An­to­nio Gaudín jäl­jil­le

Kes­ke­ne­räi­nen Sag­ra­da Fa­mi­li­an kirk­ko on Bar­ce­lo­nan sym­bo­li ja yl­peys. An­to­ni Gaudín (1852–1926) ra­ken­nuk­set oli­vat aluk­si mo­nel­le lii­an eri­koi­sia.

Py­hän per­heen kirk­koa hän eh­ti työs­tää 40 vuot­ta, kuo­le­maan­sa as­ti. Vuo­des­ta 1882 ra­ken­teil­la ol­leen kir­kon pi­täi­si val­mis­tua 2026. Sil­loin tor­ne­ja on 18, niis­tä kor­kein yl­tää 180 met­riin.

Kir­kon sei­niin ja jopa tor­nien huip­pui­hin piti tul­la run­sas ko­ris­te­lu: ih­mis­hah­mo­ja ja or­gaa­ni­sia muo­to­ja. Al­haal­ta nii­tä ei ero­ta.

– Mut­ta en­ke­lit nä­ke­vät ne, Gaudí kuit­ta­si.

Bar­ce­lo­na on mo­der­nis­min mek­ka. Gaudín 14 ra­ken­nuk­ses­ta tun­ne­tuim­mat, Casa Bat­tló ja Casa Mila, ovat Pas­seig de Gràcian var­rel­la.

Luk­sus­bu­le­var­dil­la on myös mui­ta mo­der­nis­tien suun­nit­te­le­mia ta­lo­ja, muun mu­as­sa Lluís Domè­nech i Mon­ta­ne­rin Casa Lleó Mo­re­ra. Opas­tet­tu kier­ros esit­te­lee ta­lon yh­den upe­an ju­gend­ko­din tai­de­te­ok­si­neen.

Güel­lin puis­tossa on muun mu­as­sa Gaudín suun­nit­te­le­mat sa­tu­lin­na, kär­päs­sie­ni­ta­lo ja lo­hi­käär­me.  Gaudín oma talo on mu­se­oi­tu. Puis­to on suo­sit­tu pik­nik­paik­ka. Suun­taa sin­ne siis aa­mu­tui­maan.

Lue myös: Kol­me kieh­to­vaa vink­kiä Se­vil­laan

Goottilaiskortteleissa voi tehdä aikamatkan kaupungin historiaan vuosisatojen taa.

Bar­ri Gótic ja men­neen ajan lu­moa

Ka­pe­at ka­dut kie­mur­te­le­vat kes­ki­ai­kais­ten ta­lo­jen vä­lis­sä. Ala­ker­rat ovat täyn­nä pu­tiik­ke­ja, baa­re­ja ja kah­vi­loi­ta. Ka­dut vie­vät te­ras­sien val­taa­mil­le au­ki­oil­le: vieh­kol­le Placa del Pi´lle tai ko­me­al­le Placa de Sant Jau­mel­le. Placa de la Seu­ta hal­lit­see mah­ta­va goot­ti­lai­nen ka­ted­raa­li.

Pi­cas­so-mu­seo Car­re Mont­ca­dan kes­ki­ai­kai­ses­sa pa­lat­sis­sa on niin suo­sit­tu, et­tä han­ki lip­pu etu­kä­teen. Laa­jan ko­ko­el­man pai­no­pis­te on Pab­lo Pi­cas­son nuo­ruu­den eli Bar­ce­lo­nan-ajan töis­sä.

Lä­hel­lä si­jait­see His­to­ri­al­li­nen mu­seo. Siel­lä tu­tus­tut mui­nai­sen Bar­ci­non kai­vauk­siin ja Bar­ce­lo­nan myö­hem­pään his­to­ri­aan.

Lue myös: Kun kyl­läs­tyt Bar­ce­lo­naan, suun­taa Sit­ge­siin

Mont­juï­cin kuk­ku­la & Joan Miró

Vuo­ren hui­pul­la ko­ho­aa 1700-lu­vun so­ti­las­lin­noi­tus. Puis­to­mai­ses­sa veh­rey­des­sä on pal­jon näh­tä­vää, muun mu­as­sa mu­se­oi­ta ja vuo­den 1992 olym­pi­a­lais­ten ki­sa­paik­ko­ja. Pob­le Es­pa­ny­ol -kylä esit­te­lee es­pan­ja­lais­ta kä­si­työ­pe­rin­net­tä ja ra­ken­nus­tyy­le­jä.

Bar­ce­lo­nan suu­ren po­jan Joan Miró -mu­seo (Fon­da­ción Miró) an­taa pe­rus­teel­li­sen ku­van tai­tei­li­jan tuo­tan­nos­ta. Köy­si­ra­dal­la nou­su Parc Mont­juï­ciin on hui­ma ja no­pea, mat­kal­la etee­si avau­tuu hui­kea mai­se­ma. Köy­si­ra­dal­la on kol­me ase­maa: Mi­ra­dor, Parc Mont­juïc ja Cas­tell. Edes­ta­kai­nen mat­ka mak­saa 11,50 eu­roa.

Gaudin mestariteos Casa Battló on auki yleisölle.

La Ramb­lan ih­mis­vir­toi­hin

Kuu­lu kä­ve­ly­ka­tu kul­kee Ka­ta­lo­nia-au­ki­ol­ta (Plaça Ca­ta­lu­nya) ran­taan as­ti. Kuk­ka­ko­ju­jen, kah­vi­loi­den, kau­pus­te­li­joi­den ja ka­tu­tai­tei­li­joi­den se­as­sa vel­loo jat­ku­va ih­mis­vir­ta.

Yli ki­lo­met­rin mit­tais­ta Ramb­laa reu­nus­ta­vat ko­me­at ra­ken­nuk­set. Puis­to­ka­dun ylä­pääs­sä on van­ha Font de Ca­na­le­tes -ve­si­pos­ti. Us­ko­muk­sen mu­kaan sii­tä juo­va pa­laa tän­ne.

Mer­cat de la  Bo­qu­e­ria -kaup­pa­hal­lin pe­rin­teet juon­ta­vat 1200-lu­vul­le. Ruo­ka­kei­taan vii­ti­sen sa­taa myyn­ti­pöy­tää not­ku­vat hou­kut­te­le­vis­ta her­kuis­ta: me­re­ne­lä­vis­tä, kin­kuis­ta, he­del­mis­tä. Jos ha­lu­at vält­tää ruuh­kaa, pis­täy­dy hal­lis­sa vaik­ka aa­mu-esp­res­sol­la.

Pa­lau de la Vir­re­nan ba­rok­ki­pa­lat­sis­sa (Ramb­la 99) on mie­len­kiin­toi­nen ku­va­mu­seo Cent­re de la Imat­ge. Ny­ky­tai­det­ta esit­te­lee myös en­ti­nen luos­ta­ri Arts San­ta Mo­ni­ca (Ramb­la 7). Maa­il­man­kuu­lun Te­at­re del Li­ceu -oop­pe­ran sa­liin ja ylel­li­siin sa­lon­kei­hin pää­see päi­vi­sin opas­te­tul­le kier­rok­sel­le.

Ramb­lan puo­li­vä­lis­sä si­jait­see kau­nis Plaça Rei­al. Te­ras­sei­neen ja suih­ku­läh­tei­neen se on rau­hai­sa kei­das. Ko­ris­teel­li­set ka­tu­lyh­dyt ovat An­to­ni Gaudín kä­si­a­laa.

Ra­vin­to­lois­ta Les Quin­ce Nit­sin hin­ta-laa­tu­suh­de pi­tää pin­tan­sa: kol­men ruo­ka­la­jin lou­nas vii­nei­neen (menú al diá) mak­saa al­le 20 eu­roa.

Lue myös: Nämä ovat Bar­ce­lo­nan par­haat pii­lo­pai­kat 

Sai­raa­las­ta tuli kult­tuu­ri­kes­kus

Mo­der­nis­ti Lluís Domè­nech i Mon­ta­ne­rin (1849–1923) mes­ta­ri­luo­mus on San­ta Creun sai­raa­la­komp­lek­si, ”kau­pun­ki kau­pun­gis­sa” Sag­ra­da Fa­mi­li­an lä­hel­lä. Kos­ka va­lon ja kau­niin ym­pä­ris­tön tie­det­tiin edis­tä­vän pa­ra­ne­mis­ta, ark­ki­teh­ti suun­nit­te­li sai­raa­lan sen mu­kai­ses­ti. Sa­leis­sa on kor­ke­at ik­ku­nat ja iha­na puis­to ym­pä­röi ra­ken­nuk­sia.

Sai­raa­las­ta tuli vii­me vuon­na Unes­con suo­je­le­ma Sant Pau Art Nou­ve­au -kult­tuu­ri­kes­kus. Paik­ka on täyn­nä mo­der­nis­min ih­mei­tä: ku­po­li­tor­ne­ja, ko­ris­te­pa­nee­le­ja, la­si­maa­lauk­sia ja mo­sai­ik­ki­sei­niä.

Mirón teokset koristavat kaupunkia. Hänen taiteensa laajin kokelma on Joan Miró -säätiössä Montjuicin kukkulalla

His­to­ri­aa kaup­pa­hal­lis­sa

El Born Cent­re Cul­tu­rel löy­tyy San­ta Ma­ria del Mare -kir­kon naa­pu­rus­tos­ta. El Bor­nin ko­mea 1800-lu­vun kaup­pa­hal­li muut­tui 2013 mo­ni­puo­li­sek­si kult­tuu­ri­kes­kuk­sek­si. Se esit­te­lee Ka­ta­lo­ni­an his­to­ri­aa ja ar­ke­o­lo­gi­sia kai­vauk­sia. Oh­jel­mas­sa on myös ta­pah­tu­mia ja kon­sert­te­ja.

Lue myös:  3 iha­naa kau­pun­kia Rans­kan Ka­ta­lo­ni­as­sa

Ja­mon ex­pe­rien­ce – kaik­ki kin­kus­ta

Tun­nin kes­tä­vä au­di­o­vi­su­aa­li­nen ja gast­ro­no­mi­nen tie­tois­ku ker­too kai­ken Ibe­ri­an-kin­kuis­ta. Pää­sy­mak­su (19 eu­roa, se­ni­o­rit 15 eu­roa) si­säl­tää kink­ku­mais­ti­ai­set juo­mi­neen. Si­jait­see Ramb­lal­la kaup­pa­hal­lin lä­hel­lä.

Rambla sykkii elämää päivin öin. Bulevardi on turistien ykköskohde – ja paikallisten kulkuväylä.

Kol­men tun­nin kä­ve­ly

Bar­ce­lo­naan voi tu­tus­tua haus­kas­ti free­lan­cer-op­paan joh­dol­la. Kol­men tun­nin kä­ve­ly­kier­rok­sel­la näet näh­tä­vyy­det ja kuu­let ta­ri­noi­ta kau­pun­gis­ta. Op­pai­na on opis­ke­li­joi­ta ja eri alo­jen osaa­jia. Vai­vas­ta mak­sat ha­lu­a­ma­si sum­man. Kier­rok­set ovat es­pan­jak­si tai eng­lan­nik­si. Ko­koon­tu­mi­nen kel­lo 10.45 Jau­me I -met­ro­a­se­man Placa de l`An­ge­lin ulos­käyn­nin vie­res­sä.

Lue myös: Näin ma­joi­tut, syöt ja viih­dyt Pal­mas­sa

Ret­ki­koh­tei­ta mo­neen ma­kuun

Sit­ges: Pe­rin­tei­käs ja hie­nois­ta hiek­ka­ran­nois­taan kuu­lu ran­ta­kau­pun­ki on puo­len tun­nin ju­na­mat­kan pääs­sä Bar­ce­lo­nas­ta.

Fi­gu­e­ras–Cos­ta Brava: Päi­vä­ret­ki vie Sal­va­dor Dalín sur­re­a­lis­ti­seen maa­il­maan Dalí-mu­se­oon ja tai­tei­li­jan Port lli­ga­tin ky­läs­sä si­jait­se­vaan atel­jee­ko­tiin. Fi­gu­e­ra­sis­sa voi käy­dä myös ju­nal­la, mat­ka Bar­ce­lo­nas­ta kes­tää puo­li­tois­ta tun­tia.

Mont­ser­rat: Ba­si­li­ka ja luos­ta­ri ovat vuo­ris­tos­sa 1 200 met­rin kor­keu­des­sa. Vuo­ren­jyr­kän­teel­le 1100-lu­vul­la ra­ken­net­tu ba­si­li­ka on tär­keä py­hiin­va­el­lus­paik­ka. Sen aar­re on mus­ta Neit­syt Ma­ria -pat­sas.

Sant Paun upea kulttuurikeskus on kaupungin uusin vetonaula.

De­sign­mu­se­os­sa riit­tää näh­tä­vää

Uu­si Mu­seu del Dis­se­ny on ke­rän­nyt sa­man ka­ton al­le de­sign-, gra­fiik­ka-, ke­ra­miik­ka- ja teks­tii­li­tai­teen ko­ko­el­mat. Vii­me vuon­na ava­tun mu­se­on teh­tä­vä on edis­tää luo­vuut­ta ja vaa­lia iki­van­haa de­sign­pe­rin­net­tä. Näyt­teil­lä on 70 000 esi­net­tä, muun mu­as­sa huo­ne­ka­lu­ja, ke­ra­miik­kaa, muo­tia ja graa­fis­ta suun­nit­te­lua. Mu­se­o­komp­lek­si on Ag­bar-tor­nin vie­res­sä. Luo­din muo­toi­nen pil­ven­piir­tä­jä on Bar­ce­lo­nan uu­den tek­no­lo­gia-alu­een sym­bo­li.

Lue myös: Si­sus­tus­mat­ka Pal­maan - 8 pa­ras­ta shop­pai­lu­koh­det­ta

Els En­cants Vel­ls -kirp­pu­to­ril­le

Bar­ce­lo­nan van­hin ja suu­rin kirp­pu­to­ri sai tois­sa­vuo­ti­sen muut­ton­sa yh­tey­des­sä yl­leen val­ta­van, pei­li­mäi­sen pa­nee­li­ka­ton. Sen suo­jis­sa 500 myy­jää kaup­paa ta­va­roi­taan. Tar­jol­la on kaik­kea mah­dol­lis­ta ka­pi­net­ta an­tii­kis­ta vaat­tei­siin. Pie­niä löy­tö­jä voi teh­dä eten­kin aa­mul­la. Paik­ka ku­hi­see vä­keä nel­jä­nä päi­vä­nä vii­kos­sa (ma, ke, pe, la).

Barcelonan suurin kirppis tarjoaa tavaraa joka lähtöön. Uudistunut tori on saanut katoksen.

Suk­laa­mu­seo

Tie­sit­kö, et­tä Bar­ce­lo­na oli 1700-lu­vul­la Eu­roo­pan suk­laa­pää­kau­pun­ki? Se ja pal­jon muu­ta suk­laa­seen liit­ty­vää asi­aa sel­vi­ää kau­pun­gin ma­keim­mas­sa mu­se­os­sa. Pie­nen sym­paat­ti­sen yk­si­tyis­mu­se­on kat­sas­taa no­pe­as­ti. Pää­sy­lip­pu on suk­laa­ta ja kah­vi­las­sa voi tes­ta­ta tuh­tia suk­laa­juo­maa. Mu­seu de la Xo­co­la­ta (Co­merc 36) on El Bor­nin kult­tuu­ri­kes­kuk­sen tun­tu­mas­sa.

Lue myös:

Älä ma­joi­tu ho­tel­liin - upe­at rans­ka­lai­set ma­ja­ta­lot vie­vät sy­dä­men

Upea au­rin­gon val­ta­kun­ta Peru – nämä pai­kat si­nun on näh­tä­vä!

Ke­säi­sen Niz­zan kol­me pa­ras­ta koh­det­ta