1. Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutuksella voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan niitä itse esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
2. Milloin edunvalvontavaltuutuksen voi laatia?
Valtuutuksen voi laatia hyvissä ajoin ollessaan oikeustoimikelpoinen.
3. Miksi tehdä edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutuksella voi valita asioita hoitavat henkilöt, antaa määräyksiä, miten asiat hoidetaan ja voi tehdä asioidensa hoitamisen valtuutetulle tavallista edunvalvontaa helpommaksi.
4. Kuka laatii valtuutuksen?
Valtuutuksen malleja löytyy internetistä. Sen tekeminen asiantuntijan avulla on kuitenkin suositeltavaa, koska jokaisen tilanne on yksilöllinen.
5. Ketkä tavallisesti määrätään valtuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi?
Avioparit määräävät tavallisesti ensisijaiseksi valtuutetuksi aviopuolisonsa ja toissijaiseksi valtuutetuksi lapsensa. Valtuutetuksi voi määrätä tuntemansa luotettavan henkilön tai mm. varavaltuutetuksi asianajajan, jos ketään sopivaa henkilöä ei ole tiedossa. Etukäteen on syytä varmistaa, että määrätyt henkilöt suostuvat tehtävään.
6. Miksi edunvalvontavaltuutukseen kannattaa merkitä esteetön varavaltuutettu?
Jos valtuutetuksi on merkitty läheinen henkilö, hän ei voi edustaa asiassa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on osallisena.
7. Miten edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?
Maistraatille tehtävällä hakemuksella. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, josta ilmenee, että edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo on tarpeen. Sitä ennen valtuutus on tehty vain varmuuden vuoksi, ja valtuutettu säilyttää asiakirjaa.
8. Kuka valvoo edunvalvontavaltuutettua?
Valtuutettu tekee alkutilin maistraatille ja myöhemmin uuden tilin, jos päämies saa uutta varallisuutta. Väliaikana valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa äämiehen asioiden hoitamisesta.
Vuositilitystä maistraatille ei tarvitse tehdä, ellei siitä ole määräystä edunvalvontavaltuutuksessa.
Maistraatti voi milloin tahansa pyytää tilin valtuutetulta, jos siihen on tarvetta epäilyn tai ilmoituksen vuoksi. Maistraatti ei tee tarkastuksia pistokokeina.
9. Voiko edunvalvontavaltuutetun valvonnan järjestää maistraatin valvontaa kevyemmin?
Valtuutukseen tai toimiohjeisiin voi esim. liittää määräyksen, että valtuutetun tulee näyttää pyydettäessä tiliotteet muille läheisille ja esittää selvitys tekemistään toimista.
10. Saako edunvalvontavaltuutettu palkkion?
Palkkio määräytyy edunvalvontavaltuutuksen mukaisesti. Jos asiasta ei ole mainintaa, valtuutettu saa korvauksen tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisen palkkion.
11. Voiko edunvalvontavaltuutettu lahjoittaa päämiehensä omaisuutta?
Ei voi, ellei edunvalvontavaltuutuksessa ole siitä yksilöityä mainintaa. Valtuutuksessa voi olla maininta, että valtuutettu saa antaa esimerkiksi läheisille jouluna ja syntymäpäivänä lahjan. Edunvalvontavaltuutuksessa voi olla oikeus antaa myös suurempi lahjoitus, jos sen ehdot on tarkasti yksilöity.
12. Saako edunvalvontavaltuutettu myydä päämiehensä omaisuutta?
Kyllä, jos siitä on valtuutuksessa maininta tai se on muutoin päämiehen etujen mukaista. Edunvalvontavaltuutettu saa lähtökohtaisesti myydä muuta kuin kiinteää omaisuutta ilman maistraatin lupavalvontaa.
Valtuutuksessa voi määrätä, ettei lupasääntelyä noudateta myöskään kiinteän omaisuuden suhteen. Lupasääntelyä voi valtakirjalla myös laajentaa samanlaiseksi kuin varsinaisessa edunvalvonnassa.
13. Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja toimiohjeilla?
Valtuutus liitetään maistraatin päätökseen, jolla edunvalvontavaltuutus määrätään voimaan. Toimiohje on vain valtuuttajan ja valtuutetun välinen asiakirja tarkemmista valtuutettua koskevista ohjeista.
14. Mitä tehdään edunvalvontavaltuutuksen päättyessä?
Edunvalvontavaltuutus päättyy tavallisimmin valtuuttajan kuolemaan. Tällöin tehdään tilitys perillisille. Jos edunvalvontavaltuutettu vaihtuu, tilitys tehdään uudelle edunvalvontavaltuutetulle tai edunvalvojalle, jos sellainen on määrätty.
Valtuutus on joustavampi
Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen silloin, kun ei enää itse pysty pitämään asioista huolta.
Taloudellisten asioiden hoitamista koskeva edunvalvontamääräys ja edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin, luottotieto-rekisteriin ja henkilön väestörekisteritietoihin.
Edunvalvojaa tai edun-valvontavaltuutettua ei tarvita, jos asiat hoituvat muulla tavoin esimerkiksi läheisten avulla. Usein edunvalvonnan tarve tulee esiin silloin, kun pitää myydä omaisuutta, pankki puuttuu oikeustoimikelpoisuuden puutteeseen tai pitää tehdä omaisuuden ositus tai perinnönjako.
Jos edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu toimivat väärin ja toiminnasta aiheutuu päämiehelle vahinkoa, heitä vastaan voi nostaa vahingonkorvauskanteen. Rikosoikeudellisesti edunvalvoja tai edun-valvontavaltuutettu voivat syyllistyä luottamusaseman väärinkäyttöön, kavallukeen tai salassapitovelvollisuuden rikkomiseen.
MILLOIN TARVITAAN EDUNVALVOJAA?
Kuka tarvitsee edunvalvojaa?
Edunvalvojaa tarvitsee henkilö, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan ja jonka taloudelliset asiat eivät muutoin tule hoidetuksi. Kyvyttömyys asioiden hoitamiseen voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai muista vastaavista syistä. Tässä käsitellään sairaudesta ja vanhuudesta johtuvaa edunvalvonnan tarvetta.
Kenelle voi ilmoittaa, jos epäilee jonkun henkilön tarvitsevan edunvalvojaa?
Maistraatille. Silloin maistraatti selvittää sosiaaliviranomaisten ja terveysviranomaisten kanssa yhteystyössä, onko henkilö edunvalvonnan tarpeessa.
Kuka voi olla edunvalvoja?
Edunvalvojaksi voi ehdottaa läheistä henkilöä tai sopivaa ulkopuolista henkilöä. Maistraatti tarkastaa henkilön sopivuuden tehtävään. Jos ei ole ehdottaa ketään, edunvalvojaksi määrätään viran puolesta yleinen edunvalvoja.
Milloin edunvalvojaa haetaan maistraatista?
Kun henkilö kykenee lääkärinlausunnon mukaan itse ymmärtämään edunvalvojan hakemisen merkityksen eikä itse vastusta edunvalvojan määräämistä.
Mitä jos kohde vastustaa edunvalvojan hakemista?
Edunvalvojan tarpeen ratkaisee tällöin käräjäoikeus. Asiassa kuullaan maistraattia, henkilöä itseään, jos se on lääkärinlausunnon mukaan mahdollista sekä henkilön läheisiä.
Mitä edunvalvoja tekee?
Edunvalvoja hoitaa päämiehensä taloudellisia asioita. Myös päämiehellä on rinnakkainen oikeustoimikelpoisuus asioiden hoitamiseen, ellei toimintakelpoisuutta ole rajoitettu erillisellä käräjäoikeuden päätöksellä.
Saako edunvalvoja myydä päämiehensä omaisuutta?
Edunvalvoja saa myydä päämiehen omaisuutta, jos se on esimerkiksi velkojen maksun takia välttämätöntä tai muuten päämiehen edun mukaista. Edunvalvoja tarvitsee myyntiin maistraatin luvan.
Kuka valvoo edunvalvojaa?
Edunvalvoja tekee alku- ja lopputilin päämiehensä varoista ja veloista. Lisäksi hän tekee tarkan vuositilin päämiehen omaisuuden käytöstä ja muutoksista vuoden aikana. Maistraatti tarkastaa tilitykset.
Millaisen palkkion edunvalvoja saa tehtävästään?
Palkkion määrään vaikuttavat päämiehen tulot, varallisuus ja menot. Jos päämiehen tulot ja varallisuus ovat suuret, palkkio voi myös olla hyvin suuri verrattuna työhön, jota edunvalvonta vaatii. Vastaavasti palkkio pienituloisen edunvalvonnasta on pieni.
MILLOIN TARVITAAN EDUNVALVONTAA?
● Edunvalvontavaltuutus on mahdollinen vain, jos valtuutus on aikoinaan tehty.
● Jos ei ole ketään henkilöä, jonka voisi valita omaksi edunvalvontavaltuutetuksi, edunvalvonnan kautta löytyy aina julkinen edunvalvoja.
● Jos päämiehen läheisten, esimerkiksi lasten välillä on luottamuspulaa, kaikkien kannalta voi olla helpompi hakea ulkopuolista edunvalvojaa ja toimia tiukemman valvonnan alla.
ASIOIDEN HOITOTAPOJEN VERTAILUA
Laki
● Edunvalvonta määräytyy holhoustoimilain mukaisesti.
● Edunvalvontavaltuutusta sääntelee laki edunvalvonta-valtuutuksesta.
Kuka määrää sisällön?
● Edunvalvonnan sisällön määrää laki.
● Edunvalvontavaltuutuksen sisällön henkilö voi itse määrätä.
Maistraatin lupasääntely
● Edunvalvontaa koskee maistraatin lupasääntely. Lupa tarvitaan mm. kiinteän omaisuuden, arvopapereiden, asunto-osakkeiden luovutukseen, panttaukseen sekä ositus- ja perinnönjako-sopimuksen allekirjoittamiseen.
● Lain mukaan edunvalvontavaltuutettu tarvitsee luvan vain kiinteän omaisuuden myyntiin tai panttaamiseen. Tästäkin lupa-sääntelystä voi luopua valtuutuksella. Valtuutuksella voi määrätä tarkemmin omaisuuden myynnin ehdoista tai saattaa voimaan laajemman lupasääntelyn.
Vuositilitys
● Edunvalvonnasta tehdään vuosittain tili maistraatille.
● Edunvalvontavaltuutettu ei tee jatkuvaa tilitystä kenellekään, ellei siitä ole erikseen määrätty valtuutuksessa.
Oman Ajan asiantuntija, OTK, varatuomari, asianajaja Ilona Piironen antaa käytännön lakineuvoja. Ilona Piironen on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.