Ju­ri­di­ses­ti ir­tain omai­suus on laa­ja kä­si­te. Täs­sä kä­si­tel­lään ta­va­no­mai­sen koti-ir­tai­mis­ton ja hie­man ar­vok­kaam­pien esi­nei­den ja­koa omai­suu­den osi­tuk­ses­sa ja pe­rin­nön­ja­os­sa.

Omai­suu­den osi­tus voi­daan jou­tua te­ke­mään joko puo­li­son kuo­le­man tai avi­oe­ron yh­tey­des­sä. Koti-ir­tai­mis­toa har­voin ja­e­taan konk­reet­ti­ses­ti osi­tuk­ses­sa, joka pe­rus­tuu puo­li­soon kuo­le­maan, kos­ka les­kel­lä on pe­rin­tö­kaa­ren no­jal­la oi­keus pi­tää hal­lus­saan puo­li­soi­den yh­tei­nen ta­va­no­mai­nen koti-ir­tain. Täl­löin koti-ir­tain ja­e­taan useim­mi­ten vas­ta mo­lem­pien puo­li­soi­den kuol­tua.

A Näin ir­tai­mis­to ja­e­taan avi­oe­ros­sa

Ni­mi­pe­ri­aat­teen mu­kaan omai­suus kuu­luu sil­le, jon­ka ni­miin se on han­kit­tu. Ir­tai­mes­sa omai­suu­des­sa so­vel­le­taan omis­ta­ja­o­let­ta­maa: jos ei tie­de­tä, kum­mal­le esi­ne kuu­luu, sen kat­so­taan ole­van puo­li­soi­den yh­teis­tä.

Ni­mi­pe­ri­aat­tee­seen on poik­keus: yk­sin toi­sen puo­li­son ni­miin han­kit­tu omai­suus kat­so­taan yh­tei­sek­si, jos puo­li­soil­la on ol­lut tar­koi­tus hank­kia se yh­tei­sek­si.

Jos esi­mer­kik­si ar­vo­kas si­joi­tus­tau­lu on han­kit­tu mie­hen ni­miin, vaik­ka puo­li­soi­den tar­koi­tus oli hank­kia se yh­tei­sek­si, tau­lu voi­daan kat­soa yh­tei­sek­si.

Han­kin­ta­het­ken tar­koi­tuk­sen osoit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan suo­jaa puo­li­soa, jota ei ole kir­jat­tu omis­ta­jak­si, jos omai­suus ulos­mi­ta­taan omis­ta­jak­si kir­ja­tun hen­ki­lön ve­las­ta.

Vi­ral­lis­ta omis­tus­ta ei saa pel­käs­tään sil­lä pe­rus­teel­la, et­tä toi­nen on huo­leh­ti­nut per­heen ta­lou­des­ta eli si­joit­ta­nut mui­ta va­ro­ja per­heen hy­väk­si toi­sen os­ta­es­sa ar­vo-omai­suut­ta. Tär­ke­ää on ni­me­no­maan yh­teis­han­kin­nan tar­koi­tus kun­kin han­kin­nan koh­dal­la.

Omat ta­va­rat saa pi­tää avi­oe­ros­sa

Vel­ko­jen kat­ta­mi­sen jäl­keen puo­li­sol­la on oi­keus osi­tuk­ses­sa erot­taa pääl­tä­päin hä­nel­le kuu­lu­via vaat­tei­ta ja mui­ta esi­nei­tä, jot­ka on tar­koi­tet­tu vain hä­nen hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön­sä. Puo­li­so saa teh­dä näin, vaik­ka esi­neet oli­si han­kit­tu toi­sen puo­li­son ra­hoil­la.

Esi­nei­den tu­lee ol­la tar­peel­li­sia, ei­kä puo­li­so saa erot­taa it­sel­leen enem­pää kuin puo­li­soi­den oloi­hin kat­so­en voi­daan pi­tää koh­tuul­li­se­na. Koh­tuul­li­suut­ta har­kit­ta­es­sa tu­lee ot­taa huo­mi­oon puo­li­soi­den avi­o­lii­ton ai­kai­nen elin­ta­so. Täl­lai­sia esi­nei­tä voi­vat ol­la esi­mer­kik­si har­ras­tus­käyt­töä var­ten han­ki­tut esi­neet, ku­ten ten­nis- tai golf­mai­lat, soit­ti­met ja ko­rut.

Esi­nei­den pääl­tä­päin erot­ta­mi­nen huo­mi­oi­daan osi­tuk­ses­sa, ja se voi vai­kut­taa ta­sin­gon mää­rään.

Suu­rim­mak­si osak­si puo­li­soi­den käy­tös­sä ol­lut koti-ir­tai­mis­to on yleen­sä hei­dän yh­teis­tä omai­suut­taan.

Jos et ha­lua ir­tai­mis­toa, voit saa­da hy­vi­tys­tä

Oli­si hyvä, jos osa­puo­let pää­si­si­vät kes­ke­nään so­pi­muk­seen ir­tai­mis­ton ja­os­ta. Jos se ei on­nis­tu, puo­li­soil­la saat­taa ol­la osi­tuk­ses­sa mui­ta­kin rii­to­ja, min­kä vuok­si omai­suu­den osit­taa pe­sän­ja­ka­ja. Vii­me kä­des­sä pe­sän­ja­ka­ja on vel­vol­li­nen jaka­maan myös yh­tei­sen koti-ir­tai­mis­ton ja rat­kai­se­maan sii­hen liit­ty­vät rii­dat.

Pe­sän­ja­ka­ja ky­syy yleen­sä en­sim­mäi­sek­si asi­a­no­sai­sil­ta hei­dän toi­veen­sa ir­tai­mis­ton suh­teen. Usein ir­tai­mis­to py­ri­tään ja­ka­maan niin, et­tei sil­le an­ne­ta ar­voa osi­tuk­ses­sa: kum­pi­kin osa­puo­li saa ir­tai­mis­tos­ta suu­rin piir­tein sa­ma­nar­voi­sen mää­rän. Jos toi­nen osa­puo­li ei ha­lua ir­tai­mis­toa ol­len­kaan, ja toi­nen ot­taa kai­ken, on mah­dol­li­suus myös so­pia sum­mas­ta, mil­lä tois­ta hy­vi­te­tään. Jos sum­mas­ta ei pääs­tä so­pi­muk­seen, myös pe­sän­ja­ka­ja voi päät­tää sii­tä.

Rii­te­le­mi­nen ai­heut­taa kus­tan­nuk­sia

Jos osa­puo­let ha­lu­a­vat sa­mo­ja esi­nei­tä, ovat käy­tet­tä­vis­sä sa­mat jäl­jem­pä­nä mai­ni­tut kei­not, ku­ten ar­po­mi­nen, osa­puol­ten kes­ki­näi­nen huu­to­kaup­pa tai myy­mi­nen.

Pe­sän­ja­ka­jan rat­kai­su ir­tai­mes­ta omai­suu­des­ta on pää­tös, jon­ka voi vie­dä tuo­mi­ois­tui­meen ku­ten muut­kin pe­sän­ja­ka­jan rat­kai­sut.

Ir­tai­mis­tol­le voi tul­la hy­vin pal­jon ar­voa, jos sii­hen li­sä­tään rii­te­le­mi­ses­tä ai­heu­tu­neet kus­tan­nuk­set.

Olen myös kuul­lut ta­pauk­ses­ta, jos­sa pe­sän­ja­ka­ja tar­jou­tui os­ta­maan toi­sel­le osa­puo­lel­le sa­man­lai­sen vä­hä­ar­voi­sen esi­neen, jos­ta osa­puo­let rii­te­li­vät.

Pe­sän­ja­ka­jan tun­ti­palk­ka voi ylit­tää hi­moit­tu­jen ta­va­roi­den to­del­li­sen hin­nan.

B Näin ir­tai­mis­to ja­e­taan kuo­lin­pe­säs­sä

Täs­sä kä­si­tel­lään ti­lan­net­ta, jos­sa kaik­ki ir­tai­mis­ton al­ku­pe­räi­set omis­ta­jat, esi­mer­kik­si mo­lem­mat puo­li­sot ovat kuol­leet, ja ir­tai­mis­to ja­e­taan mo­lem­pien kuol­tua las­ten, pe­ril­lis­ten tai tes­ta­men­tin saa­jien kes­ken.

Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kaan jo­kai­sel­la osak­kaal­la on oi­keus saa­da mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan osan­sa kai­ken­laa­tui­ses­ta omai­suu­des­ta eli myös koti-ir­tai­mis­tos­ta. Tes­ta­men­til­la on mah­dol­lis­ta mää­rä­tä ir­tai­mis­ton ja­os­ta esi­ne­koh­tai­ses­ti tai mää­rä­tä, et­tä kaik­ki me­nee esi­mer­kik­si yh­del­le saa­jal­le. Jos näin on teh­ty, ja tes­ta­ment­ti on lain­voi­mai­nen, muil­la pe­ril­li­sil­lä ei ole esi­ne­koh­tais­ta oi­keut­ta koti-ir­tai­mis­toon.

Ny­ky­ään ih­mi­sil­lä on yleen­sä jo hy­vin pal­jon ta­va­raa. Moni­kaan ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se kaik­kea sitä, joka pe­rin­nön­ja­os­sa on ja­et­ta­va­na. Kun ta­va­raa kuo­lin­pe­sän ja­os­sa saa ikään kuin il­mai­sek­si, osal­le ih­mi­sis­tä tu­lee halu ha­mu­ta sitä yli oman tar­peen. Ul­ko­puo­li­se­na pe­sän­ja­ka­ja­na seu­raan vä­lil­lä häm­mäs­tel­len, mi­hin kaik­ki ta­va­ra mah­de­taan va­ras­toi­da.

Pa­ras­ta oli­si, jos kuo­lin­pe­sän osak­kaat pää­si­si­vät kes­ke­nään so­pi­muk­seen ir­tai­mis­ton ja­os­ta.

Mitä voi teh­dä, jos esi­neel­lä on mon­ta ot­ta­jaa?

Jos kuo­lin­pe­sään on mää­rät­ty pe­sän­ja­ka­ja, hä­nel­lä on vel­vol­li­suus ja­kaa myös pe­sän ir­tain omai­suus. Jos osak­kaat ei­vät kes­ke­nään sovi ja­os­ta, pe­sän­ja­ka­ja huo­leh­tii ja or­ga­ni­soi ir­tai­men omai­suu­den ja­ka­mi­sen.

Osak­kai­den on hyvä muis­taa, et­tä pe­sän­ja­ka­jan tun­ti­palk­ka pai­kal­la­o­los­ta on kal­liim­paa kuin mo­nen esi­neen hin­ta. Sik­si osak­kai­den kan­nat­tai­si ja­kaa ir­tai­mis­to kes­ke­nään.

Toi­si­naan osak­kai­den vä­lit ovat niin ki­re­ät, et­tä jako edel­lyt­tää ul­ko­puo­li­sen hen­ki­lön läs­nä­o­loa. Jos ta­va­roi­den ja­os­ta on vaa­ra­na ai­heu­tua vie­lä enem­män rii­taa osak­kai­den vä­lil­le, on pe­sän­ja­ka­jan läs­nä­o­lo tie­tys­ti jär­ke­vää, jot­ta ta­va­ran ja­os­ta al­ka­neet rii­tai­suu­det ei­vät jat­ku muun­kin omai­suu­den ja­os­sa.

Huu­to­kaup­pa pe­ril­lis­ten kes­ken

Tätä ny­kyä pe­ru­kir­joi­hin ei enää ole ta­pa­na lu­et­te­loi­da ta­va­no­mais­ta koti-ir­tai­mis­toa, jos sen ar­vo ei yli­tä 4 000 eu­roa. Van­hois­sa pe­ru­kir­jois­sa saat­taa omai­suus ol­la lu­e­tel­tu la­ka­noi­ta myö­ten.

Vaik­ka ir­tai­mis­tol­le ei an­ne­ta ar­voa pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa, se ei tar­koi­ta, et­tei sil­le voi­da an­taa ar­voa osak­kai­den vä­li­ses­sä pe­rin­nön­ja­os­sa.

Esi­neel­lä saat­taa ol­la osak­kail­le suu­ri tun­ne­ar­vo. Täl­löin voi­daan esi­mer­kik­si osak­kai­den vä­li­ses­sä huu­to­kau­pas­sa aset­taa ir­tai­mis­tol­le se ar­vo, jol­la joku heis­tä ha­lu­aa esi­neen it­sel­leen.

Ar­voir­tai­mis­toa ar­vi­oi­vat usein huu­to­kaup­po­ja pi­tä­vät yri­tyk­set. Hei­dän edus­ta­jil­laan on hyvä nä­ke­mys myös niin sa­no­tun ta­val­li­sen koti-ir­tai­mis­ton ar­vos­ta. Näi­tä ar­vo­ja voi­daan käyt­tää myös pe­rin­nön­ja­os­sa. Jos ir­tai­mis­to on ar­vi­oi­tu yli 4 000 eu­ron ar­voi­sek­si, se pi­tää mer­ki­tä myös pe­ru­kir­jaan. ●

Ir­tai­mis­ton voi myös myy­dä

Kuo­lin­pe­sään kuu­lu­van ir­tai­mis­ton tyh­jen­tä­mi­ses­sä voi ol­la suu­ri työ. Jos lä­hei­set ei­vät ha­lua tai pys­ty tyh­jen­tä­mään jää­mis­töä, se voi­daan myös myy­dä.

Leh­dis­sä on usein il­moi­tuk­sia ha­luk­kuu­des­ta os­taa kuo­lin­pe­siä. Sil­loin yri­tyk­ses­tä tu­lee usein joku pai­kan pääl­le ar­vi­oi­maan ir­tai­mis­ton ar­von ja laa­dun ja te­ke­mään tar­jouk­sen sen tyh­jen­tä­mi­ses­tä, sii­vouk­ses­ta ja lop­pu­sum­mas­ta.

Myy­mi­nen on osak­kail­le help­po vaih­to­eh­to. Tar­jouk­ses­ta ja so­pi­muk­ses­ta riip­pu­en yri­tys joko mak­saa kuo­lin­pe­säl­le sum­man heti tai ti­lit­tää sen huu­to­kau­pan jäl­keen. Sum­mas­ta vä­hen­ne­tään tyh­jen­nys-, sii­vous- ja kaa­to­paik­ka­kus­tan­nuk­set.

Tun­ne­syyt saat­ta­vat es­tää ir­tai­mis­ton myy­mi­sen. Ei vält­tä­mät­tä tun­nu hy­väl­tä, et­tä ven­to­vie­raat ih­mi­set käy­vät läpi lä­heis­ten ir­tai­mis­toa.

Tun­ne­ar­vo­ton hin­ta voi yl­lät­tää

Kuo­lin­pe­sän ir­tai­mis­ton myy­mi­ses­sä yl­lä­tyk­sen voi ai­heut­taa myös ir­tai­mis­tol­le tar­jo­tun hin­nan al­hai­suus. Ta­va­roil­la ei ole ul­ko­puo­li­sil­le sa­man­lai­sia tun­ne­ar­vo­ja kuin myy­jil­le.

Huu­to­kau­pas­sa kuo­lin­pe­sän ir­tai­mis­tos­ta ei saa­da suu­ria sum­mia. Jos sii­tä ha­lu­aa saa­da pa­rem­man hin­nan, ta­va­raa kan­nat­taa myy­dä yk­sit­täin huu­to.ne­tin tai tori.fi:n kal­tai­sis­sa verk­ko­pal­ve­luis­sa. Täl­löin hin­ta nous­see suu­rem­mak­si, mut­ta myyn­nis­tä on myös huo­mat­ta­vas­ti enem­män vai­vaa.

Yk­si vaih­to­eh­to on myös oman huu­to­kau­pan jär­jes­tä­mi­nen pai­kan pääl­lä. Huu­to­kau­pois­ta voi il­moit­taa esim. huu­to­pai­kat.com -si­vus­ton kaut­ta tai pai­kal­li­ses­ti il­moi­tus­tau­lul­la tai leh­des­sä.

Myyn­ti­voit­to ve­ro­va­paa 5 000 eu­roon as­ti

Ta­va­no­mai­sen koti-ir­tai­mis­ton myyn­ti­voi­tot ovat ve­ro­va­pai­ta 5 000 eu­roon saak­ka. Omas­sa tai per­heen käy­tös­sä ol­leen ta­va­no­mai­sen koti-ir­tai­mis­ton luo­vu­tuk­sis­ta saa­dut voi­tot ovat ve­ro­va­pai­ta sil­tä osin kuin ne ovat ve­ro­vuon­na yh­teen­sä enin­tään 5 000 eu­roa.

Kun­kin per­heen­jä­se­nen omis­ta­man ir­tai­mis­ton myyn­nis­tä saa­tu voit­to las­ke­taan it­se­näi­ses­ti. Ta­va­no­mai­sen koti-ir­tai­mis­ton luo­vu­tuk­ses­ta syn­ty­vä tap­pio ei ole vä­hen­nys­kel­poi­nen.

Ta­va­no­mais­ta ar­vok­kaam­pien esi­nei­den luo­vu­tus­voi­tot ovat ve­ro­na­lai­sia.

Sään­nös­tä ei so­vel­le­ta ta­va­no­mais­ta ar­vok­kaam­pien tau­lu­jen ja mui­den tai­de-esi­nei­den ei­kä si­joi­tus­koh­tei­na pi­det­tä­vien esi­nei­den luo­vu­tuk­siin, jo­ten niis­tä saa­dut voi­tot ovat ko­ko­naan ve­ro­na­lai­sia. ●

Esi­merk­ki-ta­paus 1

Ke­nel­le yh­tei­nen koi­ra kuu­luu?

● Vir­pi ja Juha omis­ti­vat yh­des­sä koi­ran, joka oli mo­lem­pien ni­mis­sä. Vir­pil­le ja Ju­hal­le tuli avi­oe­ro, ja mo­lem­mat ha­lu­si­vat koi­ran it­sel­leen. Mi­ten asia voi­tiin rat­kais­ta?

VAS­TAUS Koi­ra oli mo­lem­pien yh­tei­sis­sä ni­mis­sä, ja sel­väs­ti koi­ra oli ol­lut myös tar­koi­tus hank­kia mo­lem­pien yh­tei­sek­si. Koi­ra ei ol­lut sel­ke­äs­ti enem­män kum­man­kaan puo­li­son koi­ra.

Avi­oe­rois­sa saat­taa tul­la ti­lan­tei­ta, jois­sa so­vi­taan, et­tä per­heen lem­mik­ki siir­tyy esi­mer­kik­si yh­des­sä per­heen las­ten kans­sa van­hem­man luo­ta toi­sen van­hem­man luo. On myös mah­dol­lis­ta so­pia osi­tuk­sen yh­tey­des­sä sii­tä, mi­ten kum­mat­kin osa­puo­let ta­paa­vat yh­teis­tä koi­raa.

Hy­viä asi­oi­ta täs­sä on se, et­tä asi­an­osai­set voi­vat so­vit­taa omat me­non­sa si­ten, et­tä koi­ral­le on ai­na hyvä hoi­to­paik­ka toi­sen omis­ta­jan luo­na.

Mi­tään la­ki­sää­teis­tä oh­jet­ta ei ole sii­tä, mi­ten koi­ran omis­tus­ta kos­ke­va asia rat­kais­taan. Vii­me kä­des­sä asia on pe­sän­ja­ka­jan pää­tet­tä­vis­sä.

Os­ta­ja mak­saa kuo­lin­pe­sän ta­va­rois­ta vain sen to­del­li­sen ar­von mu­kai­sen hin­nan. Il­man tun­tei­ta.

Po­lii­sin­kin on vai­kea sel­vit­tää, on­ko pe­säs­tä ka­don­nut ar­vo­ta­va­raa.

Esi­merk­ki-ta­paus 2

Vei­kö joku ar­vo­ko­rut?

● Kir­si väit­ti, et­tä äi­din ko­dis­ta oli ka­don­nut ar­vok­kai­ta ko­ru­ja tä­män kuo­le­man jäl­keen. Asun­toon oli ol­lut avain vain Kir­sil­lä ja hä­nen sis­kol­laan Pet­ral­la. Äi­din asun­non oves­sa ei nä­ky­nyt mur­to­jäl­kiä. Mitä Kir­si saat­toi teh­dä?

VAS­TAUS Kir­si saat­toi teh­dä po­lii­sil­le tut­kin­ta­pyyn­nön sii­tä, et­tä joku oli vie­nyt äi­din ar­vok­kai­ta ko­ru­ja.Po­lii­sin tut­kin­nas­ta riip­puu, löy­tyy­kö asi­as­sa näyt­töä mah­dol­li­ses­ta anas­tuk­ses­ta. Jos näyt­töä löy­tyy, po­lii­sil­ta tut­kin­ta-asi­a­kir­jat siir­ty­vät syyt­tä­jäl­le, joka har­kit­see, on­ko asi­as­sa syy­tä nos­taa syy­te epäil­tyä anas­ta­jaa vas­taan.

Po­lii­sin on hy­vin vai­ke­aa tut­kia täl­lai­sia väit­tei­tä, ja tä­män­tyyp­pi­set asi­at joh­ta­vat har­voin syyt­tei­siin.

Jos kuo­lin­pe­sään on mää­rät­ty pe­sän­sel­vit­tä­jä, hä­nen on myös sel­vi­tet­tä­vä, mitä kuo­lin­pe­sään kuu­luu.

Jos tu­lee epäi­lys vää­rin­käy­tök­sis­tä, pe­sän­sel­vit­tä­jä voi myös teh­dä tut­kin­ta­pyyn­nön kuo­lin­pe­sän edus­ta­ja­na. Myös pe­sän­sel­vit­tä­jän on vai­kea sel­vit­tää sitä, mis­sä jo­kin ka­don­neek­si väi­tet­ty ir­tain on.

Jos jo etu­kä­teen on tie­dos­sa, et­tä väit­tei­tä esi­nei­den ka­to­a­mi­ses­ta saa­te­taan esit­tää, ei ke­nen­kään osak­kais­ta kan­na­ta men­nä yk­sin sel­vit­tä­mään vai­na­jan ir­tai­mis­toa.

Jos sii­vous ja jako teh­dään mui­den läs­nä ol­les­sa, voi­daan vält­tyä tur­hil­ta rii­doil­ta. Vai­na­ja on voi­nut myös hä­vit­tää tai lah­joit­taa ka­do­te­tuk­si väi­tet­tyä ir­tai­mis­toa jo eli­nai­ka­naan.

Mi­kään laki ei ker­ro ta­po­ja, mi­ten ir­tai­mis­to pi­tää ja­kaa, jos osak­kail­le tu­lee sii­tä rii­taa.

Näin omai­suus voi­daan ja­kaa so­vus­sa

Ei ole ole­mas­sa la­kia sii­tä, mi­ten ir­tai­mis­ton jako rii­ta­ti­lan­tees­sa tu­lee jär­jes­tää. Eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja on sel­vi­tet­ty al­la, ja nii­tä voi myös yh­dis­tel­lä. Lu­et­te­lo ei ole tyh­jen­tä­vä, mut­ta näi­tä kei­no­ja osak­kaat voi­vat käyt­tää il­man pe­sän­ja­ka­jaa.

● KES­KI­NÄI­NEN HUU­TO­KAUP­PA Osak­kaat voi­vat jär­jes­tää kes­ki­näi­sen huu­to­kau­pan ha­lu­tuim­mis­ta esi­neis­tä. Jos moni ha­lu­aa sa­man esi­neen, osak­kaat voi­vat huu­to­kau­pal­la sel­vit­tää, kuka on val­mis ot­ta­maan esi­neen pe­rin­nön­ja­os­sa kor­keim­mas­ta ar­vos­ta. Tämä on rei­lua kai­kil­le, kos­ka sii­nä ote­taan huo­mi­oon myös se, et­tä joku ei ha­lua ir­tai­mis­toa ol­len­kaan. Hän saa sil­loin suu­rem­man osuu­den pe­rin­nös­tä ra­ha­na.

● TOI­VEET VUO­RO­TEL­LEN Vaih­to­eh­to­na on myös se, et­tä en­sin ar­vo­taan jär­jes­tys, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä osak­kaat saa­vat toi­voa it­sel­leen heil­le tär­kei­tä esi­nei­tä. Jos yh­del­lä osak­kaal­la on esi­mer­kik­si vain yk­si toi­ve, hän oli­si etu­si­jal­la saa­maan sen esi­neen, jos sa­maan ai­kaan muil­la on mo­nia toi­vei­ta. Esi­neil­le voi­daan täl­löin­kin aset­taa jo­kin ar­vo, jos ne ovat hy­vin eri­ar­voi­sia.

● AR­PO­MI­NEN Jos osak­kai­den kes­ken on sel­vää, et­tä jol­la­kin esi­neel­lä ei ole pe­rin­nön­ja­os­sa ar­voa tai ar­vo on sel­vä, osak­kaat voi­vat ar­poa rii­tai­set esi­neet. Jos sa­mal­la hen­ki­löl­lä on hyvä ar­pa­on­ni use­al­la ker­ral­la, voi ti­lan­net­ta kom­pen­soi­da si­ten, et­tä ar­von­nas­sa hä­vin­nyt voi esi­mer­kik­si saa­da etu­si­jan jo­hon­kin toi­seen rii­tai­seen esi­nee­seen.

● KA­SOI­HIN LA­JIT­TE­LE­MI­NEN Ir­tai­mis­tos­ta voi­daan muo­dos­taa sa­ma­nar­voi­sia ka­so­ja ja ka­so­jen ja­kau­tu-mi­nen eri osak­kail­le voi­daan ar­poa. Tämä on käyt­tö-kel­poi­nen tapa esi­mer­kik­si kuo­lin­pe­sään si­säl­ty­vien ho­pei­den ja­ka­mi­ses­sa.