Mitä psy­ko­te­ra­pia on?

Psy­ko­te­ra­pia on psyyk­kis­ten häi­ri­öi­den psy­ko­lo­gi­nen hoi­to­muo­to, jota on tut­kit­tu var­sin pal­jon. Se on pro­ses­si­luon­teis­ta ja ta­voit­teel­lis­ta toi­min­taa, joka pe­rus­tuu vuo­ro­vai­ku­tuk­seen asi­ak­kaan ja hoi­ta­van hen­ki­lön vä­lil­lä. Ta­voit­teet so­vi­taan yh­des­sä en­sim­mäi­sil­lä hoi­to­ker­roil­la.

Mi­hin te­ra­pi­as­sa py­ri­tään?

Pyr­ki­myk­se­nä on pois­taa tai lie­vit­tää psyyk­ki­siä häi­ri­öi­tä ja nii­hin liit­ty­vää kär­si­mys­tä, tu­kea psyyk­kis­tä kas­vua ja ke­hi­tys­tä sekä li­sä­tä hen­ki­lön val­miuk­sia it­se rat­kais­ta on­gel­mia. Ta­voit­teen mää­rit­te­lee asi­a­kas, mut­ta sitä poh­di­taan yh­des­sä te­ra­peu­tin kans­sa.

Ta­voi­te on usein asi­ak­kaan tie­dos­sa ja syy ot­taa te­ra­peut­tiin yh­teyt­tä. Te­ra­pi­as­sa py­ri­tään saa­maan muu­tos asi­a­kas­ta vai­vaa­vaan on­gel­maan.

Mitä te­ra­pi­as­sa ta­pah­tuu?

Kes­kus­te­lun kaut­ta tar­ken­ne­taan ta­voit­tei­ta ja ede­tään as­te as­teel­ta pi­dem­mäl­le. Li­sä­nä voi ol­la vä­li­teh­tä­viä tai te­ra­pi­a­ta­paa­mi­sel­la teh­tä­viä har­joi­tuk­sia, esi­mer­kik­si mie­li­ku­va- tai roo­li­har­joi­tuk­sia ah­dis­ta­viin ti­lan­tei­siin liit­ty­en.

Te­ra­peut­ti voi ol­la hy­vin­kin ak­tii­vi­nen ja haas­taa asi­a­kas­ta ajat­te­le­maan asi­oi­ta uu­des­ta nä­kö­kul­mas­ta. On myös te­ra­pi­a­muo­to­ja, jois­sa hyö­dyn­ne­tään mu­siik­kia ja ku­va­tai­det­ta.

Mil­loin te­ra­pi­aan kan­nat­taa ha­keu­tua?

Te­ra­pi­aan kan­nat­taa ha­keu­tua, jos on­gel­ma hait­taa jo­ka­päi­väis­tä elä­mää ja jos on­gel­ma on jat­ku­nut jo jon­kin ai­kaa. Jos esi­mer­kik­si työ­pai­kal­la tu­lee jat­ku­vas­ti rii­to­ja tai jos opis­ke­lut ei­vät yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta ete­ne.

Suo­ma­lai­set hau­to­vat on­gel­mia pe­rin­tei­ses­ti lii­an pit­kään "tal­vi­so­ta"-men­ta­li­tee­til­la. On pa­rem­pi ha­keu­tua te­ra­pi­aan mie­luum­min ai­kai­sem­min kuin myö­hem­min. Sil­loin on­gel­mien sel­vit­te­ly­kin on usein hel­pom­paa. Toi­saal­ta kos­kaan ei ole lii­an myö­häis­tä.

On­ko te­ra­pi­a­suun­tauk­sel­la vä­liä?

En­nen te­ra­pi­aan ha­keu­tu­mis­ta voi ol­la hyvä pe­reh­tyä hie­man käy­tös­sä ole­viin psy­ko­te­ra­pi­a­muo­toi­hin. Eri­lai­set it­se­hoi­to-op­paat ja net­ti­por­taa­lit, ku­ten Oi­va tai mie­len­ter­veys­ta­lo, voi­vat ol­la täs­sä apu­na.

Yh­des­sä te­ra­peu­tin kans­sa voi myös poh­tia asi­aa. Jos asi­ak­kaal­la on vai­keuk­sia sa­nal­li­ses­ti ku­va­ta tun­tei­taan, te­ra­pi­a­muo­dot jois­sa käy­te­tään esi­mer­kik­si tai­det­ta ja mu­siik­kia, saat­ta­vat so­pia pa­rem­min kuin vain kes­kus­te­luun pe­rus­tu­va te­ra­pia.

Mis­tä psy­ko­te­ra­pia al­kaa?

Te­ra­pia al­kaa 1–2 ker­ran al­ku­haas­tat­te­lul­la, jos­sa so­vi­taan työs­ken­te­ly­pe­ri­aat­teis­ta ja ta­voit­teis­ta. Asi­a­kas saat­taa ta­va­ta pa­ri­a­kin eri te­ra­peut­tia ja va­li­ta sit­ten it­sel­leen so­pi­vim­man.

Mi­hin te­ra­pia lop­puu?

Jos te­ra­pi­an mak­sa­ja­na on Kela, te­ra­pia lop­puu vii­meis­tään kol­men vuo­den ku­lut­tua. Jos asi­a­kas mak­saa it­se, te­ra­pia lop­puu yh­tei­sel­lä so­pi­muk­sel­la.

Kau­an­ko psy­ko­te­ra­pia kes­tää?

Jos on­gel­ma on sel­keä, esi­mer­kik­si kol­men kuu­kau­den pääs­tä koit­ta­va esiin­ty­mi­nen ja sii­hen liit­ty­vä jän­nit­tä­mi­nen, 15–20 ker­ran ly­hyt­te­ra­pia voi riit­tää. Yleen­sä te­ra­pia kes­tää vuo­des­ta kah­teen vuo­teen. Jos kyse on vai­keis­ta mie­len­ter­vey­den häi­ri­ös­tä, te­ra­pia voi kes­tää kol­me vuot­ta tai pi­tem­pään­kin ja ta­paa­mi­sia voi ol­la use­am­man ker­ran vii­kos­sa.

Ke­nel­le se so­pii?

Psy­ko­te­ra­pia so­pii kai­kil­le, jot­ka ovat mo­ti­voi­tu­neet kä­sit­te­le­mään asi­oi­taan yh­des­sä te­ra­peu­tin kans­sa. Lap­sil­le on omat te­ra­pi­a­muo­ton­sa. Eri­tyis­ryh­mis­tä voi­daan to­de­ta, et­tä myös ke­hi­tys­vam­mai­set hyö­ty­vät psy­ko­te­ra­pi­as­ta.

 Mit­kä asi­at vai­kut­ta­vat psy­ko­te­ra­pi­an toi­mi­vuu­teen?

Tut­ki­mus­ten mu­kaan psy­ko­te­ra­pi­an tu­lok­sel­li­suu­teen vai­kut­taa eni­ten toi­mi­va yh­teis­työ­suh­de te­ra­peu­tin ja asi­ak­kaan vä­lil­lä. Myös te­ra­peu­tin kou­lu­tus ja on­gel­man vai­keu­sas­te vai­kut­ta­vat. Li­säk­si asi­ak­kaan mo­ti­vaa­tio vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen.

Ky­sy­myk­siin vas­ta­si psy­ko­lo­gi, psy­ko­te­ra­peut­ti Esa Chy­de­nius.