Suo­ma­lais­ten al­ko­ho­lin­käyt­tö on kol­min­ker­tais­tu­nut vii­me vuo­si­kym­men­ten ku­lu­es­sa. En­nen al­ko­ho­li kuu­lui eri­tyis­ti­lan­tei­siin ei­kä ko­to­na ol­lut ta­pa­na juo­da.

”Nyt al­ko­ho­li­va­pai­ta ti­lan­tei­ta on hy­vin vä­hän ja useim­mi­ten al­ko­ho­lia käy­te­tään ko­deis­sa. Ote­taan olut sau­nan jäl­keen tai vii­niä ruo­al­la”, sa­noo tut­ki­ja Pia Mä­ke­lä Ter­vey­den- ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­ta.

Kun en­nen ko­koon­nut­tiin kah­vi­ku­pin ää­reen, nyt seu­rus­te­lu­juo­ma­na on usein olut tai lasi vii­niä.

Tä­män päi­vän kuu­si­kymp­pi­set ovat en­sim­mäi­nen su­ku­pol­vi, joi­den elä­mään al­ko­ho­li on kuu­lu­nut enem­män tai vä­hem­män koko ai­kui­si­än.

”Olut tuli vuon­na 1969 kaup­poi­hin, nais­ten ase­ma va­pau­tui ja asen­teet al­ko­ho­lia koh­taan al­koi­vat lien­tyä. Eten­kin tä­män ikä­ryh­män nais­ten al­ko­ho­lin käyt­tö on li­sään­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti, jopa kuu­sin­ker­tais­tu­nut. Mies­ten al­ko­ho­lin­käyt­tö on tup­laan­tu­nut.”

Kan­sain­vä­li­ses­ti Suo­mi ei ole poik­keus. Muis­sa Poh­jois­mais­sa ja esi­mer­kik­si Ir­lan­nis­sa, Eng­lan­nis­sa ja Hol­lan­nis­sa ke­hi­tys on ol­lut sa­man­suun­tais­ta. Myös mui­den mai­den osal­ta käyt­tö­mää­rät ovat lä­hen­ty­neet toi­si­aan.

”Vie­lä 1960-lu­vun alus­sa Rans­kas­sa al­ko­ho­lia ku­lui kym­men­ker­tai­ses­ti Suo­meen ver­rat­tu­na. Nyt olem­me suu­rin piir­tein sa­mal­la ta­sol­la. Suo­mes­sa käyt­tö on li­sään­ty­nyt, Rans­kas­sa vä­hen­ty­nyt. Mo­der­ni­saa­tio on eri mais­sa tar­koit­ta­nut eri­lai­sia asi­oi­ta”, Mä­ke­lä ker­too.

Tau­ko­ja on pi­det­tä­vä

Vaik­ka ker­ral­la juo­tu­jen an­nos­ten mää­rä on useim­mil­la al­le ris­ki­ra­jan, 1–4 an­nos­ta, käyt­tö­ker­to­ja on en­tis­tä enem­män. Eten­kin lo­mal­la käyt­tö­ker­to­jen mää­rä kas­vaa, kun ai­kaa on. Ter­vey­den kan­nal­ta täs­sä on ris­kin­sä. ”Al­ko­ho­lin käy­tös­sä täy­tyy ol­la tau­ko­ja, päi­viä ja viik­ko­ja. En voi suo­si­tel­la ke­nel­le­kään päi­vit­täis­tä käyt­töä, edes pie­niä mää­riä”, sa­noo do­sent­ti, yli­lää­kä­ri Mau­ri Aal­to Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­ta.

Myös po­ti­las­työ­tä te­ke­vä Aal­to sa­noo usein kuu­le­van­sa po­ti­lai­den sa­no­van, et­tei heil­le voi syn­tyä riip­pu­vuut­ta.

”Ke­nel­le vain voi syn­tyä riip­pu­vuus, kun käyt­tö jat­kuu tar­peek­si pit­kään. Myös vah­vat ih­mi­set sai­ras­tu­vat al­ko­ho­lis­miin. Suu­rin al­tis­ta­va te­ki­jä al­ko­ho­li­on­gel­mal­le on al­ko­ho­lin­käyt­tö”, tii­vis­tää Aal­to.

Al­ko­ho­lin ris­ki­ra­joi­na pi­de­tään mie­hil­lä 24 viik­ko­an­nos­ta ja nai­sil­la 16 an­nos­ta. Ker­ta­ku­lu­tuk­sen ris­ki­ra­jat ovat mie­hil­lä 7 an­nos­ta ja nai­sil­la 5 an­nos­ta al­ko­ho­lia.

”Nämä ovat ris­ki­ra­jo­ja, ei­vät tur­va­ra­jo­ja. On­gel­mia voi syn­tyä jo pie­nem­mis­tä­kin mää­ris­tä, ja ra­jo­jen ylit­tä­vis­sä mää­ris­sä ris­ki on huo­mat­ta­vas­ti kas­va­nut”, Aal­to muis­tut­taa.

Vai­ku­tuk­set ovat yk­si­löl­li­siä

Jos al­ko­ho­lia käyt­tää lä­hes päi­vit­täin vaik­ka­pa kuu­kau­den ke­sä­lo­man ajan, ter­veys­hait­to­ja voi tul­la.

”Uni­on­gel­mat, ko­hon­nut ve­ren­pai­ne, vat­sa­vai­vat, ah­dis­tu­nei­suus, ala­ku­lo”, Aal­to lis­taa ta­val­li­sim­pia on­gel­mia.

Al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­set ovat yk­si­löl­li­siä. Pe­rus­ter­veel­lä ih­mi­sel­lä, jol­la ei ole lää­ki­tyk­siä, vai­ku­tuk­set voi­vat ol­la pie­nem­mät kuin ih­mi­sel­lä, jol­la on lää­ki­tys­tä vaa­ti­via sai­rauk­sia.

”Yli 50-vuo­ti­ail­le ke­hit­tyy kui­ten­kin ikään­ty­mi­sen ai­heut­ta­mia muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si vet­tä on eli­mis­tös­sä sel­väs­ti vä­hem­män kuin nuo­rem­mal­la.”

Juo­tu al­ko­ho­li ja­kau­tuu ke­hon nes­te­mää­rään. Mitä pie­nem­pi nes­te­mää­rä on, sitä suu­rem­pi on al­ko­ho­lin vai­ku­tus. Nais­ten sie­to­ky­ky on al­hai­sem­pi, kos­ka he ovat usein pie­ni­ko­koi­sem­pia ja ke­hos­sa on enem­män ras­vaa ja vä­hem­män vet­tä kuin mie­hil­lä. ”Vii­ni­pul­los­ta tu­lee ko­vem­mat pro­mil­let 60-vuo­ti­aa­na kuin 20-vuo­ti­aa­na. Osa ih­mi­sis­tä osaa iän myö­tä vä­hen­tää juu­ri täs­tä syys­tä, osa ei. Yli 50-vuo­ti­ail­le syn­tyy edel­leen al­ko­ho­li­riip­pu­vuuk­sia”, Aal­to muis­tut­taa.

Eli­mis­tö so­peu­tuu al­ko­ho­liin no­pe­as­ti. Mitä enem­män juo, sitä no­pe­am­min mak­sa al­ko­ho­lia polt­taa. Myös ai­vo­jen ja her­mos­ton kes­to­ky­ky kas­vaa. Her­mos­to yrit­tää toi­mia al­ko­ho­lis­ta huo­li­mat­ta ja sik­si se mu­kau­tuu: Al­ko­ho­lin hu­mal­lut­ta­va vai­ku­tus pie­ne­nee ja juo­dut mää­rät to­den­nä­köi­ses­ti suu­re­ne­vat. Tä­hän ei tar­vi­ta jat­ku­vaa, run­sas­ta käyt­töä, vaan sii­hen riit­tä­vät yk­sit­täi­set tois­tu­vat naut­ti­mis­ker­rat.

Älä ota kra­pu­la­ryyp­pyä

Kra­pu­lan voi­mak­kuus on suh­tees­sa sitä edel­tä­nee­seen hu­ma­laan. Kra­pu­lan hoi­dos­sa aut­ta­vat vain ai­ka ja lepo, ja ai­noa tapa vält­tää kra­pu­la on ol­la juo­mat­ta it­se­ään hu­ma­laan.

Kun naut­tii juo­mia tar­peek­si hi­taas­ti, mak­sa eh­tii polt­taa al­ko­ho­lia niin, et­tei hu­ma­laa pää­se tu­le­maan. Yk­si al­ko­ho­li­an­nos pa­laa 1,2–2,4 tun­nis­sa riip­pu­en hen­ki­lön pai­nos­ta ja mak­san kun­nos­ta.

”Jos tun­tee tar­vet­ta kra­pu­la­ryyp­pyyn, on­gel­ma on jo ole­mas­sa. Ryyp­py pois­taa oi­reet ai­heut­ta­mal­la uu­den päih­ty­mys­ti­lan. Uu­si kra­pu­la voi kui­ten­kin ol­la en­tis­tä­kin voi­mak­kaam­pi”, Aal­to huo­maut­taa.

Jos lo­mal­la on tul­lut juo­tua enem­män kuin oli­si pi­tä­nyt, eli­mis­töl­le täy­tyy an­taa ai­kaa toi­pua.

”Eli­mis­tön täy­tyy to­tu­tel­la myr­kyt­tö­mään ti­laan. Se voi kes­tää lo­man jäl­keen jopa 2–3 viik­koa. Vä­hen­tä­mi­nen kan­nat­taa teh­dä as­teit­tain ja aloit­taa hy­vis­sä ajoin.”

On­gel­mat hyö­ty­jä suu­rem­mat

Ker­ty­vät hai­tat ker­to­vat lii­al­li­ses­ta al­ko­ho­lin­käy­tös­tä.

”On tark­kail­ta­va, tu­lee­ko hait­to­ja, ei­kä tui­jot­taa vain käyt­tö­ra­jo­ja. On­gel­ma on, et­tä esi­mer­kik­si ko­hon­nut­ta ve­ren­pai­net­ta ei it­se ha­vait­se.”

Jos vaik­ka unen­laa­tu ke­säl­lä heik­ke­nee­kin, lo­mal­la sil­lä ei ole niin mer­ki­tys­tä. On­gel­man huo­maa vas­ta kun pi­täi­si jak­saa pa­la­ta töi­hin.

”Jos oma al­ko­ho­lin­käyt­tö huo­les­tut­taa, sii­tä kan­nat­taa pu­hua lä­hei­sil­le. Ter­veys­kes­kuk­sis­ta, työ­ter­veys­huol­los­ta ja A-kli­ni­koil­ta saa apua. Siel­lä kes­kus­tel­laan, so­vi­taan hoi­dois­ta ja seu­ran­nois­ta.”

Al­ko­ho­li on osal­li­se­na jopa 70 eri sai­rau­des­sa, joko lau­kai­se­va­na te­ki­jä­nä tai sai­raut­ta pa­hen­ta­va­na te­ki­jä­nä.

”Moni ko­kee saa­van­sa al­ko­ho­lis­ta apua vaik­ka­pa stres­siin tai ah­dis­tu­nei­suu­teen. Ja näin voi toki ol­la­kin. On­gel­mat voi­vat ol­la kui­ten­kin hyö­ty­jä suu­rem­mat.”

Al­ko­ho­li tuo no­pe­aa mie­li­hy­vää. Ih­mis­suh­tei­den ja har­ras­tus­ten tuo­ma mie­li­hy­vä on hi­taam­paa ja vaa­tii vai­van­nä­köä.

”Lo­mal­la tä­hän oli­si ai­kaa. Kan­nat­taa ko­keil­la”, Aal­to vink­kaa.

Ker­ta­käy­tön ra­jat

Kes­ki­ko­koi­sel­le ter­veel­le työ­i­käi­sel­le mie­hel­le ker­ta­käy­tön ylä­ra­jak­si suo­si­tel­laan enin­tään 7 an­nos­ta ja kes­ki­ko­koi­sel­le ter­veel­le työ­i­käi­sel­le nai­sel­le enin­tään 5 an­nos­ta.

Läh­teet: Suo­mi juo. Suo­ma­lais­ten al­ko­ho­lin­käyt­tö ja sen muu­tok­set 1968-2008. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos. Tee­ma 8/2010. Paih­de­link­ki.fi