Ai­kai­sem­min omai­suu­den to­dis­tee­na oli­vat sel­ke­ät pa­pe­ri­set asi­a­kir­jat. Kir­jeet kir­joi­tet­tiin kir­joi­tus­ko­neel­la ja tär­ke­ät asi­a­kir­jat ar­kis­toi­tiin map­pei­hin.

Nyt mil­tei jo­kai­sel­la työ­i­käi­sel­lä on käy­tös­sään tie­to­ko­ne, jol­la teem­me työ­tä, lä­he­täm­me vies­te­jä, teem­me so­pi­muk­sia, tal­le­tam­me va­lo­ku­via tai mui­ta tie­dos­to­ja tai olem­me Fa­ce­boo­kis­sa ja Twit­te­ris­sä. Tie­to­ko­nei­den käyt­tö jat­kuu myös eläk­keel­lä.

Päi­vän ai­ka­na saat­taa jää­dä lu­kui­sia säh­köi­siä jäl­kiä eri­lai­siin säh­köi­siin ver­kos­toi­hin. Osal­la jäl­jis­tä ja tie­dos­tois­ta on ra­hal­lis­ta ar­voa, osa voi ol­la muul­la ta­voin ar­vo­kas­ta.

Mi­ten täl­lai­sen di­gi­taa­li­sen jää­mis­tö­o­mai­suu­den kans­sa pi­täi­si me­ne­tel­lä, kun ih­mi­nen kuo­lee? Voin­ko jo etu­kä­teen va­rau­tua sii­hen, mitä ha­lu­an di­gi­taa­li­sel­le omai­suu­del­le­ni ta­pah­tu­van oman kuo­le­ma­ni jäl­keen?

Mi­ten sa­la­sa­nat saa sel­vil­le?

Pää­sään­nön mu­kaan tämä omai­suus pe­riy­tyy pe­ril­li­sil­le sii­nä mis­sä kaik­ki muu­kin omai­suus. On­gel­ma voi tul­la sii­tä, mi­ten di­gi­taa­li­seen jää­mis­töön pää­see kä­sik­si ja mis­tä sii­tä saa tie­don.

Vies­tin­tä­vi­ras­to an­toi vii­me maa­lis­kuus­sa uu­den tul­kin­nan, jon­ka mu­kaan te­ley­ri­tyk­sil­lä on oi­keus luo­vut­taa vai­na­jan vies­tit ja nii­hin liit­ty­vät tun­nis­te­tie­dot sekä tie­to­jen hal­lin­noin­tiin tar­vit­ta­vat kir­jau­tu­mis­tun­nuk­set kuo­lin­pe­sän osak­kail­le. Tie­dot voi­daan luo­vut­taa sa­moin pe­rus­tein kuin ne oli­si voi­tu luo­vut­taa pe­rit­tä­väl­le it­sel­leen hä­nen vie­lä elä­es­sä.

Lais­sa te­ley­ri­tyk­sil­le ei kui­ten­kaan ole ase­tet­tu mi­tään vel­vol­li­suut­ta luo­vut­taa vies­tin­tää kos­ke­via tie­to­ja kuo­lin­pe­säl­le. Tie­don­saan­ti voi pe­rus­tua esi­mer­kik­si so­pi­muk­seen tai tuo­mi­ois­tui­men pää­tök­seen.

Yk­sin­ker­tai­sin­ta on, jos hen­ki­lö on ker­to­nut tie­to­ko­neen­sa käyt­tä­jä­tun­nuk­set ja sa­la­sa­nat jol­le­kin toi­sel­le, tal­let­ta­nut ne tai esi­mer­kik­si sa­la­sa­na-avai­men kas­sa­kaap­piin tai pan­kin tal­le­lo­ke­roon.

Ny­kyi­sin sa­la­sa­nat to­sin vaih­tu­vat niin usein, et­tä nii­den tal­let­ta­mi­ses­ta pan­kin hol­viin ei ole juu­ri­kaan hyö­tyä.

Tai­ta­vat tie­to­ko­neen käyt­tä­jät osaa­vat to­sin ohit­taa joi­ta­kin käyt­tä­jä­tun­nuk­sia. Li­säk­si esi­mer­kik­si säh­kö­pos­ti­jär­jes­tel­män hal­lin­noi­ja voi vies­tin­tä­vi­ras­ton uu­den tul­kin­nan mu­kaan an­taa uu­det sa­la­sa­nat säh­kö­pos­ti­jär­jes­tel­miin.

Pro­fes­so­ri Ur­po Kan­kaan Di­gi­taa­li­nen jää­mis­tö­va­ral­li­suus -kir­jan mu­kaan pe­ril­li­sil­lä on mah­dol­li­suus saa­da pe­rit­tä­vän kuo­le­man jäl­keen lu­et­ta­vak­seen pe­rit­tä­vän säh­kö­pos­tit, jos pe­rit­tä­vän käyt­tä­mä pal­ve­lin on ol­lut Ya­hoo, Hot­mail tai Mic­ro­soft.

Kir­jan kir­joit­ta­mi­sen ai­kaan oli epä­sel­vää, saa­daan­ko säh­kö­pos­te­ja muil­ta ul­ko­mai­sil­ta pal­ve­lun­tar­jo­a­jil­ta.

Työ­nan­ta­ja ei an­na kaik­kia tie­to­ja

Jos pe­rit­tä­vä on käyt­tä­nyt työ­nan­ta­jan­sa tie­to­ko­net­ta ja tie­dos­to­ja hen­ki­lö­koh­tai­sen ai­neis­ton tal­len­ta­mi­seen, riip­puu työ­nan­ta­jas­ta, saa­vat­ko pe­ril­li­set hen­ki­lö­koh­tai­set vies­tit ja ai­neis­tot it­sel­leen. Työ­an­ta­jal­la ei ole vel­vol­li­suut­ta luo­vut­taa vies­te­jä tai ai­neis­to­ja.

Työ­nan­ta­ja ei luon­nol­li­ses­ti voi luo­vut­taa koko pe­rit­tä­vän säh­kö­pos­ti­laa­tik­koa pe­ril­li­sil­le, kos­ka suu­ri osa vies­teis­tä kos­kee luot­ta­muk­sel­li­sia työ­nan­ta­jan asi­oi­ta.

Täl­löin vies­tien ja tie­dos­to­jen erot­te­le­mi­ses­sa yk­si­tyi­siin ja työ­hön kuu­lu­viin vies­tei­hin ja ai­neis­toi­hin voi ol­la iso työ. Jos työ­nan­ta­ja suos­tuu tä­hän, se voi vaa­tia sii­tä ku­lu­kor­vaus­ta.

Jos työn­te­ki­jäl­lä ei ole ol­lut oi­keut­ta käyt­tää tie­to­ko­net­ta hen­ki­lö­koh­tai­siin asi­oi­hin ja hän on kui­ten­kin niin teh­nyt, on epä­to­den­nä­köi­sem­pää, et­tä yk­si­tyi­siä vies­te­jä läh­det­täi­siin erot­te­le­maan ai­neis­tos­ta. Jos taas tie­to­ko­neen käyt­tö yk­si­tyi­siin asi­oi­hin on ol­lut jopa suo­ta­vaa, työ­nan­ta­ja voi pa­rem­min suos­tua erot­te­luun.

Saa­ko kuol­leen vies­te­jä lu­kea?

Kir­je­sa­lai­suus pe­rus­tuu pe­rus­tus­lain yk­si­tyi­se­lä­män suo­jaan: ”Kir­jeen, pu­he­lun ja muun luot­ta­muk­sel­li­sen vies­tin sa­lai­suus on louk­kaa­ma­ton”, sa­noo pe­rus­tus­lain 10. py­kä­lä.

Tämä tar­koit­taa, et­tä vain kir­jeen vas­taa­not­ta­ja saa ava­ta kir­jeen ja lu­kea sen. Vas­taa­va sa­lai­suus kos­kee usein myös säh­köi­sen vies­tin­nän muo­to­ja.

Suo­men pe­rus­tus­lain ih­mis- ja pe­ru­soi­keu­det suo­jaa­vat Suo­mes­sa vain elos­sa ole­vaa hen­ki­löä. Näin ol­len pe­ru­soi­keu­det ei­vät ra­joi­ta pe­ril­lis­ten oi­keut­ta tu­tus­tua kuol­leen hen­ki­lön säh­köi­seen kir­jeen­vaih­toon.

Tämä voi tul­la mo­nel­le vies­tin lä­het­tä­jäl­le yl­lä­tyk­se­nä, sil­lä vies­tit saat­ta­vat si­säl­tää ar­ka­luon­tei­si­a­kin asi­oi­ta. Vas­taa­not­ta­jan kuol­tua vies­ti saat­taa­kin tul­la sel­lais­ten ih­mis­ten lu­et­ta­vak­si, joi­den tie­toon lä­het­tä­jä ei vies­tiä tar­koit­ta­nut.

Te­ki­jä­noi­keus voi suo­ja­ta vies­te­jä

Vies­tin lä­het­tä­jäl­lä on lä­het­tä­mään­sä vies­tiin te­ki­jä­noi­keus, joka suo­jaa hen­ki­sen luo­mis­työn tu­los­ta. Jos vies­tis­sä tai ku­vas­sa niin sa­not­tu te­os­kyn­nys ylit­tyy, vies­tin vas­taa­not­ta­ja tai vas­taa­not­ta­jan pe­ril­li­nen ei saa jul­kais­ta vies­tiä tai ku­vaa jul­ki­ses­ti il­man lä­het­tä­jän suos­tu­mus­ta.

Te­os­kyn­nys tar­koit­taa, et­tä te­ok­sen on ol­ta­va riit­tä­vän it­se­näi­nen ja oma­pe­räi­nen saa­dak­seen te­ki­jä­noi­keu­del­li­sen suo­jan. Täs­sä ei ar­vi­oi­da te­ok­sen tai­teel­li­suut­ta, vaan sen oma­pe­räi­syyt­tä. Tä­män vuok­si kir­jal­li­nen teos ylit­tää hel­pom­min te­os­kyn­nyk­sen kuin tai­de­te­ol­li­nen tuo­te.

Te­ok­sen suo­ja-ai­ka on 70 vuot­ta, ja se al­kaa vas­ta lä­het­tä­jän kuo­lin­vuot­ta seu­raa­van vuo­del­ta alus­ta lu­kien.

Te­ki­jä­noi­keus ei kui­ten­kaan es­tä pe­ril­li­siä tu­tus­tu­mas­ta ai­neis­toon, vaik­ka alun pe­rin vies­ti, kir­je tai kuva oli­si­kin lä­he­tet­ty vain vas­taa­not­ta­jal­le it­sel­leen.

Tie­tys­ti pe­rit­tä­väl­lä it­sel­lään oli te­ki­jä­noi­keus lä­het­tä­miin­sä vies­tei­hin. Näi­tä vies­te­jä pe­ril­li­set saa­vat jul­kis­taa lain mu­kaan il­man vas­taa­not­ta­jan lu­paa, el­lei hen­ki­löi­den vä­lil­lä ol­lut kes­ki­näis­tä so­pi­mus­ta sa­las­sa­pi­dos­ta.

Pe­ru­soi­keus­nä­kö­kul­ma suo­jaa kui­ten­kin elos­sa ole­vaa vies­tin osa­puol­ta si­ten, et­tei pe­rit­tä­vän lä­het­tä­mää luot­ta­muk­sel­li­sek­si tar­koi­tet­tua vies­tiä elos­sa ole­val­le hen­ki­löl­le saa jul­kis­taa.

Lais­sa tai oi­keus­kir­jal­li­suu­des­sa ei ole juu­ri­kaan otet­tu kan­taa kir­je­sa­lai­suu­teen tai yk­si­tyi­se­lä­män suo­jaan sen jäl­keen, kun hen­ki­lö on kuol­lut.

Si­too­ko sa­lai­suus pe­ril­li­siä?

Lais­sa ei ole sään­nös­tä sii­tä, et­tä pe­ril­lis­ten täy­tyi­si sa­la­ta asi­a­kir­jat, jot­ka pe­rit­tä­vä oli it­se vel­vol­li­nen sa­laa­maan. Tämä on epä­koh­ta, jos tul­lee jos­sain vai­hees­sa oma lain­sään­nös.

Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa asi­a­kir­ja on voi­nut ol­la tuo­mi­ois­tui­men pää­tök­sel­lä vain sitä kos­ke­vien hen­ki­löi­den tie­dos­sa. Jos asi­a­kir­ja si­säl­tyy pe­rit­tä­vän jää­mis­töön, pe­ril­li­set voi­vat tu­tus­tua sii­hen. Jos pe­rit­tä­vä on it­se hä­vit­tä­nyt asi­a­kir­jan, pe­ril­li­set voi­vat saa­da sen vi­ra­no­mai­sel­ta vain pe­rus­tel­lus­ta syys­tä.

Jos vel­vol­li­suus pi­tää vies­ti sa­lai­se­na pe­rus­tuu vies­tin lä­het­tä­jän ja vas­taa­not­ta­jan vä­li­seen so­pi­muk­seen, tämä so­pi­mus si­too myös pe­ril­li­siä.

Kun­ni­aa ei saa lou­ka­ta

Jos ai­neis­tos­ta löy­tyy jo­ta­kin vai­na­jan kun­ni­aa hal­ven­ta­vaa, saa­ko täl­lai­sia vies­te­jä le­vit­tää eteen­päin?

Ri­kos­lain mu­kaan ran­gais­ta­vaa ei ole le­vit­tää to­sia tie­to­ja vai­na­jas­ta. Jos joku esit­tää val­heel­lis­ta tie­toa tai vih­jai­lu­ja kuol­lees­ta hen­ki­lös­tä, te­ki­jä voi syyl­lis­tyä kun­ni­an­louk­kauk­seen.

Mitä pi­tem­pään on ku­lu­nut hen­ki­lön kuo­le­mas­ta, sitä epä­to­den­nä­köi­sem­pää on, et­tä val­heel­li­nen tie­to tai vih­jaus ai­heut­tai­si­vat lais­sa tar­koi­tet­tua kär­si­mys­tä vai­na­jan eri­tyi­sen lä­hei­sil­le hen­ki­löil­le.

Ran­gais­ta­vuu­den edel­ly­tyk­se­nä on se, et­tä vies­tin le­vit­tä­jä tie­si tie­don val­heel­li­sek­si. Sään­nös­tä jou­du­taan so­vel­ta­maan erit­täin har­voin.

Di­gi­o­mai­suu­den voi tes­ta­men­ta­ta

Di­gi­taa­li­ses­ta jää­mis­tö­o­mai­suu­des­ta voi teh­dä tes­ta­men­tin sa­mal­la ta­val­la kuin ta­val­li­ses­ta­kin omai­suu­des­ta. Tes­ta­men­tis­sa voi mää­rä­tä sen, ke­nel­le an­taa di­gi­taa­li­ses­sa muo­dos­sa ole­van omai­suu­den tai eri­tel­lä siel­tä erik­seen eri hen­ki­löil­le an­net­ta­van tie­dos­tot.

Sel­ke­ää on myös ni­me­tä tes­ta­men­tis­saan jon­kun hen­ki­lön sel­vit­tä­mään di­gi­taa­lis­ta jää­mis­tö­o­mai­suut­taan. Jos tie­to­ko­neel­la on ai­neis­toa, jon­ka ei ha­lua tul­la pe­ril­lis­ten tie­toon, ai­neis­toon pää­syn voi teh­dä säh­köi­sin kei­noin hy­vin vai­ke­ak­si.

Tes­ta­ment­tiin voi myös kir­ja­ta mää­räyk­sen, et­tä säh­köi­ses­sä muo­dos­sa ole­va ai­neis­to täy­tyy hä­vit­tää. Tätä käs­kyä voi vah­vis­taa mää­rää­mäl­lä tu­ho­a­mi­sen tes­ta­ment­ti­saan­non eh­dok­si.

Täl­lai­sen mää­räyk­sen pä­te­vyys on pro­fes­so­ri Ur­po Kan­kaan mu­kaan kui­ten­kin vii­me kä­des­sä epä­sel­vä. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa se on kui­ten­kin vah­va il­maus vai­na­jan tah­dos­ta.

Yri­tys­tie­to­ja voi hyö­dyn­tää

Jää­mis­tös­sä voi ol­la va­lo­ku­via, vi­de­oi­ta, säh­kö­pos­te­ja, tie­to­ja mah­dol­li­sia pe­rin­nön­ja­ko­rii­to­ja var­ten, säh­köi­siä so­pi­muk­sia tai ra­ha­nar­voi­sia etuuk­sia, ku­ten in­ter­ne­tis­sä pe­lat­ta­vien pe­li­fir­mo­jen pe­li­ti­le­jä.

Vai­na­jan säh­kö­pos­teis­ta voi löy­tyä ar­vo­kas­ta tie­toa esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän työ­hön liit­ty­vis­tä bo­nus­jär­jes­tel­mis­tä. Yrit­tä­jän säh­köi­seen ai­neis­toon on pääs­tä­vä kä­sik­si pel­käs­tään yri­tyk­sen jat­kon tur­vaa­mi­sek­si tai yri­tys­toi­min­nan suun­ni­tel­mal­li­sek­si lo­pet­ta­mi­sek­si.

ESI­MERK­KI 1

Kuka pe­rii vai­na­jan net­ti­po­ke­ri­voi­tot?

Ky­sy­mys | Kal­le oli töis­sä suo­ma­lai­ses­sa yri­tyk­ses­sä. Va­paa­a­jal­laan hän har­ras­ti net­ti­po­ke­ria ja käyt­ti sekä työ- et­tä va­paa­a­jal­laan työ­nan­ta­jan omis­ta­maa kan­net­ta­vaa tie­to­ko­net­ta.

Kal­le kuo­li yl­lät­tä­en sai­ras­koh­tauk­seen. Hän ei ol­lut teh­nyt mi­tään mää­räys­tä sii­tä, kuka sai kä­siin­sä tie­to­ko­neel­la ole­vaa ai­neis­toa.

Ke­nel­le tie­to ja voit­to­va­rat kuu­lu­vat ja mitä omai­set pys­ty­vät te­ke­mään sel­vit­tääk­seen tie­to­ko­neen si­säl­töä?

Vas­taus | Kal­len hen­ki­lö­koh­tai­nen säh­köi­nen jää­mis­tö­o­mai­suus kuu­luu pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­sil­le pe­ril­li­sil­le. Jos pe­li­ti­lil­lä oli va­ro­ja, pe­ril­li­set pe­ri­vät nämä va­rat la­ki­mää­räis­ten pe­rin­tö­o­suuk­sien­sa mu­kai­ses­ti.

Pe­ril­lis­ten tu­lee il­moit­taa kaik­ki Kal­len omis­tuk­set ja mah­dol­li­set pe­li­ti­lin voit­to­va­rat myös pe­ru­kir­jaan.

Jos Kal­len työ­nan­ta­ja on hy­väk­sy­nyt tie­to­ko­neen käy­tön myös hen­ki­lö­koh­tai­siin tar­pei­siin, sitä suu­rem­mal­la to­den­nä­köi­syy­del­lä tie­dot saa­daan työ­nan­ta­jan ko­neel­ta. To­den­nä­köi­ses­ti työ­nan­ta­jal­le tu­lee täs­sä ta­pauk­ses­sa esit­tää vir­ka­to­dis­tuk­sel­la pe­ril­lis­ten oi­keu­sa­se­ma sekä yh­tei­nen pyyn­tö tie­to­jen saa­mi­sek­si.

Työ­nan­ta­ja voi pe­riä kor­vauk­sen hen­ki­lö­koh­tais­ten tie­to­jen et­si­mi­ses­tä työ­hön liit­ty­vien vies­tien ja tie­dos­to­jen se­as­ta. Jos työ­nan­ta­ja kiel­täy­tyy luo­vut­ta­mas­ta ai­neis­toa, ai­noa kei­no saa­da ai­neis­to hal­tuun on kan­teen nos­ta­mi­nen työ­nan­ta­jaa vas­taan.

Jos työ­nan­ta­ja on sal­li­nut työn­te­ki­jöi­den käyt­tää työ­nan­ta­jan pal­ve­lin­ta yk­si­tyi­seen vies­tin­tään ja hen­ki­lö­koh­tais­ten tie­dos­to­jen tal­len­ta­mi­seen, pe­ril­li­sil­lä on hy­vät mah­dol­li­suu­det voit­taa kan­ne. Jos taas työ­nan­ta­ja on kiel­tä­nyt tie­to­ko­neen käy­tön yk­si­tyi­siin toi­miin, pe­ril­li­set to­den­nä­köi­ses­ti hä­vi­äi­si­vät jut­tun­sa.

Jos työ­nan­ta­jan pal­ve­lin si­jait­see Suo­mes­sa, suo­ma­lai­nen tuo­mi­ois­tuin on toi­mi­val­tai­nen kä­sit­te­le­mään ai­neis­ton luo­vut­ta­mis­ta kos­ke­van kan­teen. Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voi­vat ha­kea myös tur­vaa­mis­toin­ta ja vaa­tia, et­tä ai­neis­to on säi­ly­tet­tä­vä tal­les­sa niin kau­an kun­nes pää­a­sia on lain­voi­mai­ses­ti rat­kais­tu.

Ul­ko­mai­nen pe­li­fir­ma ei saa au­to­maat­ti­ses­ti tie­toa Kal­len kuo­le­mas­ta. Jos Kal­len säh­kö­pos­ti­tie­dois­ta il­me­nee pe­li­ti­lien käyt­tä­jä­tun­nuk­set, pe­ril­li­set pys­ty­vät siir­tä­mään va­rat käyt­tä­jä­tun­nuk­sia käyt­tä­mäl­lä. Jos tämä ei on­nis­tu, pe­ril­lis­ten on osoi­tet­ta­va pe­ril­li­sa­se­man­sa ja sel­vi­tet­tä­vä va­ro­jen siir­to muu­ta­kaut­ta.

Mo­net säh­kö­pos­ti­pal­ve­li­met sul­ke­vat säh­kö­pos­ti­ti­lit, el­lei nii­tä käy­te­tä 240 päi­vään. Tä­män vuok­si omais­ten on ol­ta­va ri­pei­tä tun­nuk­sia sel­vi­tel­tä­es­sä.

ESI­MERK­KI 2

Mi­ten var­mis­taa, et­tei di­gi­ai­neis­toi­hin pää­se kä­sik­si?

Ky­sy­mys | Mi­kon tie­to­ko­neel­la on pal­jon ai­neis­toa, jon­ka hän ha­lu­aa it­se säi­lyt­tää, mut­ta ei ha­lua sen jou­tu­van ke­nen­kään ul­ko­puo­li­sen hal­tuun hä­nen kuol­tu­aan.Tie­to­ko­neel­la on esi­mer­kik­si vies­te­jä, joi­den il­mi­tu­lo saat­tai­si lou­ka­ta mui­ta ih­mi­siä ja ai­heut­taa rii­to­ja. Hän ei kui­ten­kaan ha­lua pois­taa tie­to­ja it­se, kos­ka epäi­lee tar­vit­se­van­sa nii­tä vie­lä.

Mitä Mik­ko voi teh­dä etu­kä­teen var­mis­taak­seen sen, et­tä hä­nen kuol­tu­aan ku­kaan ei pää­se kä­sik­si ai­neis­toi­hin?

Vas­taus | Mik­ko voi tal­let­taa luot­ta­muk­sel­li­sik­si kat­so­man­sa tie­dot sel­lai­seen paik­kaan, jos­ta mui­den on vai­kea löy­tää tie­dos­to­ja. Tätä var­ten voi tie­dus­tel­la apu­a­tie­to­jen tur­vaa­mi­seen eri­kois­tu­neil­ta hen­ki­löil­tä tai yri­tyk­sil­tä.

Mi­kol­la on mah­dol­li­suus teh­dä tes­ta­ment­ti esi­mer­kik­si si­ten, et­tä tes­ta­ment­ti­saan­non edel­ly­tyk­se­nä on tiet­ty­jen ai­neis­to­jen tu­ho­a­mi­nen. Jos ai­neis­to­ja ei tu­ho­ta, tes­ta­men­tin saa joku muu. Täl­lai­sen tes­ta­ment­tieh­don pä­te­vyys on kui­ten­kin tul­kin­nan­va­rai­nen, kun tes­ta­ment­tia so­vel­le­taan. Ai­na­kin eh­to on vah­va mie­li­pi­de vai­na­jan tah­dos­ta.

ESI­MERK­KI 3

Saa­vat­ko lap­set tut­kia isä­vai­na­jan säh­kö­pos­tit?

Ky­sy­mys | Pe­kal­la oli kol­me las­ta, Ant­ti, Vil­le ja Meri. Pe­kan kuo­le­man jäl­keen il­me­ni, et­tä hän oli an­ta­nut An­til­le olen­nai­sen lah­jan, jo­hon oli pi­dät­tä­nyt eli­ni­käi­sen käyt­tö­oi­keu­den. Muut lap­set ei­vät tien­neet täs­tä. Ant­ti ker­toi, et­tä kiin­teis­tö oli ai­koi­naan ar­vi­oi­tu, ja lah­joi­tu­sar­vo pe­rus­tui sii­hen. Ar­vi­o­kir­jaa ei kui­ten­kaan löy­ty­nyt mis­tään. Vil­le ja Meri ha­lu­si­vat sel­vit­tää, löy­tyy­kö Pe­kan tie­dos­tois­ta tai säh­kö­pos­teis­ta viit­tei­tä ar­vos­ta. Ant­ti ei ha­lun­nut sel­vit­tää asi­aa enem­pää.

Oli­ko Vil­lel­lä ja Me­ril­lä mah­dol­li­suus sel­vit­tää asi­aa?

Vas­taus | Oi­keus säh­kö­pos­tei­hin ja säh­köi­siin ai­neis­toi­hin pe­riy­tyy pe­ril­li­sil­le eli Vil­lel­lä ja Me­ril­lä on oi­keus saa­da tie­dos­tot hal­tuun­sa.

Jos käyt­tä­jä­tun­nuk­set löy­ty­vät, Vil­len ja Me­rin on help­po tar­kis­taa Pe­kan säh­köi­set tie­dos­tot. Jos käyt­tä­jä­tun­nuk­sia ei löy­dy, nii­tä jou­du­taan pyy­tä­mään ul­ko­puo­li­sel­ta säh­kö­pos­ti­pal­ve­lun tar­jo­a­jal­ta. Suo­ma­lai­sil­la yri­tyk­sil­lä on oi­keus an­taa tie­dot, mut­ta ei vel­vol­li­suut­ta. Ul­ko­mai­sil­ta pal­ve­lun­tar­jo­a­jil­ta tie­to­ja saat­taa ol­la vie­lä vai­ke­am­pi saa­da.

Jos pe­ril­li­set ei­vät ole yk­si­mie­li­siä pyyn­nös­tä, tie­to­ja ei vält­tä­mät­tä saa. Jos pe­ril­li­set ei­vät ole yk­si­mie­li­siä tun­nus­ten saa­mi­ses­ta, Vil­le ja Meri voi­vat ha­kea kuo­lin­pe­sään pe­sän­sel­vit­tä­jän, joka voi esit­tää pyyn­nön kuo­lin­pe­sän puo­les­ta.

Täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa on epä­sel­vää se, suos­tuu­ko ul­ko­mai­nen säh­kö­pos­ti­pal­ve­lin an­ta­maan säh­kö­pos­tin tun­nis­te­tie­dot pe­sän­sel­vit­tä­jäl­le, kos­ka ky­sei­ses­sä val­ti­os­sa­ei vält­tä­mät­tä tun­ne­ta pe­sän­sel­vit­tä­jä-kä­si­tet­tä. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa sel­vit­tä­mi­ses­sä on ol­ta­va ri­peä, kos­ka mo­net säh­kö­pos­ti­pal­ve­li­met sul­ke­vat osoit­teet ja tie­dot, joi­ta ei ole käy­tet­ty 240 päi­vään.

ESI­MERK­KI 4

Voi­ko la­da­tun mu­sii­kin pe­riä?

Ky­sy­mys | An­ne oli ak­tii­vi­nen säh­kö­pos­tin käyt­tä­jä. Hä­nel­lä oli osoi­te hot­mail.com-pal­ve­li­mel­la. Pe­ril­li­set ha­lu­si­vat saa­da hal­tuun­sa An­nen kir­joit­ta­mat säh­kö­pos­ti­vies­tit.

An­nel­la oli myös laa­ja mu­siik­ki­va­li­koi­ma Ap­p­le iTu­nes­sa. Käyt­tä­jä­tun­nus­ta ja sa­la­sa­naa ei löy­ty­nyt.

Mitä pe­ril­lis­ten piti teh­dä saa­dak­seen vies­tit it­sel­leen ja saa­vat­ko he käyt­töön­sä An­nen ke­rää­män mu­siik­ki­ai­neis­ton?

Vas­taus | Pe­ril­lis­ten täy­tyy lä­het­tää pal­ve­lun tar­jo­a­jal­le An­nen kuo­lin­to­dis­tus ja eng­lan­nin­kie­li­nen pyyn­tö lä­het­tää An­nen säh­kö­pos­tit pe­ril­li­sil­le. Pal­ve­lun­tar­jo­a­jal­le täy­tyy osoit­taa pe­ril­li­sa­se­mat, min­kä voi tätä ny­kyä osoit­taa esi­mer­kik­si maist­raa­tin oi­ke­ak­si vah­vis­ta­mal­la pe­ru­kir­jan osa­kas­lu­et­te­lol­la.

Osa pe­rit­tä­vän te­ke­mis­tä so­pi­muk­sis­ta es­tää sen, et­tä pe­ril­li­set sai­si­vat ra­joi­tuk­set­ta käyt­töön­sä pe­rit­tä­vän hal­lit­se­man ai­neis­ton. Esi­mer­kik­si Ap­p­le iTu­ne -so­pi­muk­sen no­jal­la la­da­tut so­vel­lu­tuk­set ovat vain la­taa­jan it­sen­sä käy­tös­sä, ei­kä nii­tä voi siir­tää kol­man­nel­le.

Nämä ei­vät myös­kään pe­riy­dy pe­ril­li­sil­le.

Mi­ten Fa­ce­book-tili sul­je­taan?

Oma ai­ka -leh­den nu­me­ros­sa 2/2013 kä­si­tel­tiin ly­hy­es­ti sitä, mitä omai­nen voi teh­dä saa­dak­seen tie­toa kuol­leen lä­hei­sen Fa­ce­book-ti­lis­tä tai sul­ke­ak­seen kuol­leen hen­ki­lön Fa­ce­book-ti­lin. http://www.omaa­i­ka­leh­ti.fi/ta­lous-laki/kun-la­hei­nen-kuo­lee 

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

Oma ai­ka 1/2014