Artikkeli

Jännitystä kehittyvillä markkinoilla

”Kun sijoittajat hamuavat suuria voittoja uusista maista, rahastonhoitajat ovat keksineet riskittömän tavan vaurastua itse. Harva sijoittaa suoraan Nigeriaan, Moldovaan tai Panamaan.”

Ke­hit­ty­viin mark­ki­noi­hin kuu­lu­vat muun mu­as­sa BRICS-maat: Bra­si­lia, Ve­nä­jä, In­tia, Kii­na ja Ete­lä-Af­rik­ka. Ek­so­tiik­ka kas­vaa, kun mu­kaan ote­taan vaik­ka­pa Viet­nam, Ni­ge­ria, Pa­na­ma ja Mol­do­va. Kan­nat­tai­si­ko niis­sä ole­vien yh­ti­öi­den osak­kei­siin si­joit­taa?

Kyl­lä, jos jän­ni­tys on tär­ke­äm­pää kuin tuot­to.

Ke­hit­ty­vien mai­den ta­lou­det kas­va­vat van­haa maa­il­maa no­pe­am­min. Ra­has­to­jen mark­ki­noin­nis­sa pää­tel­lään, et­tä kas­vuun kan­nat­taa ai­na si­joit­taa. Kas­vua saat var­mim­min ke­hit­ty­vien mark­ki­noi­den ra­has­tos­ta. Kuu­los­taa jär­ke­väl­tä.

Use­at tut­ki­muk­set kui­ten­kin osoit­ta­vat, et­tei ke­hit­ty­vien mark­ki­noi­den osak­keis­ta saa yli­tuot­toa. Huo­nos­ti voi käy­dä.

Kun vau­raat, län­si­mai­set si­joit­ta­jat löy­tä­vät uu­den koh­teen, vaik­ka­pa Uk­rai­nan tai Mol­do­van, pie­ni­kin ra­ha­tul­va nos­taa kurs­sit pil­viin, os­ta­jia on pal­jon, os­tet­ta­vaa vä­hän.

Kun uu­ti­sis­sa ker­ro­taan, et­tä pie­nen maan pörs­si on nous­sut eni­ten maa­il­mas­sa, raha tul­vii pik­ku­mark­ki­noil­le – kun­nes kup­la puh­ke­aa.

Pe­lis­sä pär­jää­vät ne, jot­ka tu­le­vat ai­kai­sin ja pois­tu­vat ajois­sa. Muil­le on tar­jol­la mus­ta­pek­ka. Pie­nil­tä, ke­hit­ty­vil­tä mark­ki­noil­ta en os­tai­si mi­tään.

Mol­do­va-il­miö tu­lee esiin tu­tuil­la­kin mark­ki­noil­la. Mi­nul­la on sym­pa­ti­oi­ta Vi­roa koh­taan. Olen mo­nes­ti kat­sel­lut vi­ro­lais­ten yri­tys­ten osak­kei­ta sil­lä sil­mäl­lä. En ole kui­ten­kaan nii­tä os­ta­nut – mitä nyt kah­dek­sak­si vuo­dek­si asun­non, jon­ka myin vii­me vuon­na tap­pi­ol­la. Viro-sym­pa­ti­aa osak­kei­ta os­ta­mal­la osoit­ta­via on vä­lil­lä lii­kaa, vä­lil­lä lii­an vä­hän. Muu­ta lo­giik­kaa Vi­ron pörs­sin voi­mak­kais­ta kurs­si­liik­keis­tä on vai­kea löy­tää.

Jos­kus ke­hit­ty­vien mai­den kurs­si­ta­son seu­raa­mi­nen on mu­ka­vaa. Kurs­si­nou­sut ovat ko­mei­ta, jos maan ra­han ar­vo alen­tuu no­pe­as­ti kor­ke­an inf­laa­ti­on ta­kia.

Hyvä voi hä­vi­tä, kun asi­aa tar­kas­te­lee ”oi­ke­as­sa ra­has­sa”. Esi­mer­kik­si Ete­lä-Af­ri­kan osa­ke­kurs­sit nou­si­vat tam­mi–tou­ko­kuus­sa maan omas­sa va­luu­tas­sa 7 %, eu­rois­sa ne las­ki­vat 9 %, Ve­nä­jäl­lä kurs­sit las­ki­vat rup­lis­sa 2 %, eu­rois­sa 6 %.

Ke­hit­ty­vis­sä mais­sa voi esiin­tyä mark­ki­noi­ta hei­lut­ta­via mul­lis­tuk­sia maan joh­dos­sa, lain­sää­dän­nös­sä, kaup­pa­ta­vois­sa ja niin edel­leen.

Mul­lis­tuk­sis­sa voi käy­dä huo­noi­ten tun­te­mat­to­mil­le, ku­ten ul­ko­mai­sil­le pörs­si­si­joit­ta­jil­le. Kun pörs­si­toi­min­ta on uut­ta, sen syn­nyt­tä­mä ra­han haju ke­rää hui­ja­rei­ta tai ai­na­kin il­mi­öi­tä, joi­ta me pi­däm­me hui­jauk­se­na.

Jos­kus yh­teis­kun­nat te­ke­vät ri­kol­li­ses­ta va­roit­ta­van esi­mer­kin – ai­na­kin, el­lei hän ole ko­hon­nut mer­kit­tä­vään ase­maan. Ra­han­sa me­net­tä­nyt­tä si­joit­ta­jaa ei loh­du­ta edes hui­ja­rin ran­gais­tus. Se var­mis­taa vain, et­tei kor­vaus­ta iki­nä saa­da.

Ame­rik­ka­lai­sen va­rain­hoi­ta­jan te­le­vi­si­o­haas­tat­te­lu ava­si sil­mi­ä­ni. Hän ker­toi, et­tä yleen­sä ra­has­ton­hoi­ta­jat tyy­ty­vät seu­raa­maan yh­ti­öi­den ra­port­te­ja tie­to­ko­neel­la. Hä­nen ra­has­ton­sa si­joit­ti pie­niin ja kes­ki­suu­riin kii­na­lai­sy­ri­tyk­siin.

Ta­va­no­mai­sen nu­me­roi­den murs­kaa­mi­sen li­säk­si ra­has­ton edus­ta­jat kä­vi­vät si­joi­tus­koh­teek­si aja­tel­lus­sa yh­ti­ös­sä. He var­mis­ti­vat, et­tä osoit­tees­sa on yri­tys.

Oma lu­kun­sa on ra­por­toi­tu­jen nu­me­roi­den si­säl­tö. Osal­le on vas­ti­ne to­si­maa­il­mas­sa, osal­le se on syn­ty­nyt kir­joi­tus­pöy­dän ää­res­sä. Näin ta­pah­tuu meil­lä­kin, mut­ta ris­ki on suu­rem­pi mark­ki­noil­la, jot­ka nä­kee vain nu­me­roi­na.

Olen it­se si­joit­ta­nut ke­hit­ty­vil­le mark­ki­noil­le. Va­roi­tus­ten sa­no­ma on, et­tä iso ris­ki voi tuo­da ison voi­ton, mut­ta sii­nä voi myös men­nä kaik­ki.

Aja­tus­ta ha­vain­nol­lis­taa ko­ti­mai­nen esi­merk­ki. Us­kot­ko, et­tä nyt 14 eu­roa mak­sa­va For­tu­min osa­ke voi­si vuo­des­sa kym­men­ker­tais­tua? En­tä voi­si­ko yh­tiö teh­dä kon­kurs­sin? Tus­kin pi­dät kum­paa­kaan mah­dol­li­se­na.

En­tä sa­mat ky­sy­myk­set nyt 15 sent­tiä mak­sa­van In­ca­pin koh­dal­la? Pi­dät luul­ta­vas­ti mo­lem­pia vaih­to­eh­to­ja mah­dol­li­si­na. Kymp­pi­ton­nin­sa voi mo­nin­ker­tais­taa si­joit­ta­mal­la sen In­ca­piin. Mut­ta ko­vin ra­kas­ta kymp­pi­ton­nia ei kan­na­ta lait­taa li­koon, sil­lä se voi men­nä ko­ko­naan­kin.

Voi­sin os­taa vä­hän In­ca­pin osak­kei­ta For­tum-salk­ku­ni maus­teek­si. Mi­toit­tai­sin sen niin, et­tei sen ar­vot­to­mak­si käy­mi­nen­kään oli­si mi­nul­le koh­tuu­ton ra­si­te.

Ke­hit­ty­vil­tä mark­ki­noi­ta tus­kin kan­nat­taa os­taa yk­sit­täis­ten yh­ti­öi­den osak­kei­ta. Mai­den ja yh­ti­öi­den mo­ni­lu­kui­suu­den vuok­si tämä muis­tut­tai­si lii­kaa lot­toa. Par­hai­ten mark­ki­noi­hin pää­see kä­sik­si ra­has­to­jen kaut­ta.

Ke­hit­ty­vil­lä mark­ki­noil­la voi ta­pah­tua suu­ria muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si tam­mi–tou­ko­kuus­sa Thai­maas­sa kurs­sit nou­si­vat lä­hes 30 % ja Pa­kis­ta­nis­sa 35 %. Ko­lum-bi­as­sa ne las­ki­vat 20 %.

Täl­lai­sel­le vuo­ris­to­ra­dal­le har­voin pää­see tai jou­tuu pe­rin­tei­sil­lä mark­ki­noil­la. Osa­ke­si­joit­ta­mi­sen pe­ru­soh­je on ha­jaut­ta­mi­nen; vuo­ris­to­ra­dal­la­kin on pe­rus­tel­tua hur­jas­tel­la vä­hän.

Mik­sei­vät ke­hit­ty­vät mark­ki­nat ta­kaa vau­ras­tu­mis­ta? Et ole ai­noa, joka tie­tää vaik­ka­pa Kii­nan kas­vus­ta. Tie­dos­sa tai en­na­koi­ta­vis­sa ole­va hyvä ja paha ovat jo vai­kut­ta­neet osak­kei­den hin­toi­hin. Suu­ret vaih­te­lut ke­hit­ty­vis­sä mais­sa se­lit­ty­vät sil­lä, et­tä yl­lä­tyk­set ovat ylei­sem­piä kuin va­kiin­tu­neil­la mark­ki­noil­la. Pi­täi­si vain ar­va­ta oi­kein, mis­sä ne hy­vät yl­lä­tyk­set ta­pah­tu­vat.

Vie­lä yk­si va­roi­tus: ra­has­tot. Kun si­joit­ta­jat ha­mu­a­vat suu­ria voit­to­ja uu­sis­ta mais­ta, ra­has­ton­hoi­ta­jat ovat kek­si­neet ris­kit­tö­män ta­van vau­ras­tua it­se. Har­va si­joit­taa suo­raan Ni­ge­ri­aan, Mol­do­vaan tai Pa­na­maan.

Kos­ka se on niin ”han­ka­laa”, ra­has­to­palk­ki­ot ovat kor­ke­at. Kor­kei­den os­to- ja myyn­ti­palk­ki­oi­den li­säk­si kan­ne­taan pa­him­mil­laan 2–4 %:n hoi­to­palk­ki­o­ta ja voi­tos­ta 10–20 %:n me­nes­ty­mis­palk­kio. Noi­hin vi­ri­tyk­siin en ra­ho­ja­ni lai­ta.

Usein suo­si­tel­ta­via ovat ETF-ra­has­tot, kun­han ne ovat va­kiin­tu­neen ja va­ka­va­rai­sen ta­hon yl­lä­pi­tä­miä. ETF-ra­has­to si­joit­taa il­moit­ta­miin­sa koh­tei­siin so­vi­tul­la au­to­maa­ti­ol­la, esi­mer­kik­si Ve­nä­jän suu­rim­piin yri­tyk­siin. Palk­ki­ot ovat ma­ta­lat.

Kir­joi­tan tätä pa­luu­len­nol­la Ja­pa­nis­ta. Maa­han on syn­ty­nyt pää­mi­nis­te­rin­sä Aben mu­kaan uu­si ta­lous­jär­jes­tel­mä Abe­no­mics. Pit­kä pai­kal­laan py­sy­mi­nen on pää­tet­ty lo­pet­taa. Val­tio os­taa mark­ki­noil­ta ris­ki­lai­no­ja ja ta­voit­te­lee def­laa­ti­on si­jas­ta 2 %:n inf­laa­ti­o­ta.

Ja­pa­ni­lai­set toi­vo­vat ja pel­kää­vät. Nuo­ret naut­ti­vat ja ku­lut­ta­vat. Van­hat epäi­le­vät ja pi­tä­vät ra­han­sa pank­ki­ti­leil­lä. Al­ku­vuo­den kurs­si­nou­su je­neis­sä oli yli 50 %, eu­rois­sa 35 %. Päi­vit­täi­set kurs­si­vaih­te­lut suun­taan ja toi­seen ovat usei­ta pro­sent­te­ja. Ku­kaan ei tie­dä, min­kä­lai­nen lop­pu ah­neel­la on täs­sä.

Mat­ka aut­toi ym­mär­tä­mään mark­ki­noi­den vie­hä­tyk­sen. In­to tart­tuu, kun yri­te­tään täy­sil­lä. Meil­le­kin tar­vit­tai­siin oma Abe. Ei tar­vit­si­si men­nä mer­ta tai kah­ta edem­mäs ka­laan.

Jar­mo Lep­pi­nie­mi

Oma Ai­ka 6/2013

KIR­JOIT­TA­JA ON KAUP­PA­TIE­TEI­DEN TOH­TO­RI JA PRO­FES­SO­RI AAL­TO-YLI­O­PIS­TOS­SA. HÄN TOI­MI PIT­KÄÄN OSA­KE­SÄÄS­TÄ­JIEN KES­KUS­LII­TON PU­HEEN­JOH­TA­JA­NA JA ON NY­KY­ÄÄN SEN KUN­NI­A­PU­HEEN­JOH­TA­JA.

Lue Myös