Hoi­ta­ma­ton kuor­saus pa­he­nee

Aluk­si vain se­läl­lään nuk­ku­mi­nen saa kuor­saa­maan. Kun ai­kaa ku­luu, kuor­saa­ja kuor­saa kai­kis­sa nuk­ku­ma-asen­nois­sa. Jos kuor­saus­ta ei hoi­da, se pa­he­nee.

Leif Bäck ker­too esi­mer­kin:

”Hyvä läh­tö­koh­ta­tie­to on mie­hel­lä ar­mei­ja-ai­ka. Jos jo sil­loin on kuor­san­nut niin, et­tä on len­tä­nyt tu­vas­ta ulos, ja sen jäl­keen tul­lut 10 ki­loa pai­noa li­sää, on sel­vää, et­tä kuor­saus on pa­hen­tu­nut.”

Kuor­saus­ta kan­nat­taa hoi­taa, jos se hait­taa jo­ta­ku­ta.

”Kuor­saus­ta ei kan­na­ta kuun­nel­la vie­res­tä, vaan ai­ka usein asi­al­le voi teh­dä jo­tain. Lää­kä­rin ar­vio on ai­na­kin pai­kal­laan.”

En­tä jos uni­ap­nea jää hoi­ta­mat­ta?

Kuor­saa­mi­nen voi ol­la oi­re myös va­ka­vam­mas­ta. Uni­ap­ne­aa sai­ras­ta­vat kuor­saa­vat ää­nek­kääs­ti lä­hes poik­keuk­set­ta.

Uni­ap­ne­al­la tar­koi­te­taan unen ai­ka­na il­me­ne­viä hen­gi­tys­kat­kok­sia tai hen­gi­tyk­sen vai­me­ne­mis­ta. Kat­kok­set syn­ty­vät, kun hen­gi­tys­tiet syy­tä tai toi­ses­ta tuk­keu­tu­vat. Syy­nä voi ol­la

Kuor­saa­van puo­li­son ai­heut­ta­ma me­lu­hait­ta voi ol­la mel­koi­nen.Ko­vim­mil­laan kuor­saus kil­pai­lee moot­to­ri­sa­han kans­sa ja lä­hen­te­lee 90 de­si­be­liä.yli­pai­no, kes­kus­her­mos­toon vai­kut­ta­vat lääk­keet ja ra­ken­teel­li­set poik­ke­a­mat hen­gi­tys­teis­sä.

”Uu­sim­pien tut­ki­mus­ten mu­kaan kes­ki-ikäi­ses­tä vä­es­tös­tä jopa 10 pro­sent­tia sai­ras­taa uni­ap­ne­aa”, Leif Bäck ker­too.

Uni­ap­nea mo­nin­ker­tais­taa ve­ren­pai­ne­tau­din, se­pel­val­ti­mo­tau­din ja sy­dä­nin­fark­tin vaa­ran. Se li­sää myös ai­voin­fark­te­ja ja tyy­pin 2 di­a­be­tes­ta.

”Uni­ap­nea on mer­kit­tä­vä ris­ki sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­deil­le. Käy­tän­nös­sä se me­nee niin, et­tä mitä va­ka­vam­pi uni­ap­nea, sitä suu­rem­pi ris­ki. Myös vä­sy­mys ja sii­tä joh­tu­va nu­kah­te­le­mi­nen kas­vat­taa uni­ap­ne­aa sai­ras­ta­vien on­net­to­muus­ris­kiä.”

Uni­ap­ne­aan liit­tyy pal­jon oi­rei­ta, mut­ta ta­val­li­sim­pia niis­tä ovat kuor­saa­mi­nen, ko­rah­te­lu, yöl­li­nen virt­saa­mis­tar­ve ja aa­mu­pään­sär­ky. Päi­väl­lä vä­syt­tää, mut­ta muu­ten uni­ap­ne­aa sai­ras­ta­va ei it­se vält­tä­mät­tä huo­maa sai­raut­taan. Puo­li­so saat­taa huo­ma­ta hen­gi­tys­kat­kok­set ja tuup­pia kump­pa­nia öi­sin he­reil­le.

”Se voi ol­la hy­vin­kin pii­le­vää. Mi­nul­la on lu­kui­sia ta­ri­noi­ta, jois­sa po­ti­laal­la on voi­nut ol­la vai­keuk­sia lii­ken­tees­sä, tark­kuut­ta vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä ja töis­sä, mut­ta hän on so­peu­tu­nut oloon­sa. Ti­lan­teen kor­jaan­tu­mi­sen jäl­keen po­ti­laat ovat sa­no­neet, et­tä ai, näin­kin voi elää”, Leif Bäck ker­too.

Läh­teet: Leif Bäck ja Ant­ti Mä­ki­tie: Pi­tää­kö kuor­saus­ta hoi­taa? Duo­de­cim-leh­ti 2011.

Leif Bäck, Ant­ti Mä­ki­tie ja Juk­ka Yli­kos­ki: Mi­ten hoi­de­taan ai­kuis­po­ti­laan kuor­saus? 2005

Uni­ap­nea, käy­pä hoi­to -suo­si­tus 2010.

Ter­veys­port­ti.fi, uu­tis­pal­ve­lu Duo­de­cim.

”Jos on jo ar­mei­jas­sa kuor­san­nut niin, et­tä on len­tä­nyt tu­vas­ta ulos, ja sen jäl­keen on tul­lut 10 ki­loa li­sää pai­noa, on sel­vää, et­tä kuor­saus on pa­hen­tu­nut.”

Sa­tun­nai­ses­ti meis­tä kuor­saa jo­kai­nen, mut­ta on­gel­ma kuor­saa­mi­ses­ta tu­lee, kun se on jo­ka­öis­tä. 30–50-vuo­ti­ais­ta mie­his­tä ar­vi­ol­ta 20 pro­sent­tia kuor­saa joka yö, ja sa­man ikäi­sis­tä nai­sis­ta vii­si pro­sent­tia. Mie­het kuor­saa­vat enem­män, kos­ka ovat kook­kaam­pia.

Iän myö­tä kuor­saa­mi­nen yleis­tyy hui­mas­ti: puo­let yli 60-vuo­ti­as­ta mie­his­tä kuor­saa lä­hes joka yö ja nai­sis­ta­kin jo joka kol­mas.

Jo­ka­öi­ses­tä kuor­sauk­ses­ta pu­hu­taan sil­loin, jos kuor­saa enem­män kuin nel­jä­nä yö­nä vii­kos­sa ja niin, et­tä ää­ni hait­taa jo­ta­ku­ta. Jos kuor­saa­mi­seen liit­tyy pa­ko­no­mais­ta nu­kah­ta­mis­tar­vet­ta tai hen­gi­tys­kat­kok­sia, ne voi­vat vii­ta­ta jo­hon­kin toi­seen uni­häi­ri­öön tai uni­ap­ne­aan.

Kuor­saus ei si­nän­sä ole sai­raus. Se on yk­sin­ker­tai­ses­ti merk­ki sii­tä, et­tä hen­gi­ty­sil­ma vä­räh­te­lee hen­gi­tys­tei­den ah­tais­sa koh­dis­sa, ku­ten suu­la­es­sa. Kuor­sau­sää­ni tu­lee 90-pro­sent­ti­ses­ti suu­la­es­ta, joka si­jait­see nie­lu­ri­so­jen vä­lis­sä. Ää­ni voi tul­la myös ne­nän puo­lel­ta tai alem­paa­kin hen­gi­tys­teis­tä, mut­ta se on har­vi­nai­sem­paa.

Kuor­saus on ris­ki myös kuu­li­jal­le

Sa­tun­nai­nen kuor­saus ei ole ter­veys­ris­ki, mut­ta jo­ka­öi­seen kuor­saa­mi­ses­sa on ris­kin­sä. Vaik­ka kuor­saa­mi­seen ei liit­tyi­si uni­ap­ne­aa, kuor­saa­jan uni kat­kei­lee ei­kä se sil­loin vir­kis­tä. Päi­väl­lä vä­syt­tää, on vai­keuk­sia suo­riu­tua töis­sä ja lii­ken­tees­sä. Kuor­saus muut­tuu sai­rau­dek­si.

Kuor­saa­mi­nen

● Sa­tun­nai­nen kuor­saus ei ole sai­raus. Kaik­ki kuor­saa­vat jos­kus.

● Jo­ka­öi­nen kuor­saus muut­tuu sai­rau­dek­si, kun se häi­rit­see jo­ta­ku­ta ja ai­heut­taa kuor­saa­jal­le päi­vä­vä­sy­mys­tä.

● Noin puo­let yli 60-vuo­ti­ais­ta mie­his­tä kuor­saa joka yö ja nai­sis­ta­kin joka kol­mas.

Uni­ap­nea

● Uni­ap­nea on sai­raus, ja sitä sai­ras­ta­val­la on unen ai­ka­na hen­gi­tys­kat­kok­sia. Kuor­saus, ko­rah­te­lu, aa­mu­pään­sär­ky ja päi­vä­vä­sy­mys ovat ta­val­li­sia oi­rei­ta.

● Uni­ap­nea vaa­tii hoi­toa, sil­lä se li­sää mo­nien va­ka­vien sai­rauk­sien ris­kiä ja kas­vat­taa myös on­net­to­muus­ris­kiä.

Noin puo­let yli 60-vuo­ti­ais­ta mie­his­tä kuor­saa joka yö ja nai­sis­ta­kin joka kol­mas.

Nais­ten kuor­saus on tabu ja sik­si jää hoi­ta­mat­ta

Kuor­saus on mo­nil­le mie­hil­le vai­kea ja kiu­sal­li­nen asia, jos­ta ei ha­lu­ta pu­hua. Vie­lä suu­rem­pi tabu kuor­saa­mi­nen on nai­sil­le.

”Tämä on yk­si syy sii­hen, et­tä nais­ten kuor­saus jää hoi­ta­mat­ta”, sa­noo kor­va-, nenä- ja kurk­ku­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Leif Bäck.

Vaik­ka uni­ap­nea on mie­hil­lä ylei­sem­pi sai­raus, vaih­de­vuo­det ohit­ta­neil­la nai­sil­la on uni­ap­ne­aa jo yh­tä pal­jon kuin sa­man ikäi­sil­lä mie­hil­lä. Nais­ten uni­ap­ne­an oi­reet ero­a­vat mies­ten oi­reis­ta. Sik­si oi­ke­an di­ag­noo­sin te­ke­mi­nen saat­taa kes­tää.

”Klas­si­nen uni­ap­ne­a­po­ti­las kuor­saa ja on päi­väl­lä vä­sy­nyt, mut­ta nai­sil­la voi ol­la esi­mer­kik­si mie­li­a­la­vaih­te­lua ja le­vot­to­muut­ta”, sa­noo Leif Bäck.

Nais­ten uni­ap­ne­an yleis­ty­mi­nen me­no­paus­sin jäl­keen saat­taa liit­tyä nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nien, eri­tyi­ses­ti kel­ta­rau­has­hor­mo­nin, mää­rän ro­mah­ta­mi­seen eli­mis­tös­sä. Nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nit sti­mu­loi­vat hen­gi­tys­tä ja eh­käi­se­vät hen­gi­tys­kat­kok­sia. Vaih­de­vuo­sien jäl­keen, kun kel­ta­rau­has­hor­mo­nin mää­rä ro­mah­taa, nais­ten uni­ap­nea li­sään­tyy sa­mal­le ta­sol­le mies­ten kans­sa.

”Hor­mo­ni­hoi­to voi muut­taa asi­aa”, Leif Bäck sa­noo.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan hor­mo­ni­kor­vaus­hoi­toa käyt­tä­vil­lä vaih­de­vuo­si-ikäi­sil­lä nai­sil­la uni­ap­ne­aa esiin­tyy sa­man ver­ran kuin al­le vaih­de­vuo­si-ikäi­sil­lä.

Läh­de: Ul­la Ant­ta­lai­nen: Nais­ten uni­ap­nea– Tun­nis­tam­me­ko sen eri­tyis­piir­teet? Suo­men lää­kä­ri­leh­ti10/2011.

Kuor­saus voi ol­la oi­re myös va­ka­vam­mas­ta. Uni­ap­ne­aa sai­ras­ta­vat kuor­saa­vat ää­nek­kääs­ti lä­hes poik­keuk­set­ta.

Uni­ap­ne­aan liit­tyy pal­jon oi­rei­ta, mut­ta ta­val­li­sim­pia niis­tä ovat kuor­saa­mi­nen, ko­rah­te­lu, yöl­li­nen virt­saa­mis­tar­ve ja aa­mu­pään­sär­ky.

Näin kuor­saus­ta ja uni­ap­ne­aa hoi­de­taan

1. Apua kan­nat­taa ha­kea

Jo­ka­öi­nen kuor­saa­mi­nen las­kee sekä kuor­saa­jan et­tä kump­pa­nin elä­män­laa­tua. Taus­tal­la voi ol­la uni­ap­nea. Sa­tun­nai­ses­ta kuor­saa­mi­ses­ta ei ole hait­taa ei­kä se vaa­di hoi­toa.

2. Hoi­toa pi­tää ha­lu­ta

Kuor­saa­jan pi­tää it­se ha­lu­ta pääs­tä kuor­saa­mi­ses­ta eroon. Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le pas­si­tet­tu kuor­saa­ja ei hyö­dy hoi­dois­ta, jos hän ei ha­lua sitä. Vas­ta­han­kai­sen po­ti­laan hoi­to tus­kin on­nis­tuu.

3. En­sin yleis­lää­kä­ril­le

Ye­is­lää­kä­ri te­kee pe­rus­sel­vi­tyk­sen. Vas­taa­no­tol­le ei tar­vit­se tal­len­taa öi­siä kuor­sau­sää­niä, mut­ta kuor­saa­mi­seen liit­ty­vis­tä oi­reis­ta kan­nat­taa ker­toa mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti. Vas­taa­no­tol­la sel­vi­te­tään oi­reet, elä­män­ta­vat, muut sai­rau­det ja lää­ki­tyk­set, kuka kuor­saa­mi­ses­ta häi­riin­tyy ja mitä asi­al­le on yri­tet­ty teh­dä. Ar­vi­on­sa mu­kaan yleis­lää­kä­ri lä­het­tää kuor­saa­jan jat­ko­tut­ki­muk­siin esi­mer­kik­si kor­va­lää­kä­ril­le.

4. Elä­män­ta­po­ja ru­ka­taan

En­sin ko­keil­laan elä­män­ta­pa­hoi­to­ja. Yli­pai­noi­sel­le kuor­saa­jal­le suo­si­tel­laan pai­non pu­dot­ta­mis­ta. Se on vaa­ti­mus myös en­nen mui­ta hoi­to­ja tai leik­kauk­sia. Tu­pa­kan­pol­ton lo­pet­ta­mi­nen vä­hen­tää li­ma­kal­vo­tur­vo­tus­ta. Al­ko­ho­lia ja rau­hoit­ta­via lääk­kei­tä on väl­tet­tä­vä en­nen yö­u­nia.

5. Ko­keil­laan apu­vä­li­nei­tä

Jos po­ti­las kuor­saa vain se­läl­lään, voi­daan ko­keil­la eri­lai­sia apu­vä­li­nei­tä: se­läl­lään nuk­ku­mi­sen es­tä­viä rep­pu­ja, vöi­tä, tyy­ny­jä, py­ja­man sel­kä­puo­lel­le om­mel­tu­ja ten­nis­pal­lo­ja.

”Ai­ka pie­ni osa ha­lu­aa nuk­kua näi­den kans­sa, mut­ta jos on hy­vin mo­ti­voi­tu­nut ja huo­maa eron olos­sa, niin sil­loin näis­tä on hyö­tyä”, sa­noo kor­va-, nenä- ja kurk­ku­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Leif Bäck.

Jos kuor­saa­mi­seen ei lii­ty hen­gi­tys­kat­kok­sia ja apu­vä­li­neet aut­ta­vat, kuor­saa­mi­sen syy­tä ei tar­vit­se sen kum­mem­min sel­vit­tää, vaan on­gel­ma rat­ke­aa.

Kuor­saa­mi­sen hoi­dok­si voi­daan ko­keil­la myös ap­tee­kis­sa myy­tä­vää ne­nä­teip­piä, joka laa­jen­taa hen­gi­tys­tei­tä. Hen­gi­tys­tei­tä laa­jen­taa myös ”kuor­saus­kis­ko”, joka ei pääs­tä ala­leu­kaa lok­sah­ta­maan alas unen ai­ka­na.

”Kau­pan on myös suu­suih­kei­ta ja su­la­via tab­let­te­ja. On tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­näyt­töä, et­tä ne ei­vät toi­mi, mut­ta jot­kut po­ti­laat ovat nii­hin tyy­ty­väi­siä. Pe­ri­aat­tees­sa­han on ihan sama, mikä aut­taa, kun vain jo­kin aut­taa”, Bäck sa­noo.

6. Har­ki­taan leik­kauk­sia

Jos mi­kään edel­lä mai­ni­tuis­ta kei­nois­ta ei au­ta, har­ki­taan suu­la­en kuu­men­nus­hoi­toa tai tar­vit­ta­via leik­kauk­sia. Jos ne­nän si­vu­sei­nät ovat vi­not tai nie­lu­ri­sat kook­kaat, ne voi­daan lei­ka­ta.

”Jos kuor­saa­mi­nen joh­tuu isois­ta nie­lu­ri­sois­ta ja ne lei­ka­taan, kuor­saa­mi­nen voi lop­pua ko­ko­naan”, Leif Bäck ker­too.

Suu­la­en kuu­men­nus­hoi­to teh­dään pai­kal­lis­puu­du­tuk­ses­sa. Sii­nä ra­di­o­taa­juus­ki­rur­gi­al­la kä­si­tel­tä­vät suu­la­en alu­eet me­ne­vät kuo­li­oon ja ar­peu­tu­vat, jol­loin ne ei­vät enää vä­räh­te­le hen­gi­tyk­sen tah­dis­sa.

”Jos on hoik­ka ei­kä ole to­det­tu ra­ken­teel­li­sia es­tei­tä, nel­jä vii­des­tä saa avun suu­la­en kuu­men­nus­hoi­dos­ta. Kuor­saus vä­he­nee heil­lä puo­leen en­ti­ses­tä” sa­noo suu­la­en kuu­men­nus­hoi­dos­ta väi­tel­lyt Bäck.

Ra­di­o­taa­juus­ki­rur­gi­an eli kuu­men­nus­hoi­don teho pe­rus­tuu ar­ven syn­ty­mi­seen. Sik­si hoi­to aut­taa noin kol­men kuu­kau­den ku­lu­es­sa leik­kauk­ses­ta. Pe­ri­aat­tees­sa ker­ta­hoi­to riit­tää, mut­ta jos­kus hoi­to pi­tää uu­sia. Kä­sit­te­ly­jä teh­dään sekä jul­ki­sel­la et­tä yk­si­tyi­sel­lä puo­lel­la.

Hoi­to on kor­van­nut lä­hes ko­ko­naan pe­rin­tei­sen kuor­saus­leik­kauk­sen, jos­sa laa­jen­ne­taan hen­gi­tys­tei­tä pois­ta­mal­la peh­me­ää suu­la­kea.

7. Jos epäil­lään uni­ap­ne­aa

Jos po­ti­laal­la epäil­lään uni­ap­ne­aa, ylä­hen­gi­tys­tiet tut­ki­taan en­sin pe­rus­teel­li­ses­ti. Tä­män jäl­keen teh­dään uni­re­kis­te­röin­ti.

”Ta­po­ja on mo­nia, mut­ta ko­to­na uni­mit­ta­rin kans­sa teh­tä­vä seu­lon­ta­tut­ki­mus on oi­kein hyvä. Sil­loin un­ta seu­ra­taan yh­den yön ajan, ja uni­mit­ta­ri re­kis­te­röi unen ta­pah­tu­mat.”

Uni­ap­ne­aa hoi­de­taan en­si­si­jai­ses­ti yli­pai­ne­hen­gi­tys­hoi­dol­la. Sii­nä po­ti­las käyt­tää öi­sin naa­ma­ria, jo­hon oh­ja­taan pai­neis­tet­tua il­maa. Mitä enem­män lai­tet­ta käyt­tää, sitä pa­rem­min se te­ho­aa.

Jos yli­pai­ne­hen­gi­tys­hoi­to ei on­nis­tu, ko­keil­laan seu­raa­vak­si suu- ja leu­ka­ki­rur­gin mit­to­jen mu­kaan te­ke­mää uni­ap­ne­a­kis­koa.

Jos laih­dut­ta­mi­nen, tu­pa­koin­nin lo­pet­ta­mi­nen, yli­pai­ne­hoi­to tai uni­pa­ne­a­kis­ko ei­vät au­ta, har­ki­taan leik­kaus­ta: ne­nää avaa­vaa leik­kaus­ta, kuu­men­nus­hoi­toa ra­di­o­taa­juus­ki­rur­gi­al­la, leu­an alu­een leik­kaus­ta tai li­ha­vuus­leik­kaus­ta. Li­ha­vuus­leik­kaus ei yleen­sä pois­ta hoi­don tar­vet­ta ko­ko­naan, mut­ta lie­vit­tää uni­ap­ne­an oi­rei­ta.

ter­veys & kun­to

Kun kuor­saus hoi­de­taan, se ko­hen­taa myös puo­li­son elä­män­laa­tua ja mie­len-ter­veyt­tä mer­kit­tä­väs­ti.