti­lan­ne on yk­si­löl­li­nen.

5. Ket­kä ta­val­li­ses­ti mää­rä­tään val­tuu­te­tuk­si ja tois­si­jai­sek­si val­tuu­te­tuk­si?

Avi­o­pa­rit mää­rää­vät ta­val­li­ses­ti en­si­si­jai­sek­si val­tuu­te­tuk­si avi­o­puo­li­son­sa ja tois­si­jai­sek­si val­tuu­te­tuk­si lap­sen­sa. Val­tuu­te­tuk­si voi mää­rä­tä tun­te­man­sa luo­tet­ta­van hen­ki­lön tai mm. va­ra­val­tuu­te­tuk­si asi­a­na­ja­jan, jos ke­tään so­pi­vaa hen­ki­löä ei ole tie­dos­sa. Etu­kä­teen on syy­tä var­mis­taa, et­tä mää­rä­tyt hen­ki­löt suos­tu­vat teh­tä­vään.

6. Mik­si edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen kan­nat­taa mer­ki­tä es­tee­tön va­ra­val­tuu­tet­tu?

Jos val­tuu­te­tuk­si on mer­kit­ty lä­hei­nen hen­ki­lö, hän ei voi edus­taa asi­as­sa, jos­sa hän it­se tai hä­nen lä­hei­sen­sä on osal­li­se­na.

7. Mi­ten edun­val­von­ta­val­tuu­tus tu­lee voi­maan?

Maist­raa­til­le teh­tä­väl­lä ha­ke­muk­sel­la. Liit­teek­si tar­vi­taan lää­kä­rin­lau­sun­to, jos­ta il­me­nee, et­tä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo on tar­peen. Sitä en­nen val­tuu­tus on teh­ty vain var­muu­den vuok­si,  ja val­tuu­tet­tu säi­lyt­tää asi­a­kir­jaa.

8. Kuka val­voo edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua?

Val­tuu­tet­tu te­kee al­ku­ti­lin maist­raa­til­le ja myö­hem­min uu­den ti­lin, jos pää­mies saa uut­ta va­ral­li­suut­ta. Vä­li­ai­ka­na val­tuu­tet­tu on vel­vol­li­nen pi­tä­mään kir­jaa ää­mie­hen asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­ta.

Vuo­si­ti­li­tys­tä maist­raa­til­le ei tar­vit­se teh­dä, el­lei sii­tä ole mää­räys­tä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa.

Maist­raat­ti voi mil­loin ta­han­sa pyy­tää ti­lin val­tuu­te­tul­ta, jos sii­hen on tar­vet­ta epäi­lyn tai il­moi­tuk­sen vuok­si. Maist­raat­ti ei tee tar­kas­tuk­sia pis­to­ko­kei­na.

9. Voi­ko edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun val­von­nan jär­jes­tää maist­raa­tin val­von­taa ke­vy­em­min?

Val­tuu­tuk­seen tai toi­mi­oh­jei­siin voi esim. liit­tää mää­räyk­sen, et­tä val­tuu­te­tun tu­lee näyt­tää pyy­det­tä­es­sä ti­li­ot­teet muil­le lä­hei­sil­le ja esit­tää sel­vi­tys te­ke­mis­tään toi­mis­ta.

10. Saa­ko edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu palk­ki­on?

Palk­kio mää­räy­tyy edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mu­kai­ses­ti. Jos asi­as­ta ei ole mai­nin­taa, val­tuu­tet­tu saa kor­vauk­sen tar­peel­li­sis­ta ku­luis­taan sekä teh­tä­vän laa­tuun ja laa­juu­teen näh­den koh­tuul­li­sen palk­ki­on.

11. Voi­ko edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu lah­joit­taa pää­mie­hen­sä omai­suut­ta?

Ei voi, el­lei edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa ole sii­tä yk­si­löi­tyä mai­nin­taa. Val­tuu­tuk­ses­sa voi ol­la mai­nin­ta, et­tä val­tuu­tet­tu saa an­taa esi­mer­kik­si lä­hei­sil­le jou­lu­na ja syn­ty­mä­päi­vä­nä lah­jan.  Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa voi ol­la oi­keus an­taa myös suu­rem­pi lah­joi­tus, jos sen eh­dot on tar­kas­ti yk­si­löi­ty.

12. Saa­ko edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu myy­dä pää­mie­hen­sä omai­suut­ta?

Kyl­lä, jos sii­tä on val­tuu­tuk­ses­sa mai­nin­ta tai se on muu­toin pää­mie­hen etu­jen mu­kais­ta. Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu saa läh­tö­koh­tai­ses­ti myy­dä muu­ta kuin kiin­te­ää omai­suut­ta il­man maist­raa­tin lu­pa­val­von­taa.

Val­tuu­tuk­ses­sa voi mää­rä­tä, et­tei lu­pa­sään­te­lyä nou­da­te­ta myös­kään kiin­te­än omai­suu­den suh­teen. Lu­pa­sään­te­lyä voi val­ta­kir­jal­la myös laa­jen­taa sa­man­lai­sek­si kuin var­si­nai­ses­sa edun­val­von­nas­sa.

13. Mitä eroa on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la ja toi­mi­oh­jeil­la?

Val­tuu­tus lii­te­tään maist­raa­tin pää­tök­seen, jol­la edun­val­von­ta­val­tuu­tus mää­rä­tään voi­maan. Toi­mi­oh­je on vain val­tuut­ta­jan ja val­tuu­te­tun vä­li­nen asi­a­kir­ja tar­kem­mis­ta val­tuu­tet­tua kos­ke­vis­ta oh­jeis­ta.

14. Mitä teh­dään edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­ty­es­sä?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus päät­tyy ta­val­li­sim­min val­tuut­ta­jan kuo­le­maan. Täl­löin teh­dään ti­li­tys pe­ril­li­sil­le. Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu vaih­tuu, ti­li­tys teh­dään uu­del­le edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le tai edun­val­vo­jal­le, jos sel­lai­nen on mää­rät­ty.

Val­tuu­tus on jous­ta­vam­pi

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on edun­val­von­taa jous­ta­vam­pi tapa jär­jes­tää omien asi­oi­den hoi­ta­mi­nen sil­loin, kun ei enää it­se pys­ty pi­tä­mään asi­ois­ta huol­ta.

Ta­lou­del­lis­ten asi­oi­den hoi­ta­mis­ta kos­ke­va edun­val­von­ta­mää­räys ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus mer­ki­tään hol­hou­sa­si­oi­den re­kis­te­riin, luot­to­tie­to-re­kis­te­riin ja hen­ki­lön vä­es­tö­re­kis­te­ri­tie­toi­hin.

Edun­val­vo­jaa tai edun-val­von­ta­val­tuu­tet­tua ei tar­vi­ta, jos asi­at hoi­tu­vat muul­la ta­voin esi­mer­kik­si lä­heis­ten avul­la. Usein edun­val­von­nan tar­ve tu­lee esiin sil­loin, kun pi­tää myy­dä omai­suut­ta, pank­ki puut­tuu oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­den puut­tee­seen tai pi­tää teh­dä omai­suu­den osi­tus tai pe­rin­nön­ja­ko.

Jos edun­val­vo­ja tai edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu toi­mi­vat vää­rin ja toi­min­nas­ta ai­heu­tuu pää­mie­hel­le va­hin­koa, hei­tä vas­taan voi nos­taa va­hin­gon­kor­vaus­kan­teen. Ri­ko­soi­keu­del­li­ses­ti edun­val­vo­ja tai edun-val­von­ta­val­tuu­tet­tu voi­vat syyl­lis­tyä luot­ta­mu­sa­se­man vää­rin­käyt­töön, ka­val­lu­keen tai sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­seen.

MIL­LOIN TAR­VI­TAAN EDUN­VAL­VO­JAA?

Kuka tar­vit­see edun­val­vo­jaa?

Edun­val­vo­jaa tar­vit­see hen­ki­lö, joka ei pys­ty it­se hoi­ta­maan omia ta­lou­del­li­sia asi­oi­taan ja jon­ka ta­lou­del­li­set asi­at ei­vät muu­toin tule hoi­de­tuk­si. Ky­vyt­tö­myys asi­oi­den hoi­ta­mi­seen voi joh­tua alai­käi­syy­des­tä,  sai­rau­des­ta, pit­kä­ai­kai­ses­ta pois­sa­o­los­ta tai muis­ta vas­taa­vis­ta syis­tä. Täs­sä kä­si­tel­lään sai­rau­des­ta ja van­huu­des­ta joh­tu­vaa edun­val­von­nan tar­vet­ta.

Ke­nel­le voi il­moit­taa, jos epäi­lee jon­kun hen­ki­lön tar­vit­se­van edun­val­vo­jaa?

Maist­raa­til­le. Sil­loin maist­raat­ti sel­vit­tää so­si­aa­li­vi­ra­no­mais­ten ja ter­veys­vi­ra­no­mais­ten kans­sa yh­teys­työs­sä, on­ko hen­ki­lö edun­val­von­nan tar­pees­sa.

Kuka voi ol­la edun­val­vo­ja?

Edun­val­vo­jak­si voi eh­dot­taa lä­heis­tä hen­ki­löä tai so­pi­vaa ul­ko­puo­lis­ta hen­ki­löä. Maist­raat­ti tar­kas­taa hen­ki­lön so­pi­vuu­den teh­tä­vään. Jos ei ole eh­dot­taa ke­tään, edun­val­vo­jak­si mää­rä­tään vi­ran puo­les­ta ylei­nen edun­val­vo­ja.

Mil­loin edun­val­vo­jaa ha­e­taan maist­raa­tis­ta?

Kun hen­ki­lö ky­ke­nee lää­kä­rin­lau­sun­non mu­kaan it­se ym­mär­tä­mään edun­val­vo­jan ha­ke­mi­sen mer­ki­tyk­sen ei­kä it­se vas­tus­ta edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä.

Mitä jos koh­de vas­tus­taa edun­val­vo­jan ha­ke­mis­ta?

Edun­val­vo­jan tar­peen rat­kai­see täl­löin kä­rä­jä­oi­keus. Asi­as­sa kuul­laan maist­raat­tia, hen­ki­löä it­se­ään, jos se on lää­kä­rin­lau­sun­non mu­kaan mah­dol­lis­ta sekä hen­ki­lön lä­hei­siä.

Mitä edun­val­vo­ja te­kee?

Edun­val­vo­ja hoi­taa pää­mie­hen­sä ta­lou­del­li­sia asi­oi­ta. Myös pää­mie­hel­lä on rin­nak­kai­nen oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus asi­oi­den hoi­ta­mi­seen, el­lei toi­min­ta­kel­poi­suut­ta ole ra­joi­tet­tu eril­li­sel­lä kä­rä­jä­oi­keu­den pää­tök­sel­lä.

Saa­ko edun­val­vo­ja myy­dä pää­mie­hen­sä omai­suut­ta?

Edun­val­vo­ja saa myy­dä pää­mie­hen omai­suut­ta, jos se on esi­mer­kik­si vel­ko­jen mak­sun ta­kia vält­tä­mä­tön­tä tai muu­ten pää­mie­hen edun mu­kais­ta. Edun­val­vo­ja tar­vit­see myyn­tiin maist­raa­tin lu­van.

Kuka val­voo edun­val­vo­jaa?

Edun­val­vo­ja te­kee al­ku- ja lop­pu­ti­lin pää­mie­hen­sä va­rois­ta ja ve­lois­ta. Li­säk­si hän te­kee tar­kan vuo­si­ti­lin pää­mie­hen omai­suu­den käy­tös­tä ja muu­tok­sis­ta vuo­den ai­ka­na. Maist­raat­ti tar­kas­taa ti­li­tyk­set.

Mil­lai­sen palk­ki­on edun­val­vo­ja saa teh­tä­väs­tään?

Palk­ki­on mää­rään vai­kut­ta­vat pää­mie­hen tu­lot, va­ral­li­suus ja me­not. Jos pää­mie­hen tu­lot ja va­ral­li­suus ovat suu­ret, palk­kio voi myös ol­la hy­vin suu­ri ver­rat­tu­na työ­hön, jota edun­val­von­ta vaa­tii. Vas­taa­vas­ti palk­kio pie­ni­tu­loi­sen edun­val­von­nas­ta on pie­ni.

MIL­LOIN TAR­VI­TAAN EDUN­VAL­VON­TAA?

● Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mah­dol­li­nen vain, jos val­tuu­tus on ai­koi­naan teh­ty.

● Jos ei ole ke­tään hen­ki­löä, jon­ka voi­si va­li­ta omak­si edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si, edun­val­von­nan kaut­ta löy­tyy ai­na jul­ki­nen edun­val­vo­ja.

● Jos pää­mie­hen lä­heis­ten, esi­mer­kik­si las­ten vä­lil­lä on luot­ta­mus­pu­laa, kaik­kien kan­nal­ta voi ol­la hel­pom­pi ha­kea ul­ko­puo­lis­ta edun­val­vo­jaa ja toi­mia tiu­kem­man val­von­nan al­la.

ASI­OI­DEN HOI­TO­TA­PO­JEN VER­TAI­LUA

Laki

Edun­val­von­ta mää­räy­tyy hol­hous­toi­mi­lain mu­kai­ses­ti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta sään­te­lee laki edun­val­von­ta-val­tuu­tuk­ses­ta.

Kuka mää­rää si­säl­lön?

Edun­val­von­nan si­säl­lön mää­rää laki.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­lön hen­ki­lö voi it­se mää­rä­tä.

Maist­raa­tin lu­pa­sään­te­ly

Edun­val­von­taa kos­kee maist­raa­tin lu­pa­sään­te­ly. Lupa tar­vi­taan mm. kiin­te­än omai­suu­den, ar­vo­pa­pe­rei­den, asun­to-osak­kei­den luo­vu­tuk­seen, pant­tauk­seen sekä osi­tus- ja pe­rin­nön­ja­ko-so­pi­muk­sen al­le­kir­joit­ta­mi­seen.

● Lain mu­kaan edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu tar­vit­see lu­van vain kiin­te­än omai­suu­den myyn­tiin tai pant­taa­mi­seen. Täs­tä­kin lupa-sään­te­lys­tä voi luo­pua val­tuu­tuk­sel­la. Val­tuu­tuk­sel­la voi mää­rä­tä tar­kem­min omai­suu­den myyn­nin eh­dois­ta tai saat­taa voi­maan laa­jem­man lu­pa­sään­te­lyn.

Vuo­si­ti­li­tys

Edun­val­von­nas­ta teh­dään vuo­sit­tain tili maist­raa­til­le.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu ei tee jat­ku­vaa ti­li­tys­tä ke­nel­le­kään, el­lei sii­tä ole erik­seen mää­rät­ty val­tuu­tuk­ses­sa.

Oman Ajan asi­an­tun­ti­ja, OTK, va­ra­tuo­ma­ri, asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­ro­nen an­taa käy­tän­nön la­ki­neu­vo­ja. Ilo­na Pii­ro­nen on eri­kois­tu­nut per­he- ja pe­rin­tö­oi­keu­teen.

Lue Myös