Mikä on uus­per­he?

Ti­las­to­kes­kuk­sen käyt­tä­män mää­ri­tel­män mu­kaan uus­per­he on per­he, jo­hon kuu­luu vain toi­sen puo­li­son al­le 18-vuo­ti­as lap­si. Kaik­ki per­heen lap­set ei­vät ole yh­tei­siä. Täs­sä ar­tik­ke­lis­sa uus­per­hee­nä on kä­si­tel­ty per­hei­tä, joi­hin kuu­luu myös vain toi­sen puo­li­son lap­sia ikä­ra­jois­ta riip­pu­mat­ta, kos­ka pe­ri­mys­ti­lan­teet tu­le­vat eteen useim­mi­ten täl­lai­sis­sa elä­män­vai­heis­sa.

Mitä kan­nat­taa huo­mi­oi­da men­nes­sään toi­sen ker­ran nai­mi­siin?

Kan­nat­taa huo­leh­tia, et­tä omai­suu­den osi­tuk­set ja erot­te­lut ai­em­mis­ta lii­tois­ta on teh­ty. Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mis­tä kan­nat­taa va­ka­vas­ti har­ki­ta, jos osa­puo­lil­la on omaa va­ral­li­suut­ta ja lap­sia ai­em­mis­ta lii­tois­ta.

Ket­kä kuu­lu­vat en­sim­mäi­seen pe­ri­mys­luok­kaan?

Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kaan en­sim­mäi­seen pe­ri­mys­luok­kaan kuu­lu­vat rin­ta­pe­ril­li­set. Hei­tä ovat avi­o­lap­set, tun­nus­te­tut lap­set, lap­set, joi­den osal­ta tuo­mi­ois­tuin on vah­vis­ta­nut isyy­den, ot­to­lap­set ja näi­den jäl­ke­läi­set. En­sim­mäi­ses­sä pa­ren­tee­lis­sa eli pe­ri­mys­ryh­mäs­sä on ra­ja­ton si­jaan­tu­lo-oi­keus, eli jos joku lap­sis­ta on kuol­lut, lap­sen si­jaan tu­le­vat hä­nen jäl­ke­läi­sen­sä.

Kuka pe­rii, jos rin­ta­pe­ril­li­siä ei ole?

Puo­li­so pe­rii. Mo­lem­pien puo­li­soi­den kuol­tua omai­suus ja­e­taan hei­dän kum­man­kin pe­ril­lis­ten kes­ken.

Ket­kä kuu­lu­vat toi­seen pe­ri­mys­ryh­mään?

Toi­seen pe­ri­mys­ryh­mään kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän van­hem­mat. Jos isä tai äi­ti ei ole elos­sa, pe­rit­tä­vän vel­jet ja si­sa­ret ja­ka­vat tä­män osuu­den. Jos vel­jet ja si­sa­ret ei­vät ole elos­sa, hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä ja­ka­vat tä­män osuu­den. Täs­sä pe­ri­mys­ryh­mäs­sä on myös ra­ja­ton si­jaan­tu­lo-oi­keus.

Mikä on kol­mas pe­ri­mys­ryh­mä?

Kol­man­teen pe­ri­mys­ryh­mään kuu­lu­vat iso­van­hem­mat. Jos iso­van­hem­pi ei elä, hä­nen lap­sen­sa, eli pe­rit­tä­vän se­dät, tä­dit ja enot, ja­ka­vat tä­män osuu­den. Täs­sä ryh­mäs­sä ei ole ra­ja­ton­ta si­jaan­tu­lo-oi­keut­ta. Ser­kut ei­vät peri.

Kun uus­per­heen puo­li­so kuo­lee, mi­ten pe­rin­tö ja­e­taan?

Ei ole ole­mas­sa omaa la­kia uus­per­heen pe­rin­nön­ja­os­ta. En­sin on teh­tä­vä omai­suu­den osi­tus tai erot­te­lu les­ken ja kuo­lin­pe­sän vä­lil­lä. Tä­män jäl­keen pe­rin­tö ja­kau­tuu kuol­leen puo­li­son pe­ril­lis­ten kes­ken. Pe­ril­li­siä ovat en­si si­jas­sa hä­nen lap­sen­sa ta­sa­o­suuk­sin. Jos omia lap­sia ei ole, puo­li­so pe­rii kai­ken.

Pe­rii­kö uu­den puo­li­son lap­si?

Ei peri il­man tes­ta­ment­tia.

Pe­rii­kö puo­li­son lap­si, jos pe­rit­tä­vä on ol­lut lap­sen oheis­huol­ta­ja?

Ei peri il­man tes­ta­ment­tia.

Pe­rii­kö puo­li­son lap­si, jos pe­rit­tä­vä on adop­toi­nut hä­net?

Pe­rii, ku­ten pe­ril­li­sen oma lap­si.

Jos uu­den puo­li­son lap­si pe­rii tes­ta­men­tin no­jal­la, min­kä ve­ro­luo­kan mu­kaan hän mak­saa pe­rin­tö­ve­roa?

En­sim­mäi­sen, edul­li­sem­man pe­rin­tö­ve­ro­luo­kan mu­kaan.

Voi­ko ex-puo­li­sol­le pää­tyä pe­rin­nön­ja­on myö­tä hä­nen ai­em­man puo­li­son­sa omai­suut­ta?

Omai­suut­ta voi pää­tyä ex-puo­li­sol­le yh­tei­sen lap­sen kaut­ta. Jos yh­tei­nen lap­si pe­rii kai­ken van­hem­pan­sa omai­suu­den ja lap­si kuo­lee tä­män jäl­keen il­man omia rin­ta­pe­ril­li­siä, lap­sen pe­rii hä­nen toi­nen elos­sa ole­va van­hem­pan­sa, eli täs­sä ta­pauk­ses­sa ex-puo­li­so.

Pe­rin­nön­ja­ko­rii­dat uus­per­hees­sä

Kei­den vä­lil­lä uus­per­hei­den pe­rin­nön­ja­ois­sa yleen­sä rii­del­lään?

Rii­dan toi­se­na osa­puo­le­na ovat yleen­sä uu­den avi­o­lii­ton les­ki ja/tai jäl­kim­mäi­ses­tä avi­o­lii­tos­ta syn­ty­neet lap­set ja toi­se­na osa­puo­le­na en­sim­mäi­sen avi­o­lii­ton lap­set.

Mis­tä rii­to­ja yleen­sä ai­heu­tuu?

Rii­to­ja ai­heu­tuu yleen­sä sii­tä, et­tä jo­tain hen­ki­löä on pe­rit­tä­vien eli­nai­ka­na suo­sit­tu tois­ten kus­tan­nuk­sel­la tai tes­ta­ment­ti te­kee näin. Rii­to­ja voi ai­heu­tua myös ta­lou­del­li­sis­ta epä­sel­vyyk­sis­tä, jos esi­mer­kik­si väi­te­tään les­ken tai jon­kun muun käyt­tä­neen hy­väk­seen pe­rit­tä­vän omai­suut­ta.

Voi­ko lap­si teh­dä jo­tain, jos huo­maa van­hem­pan­sa suo­si­van mui­ta si­sa­ruk­si­aan?

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­sel­la van­hem­mal­la on oi­keus eli­nai­ka­naan päät­tää oman omai­suu­ten­sa käyt­tä­mi­ses­tä, myös jon­kun lap­sen suo­si­mi­ses­ta. En­nak­ko­pe­rin­tö­jä tai muu­ta suo­si­mis­ta voi­daan vaa­tia huo­mi­oi­ta­vak­si van­hem­man jäl­kei­ses­sä pe­rin­nön­ja­os­sa.

Jos jo­tain si­sa­rus­ta on van­hem­man eli­nai­ka­na suo­sit­tu, ja­e­taan­ko pe­rin­tö myö­hem­min niin, et­tä lap­set saa­vat sa­man ver­ran omai­suut­ta?

Ei vält­tä­mät­tä. En­nak­ko­pe­rin­tö­nä saa­dut lah­jat pää­sään­töi­ses­ti huo­mi­oi­daan pe­rin­nön­ja­os­sa. Lah­joi­tuk­seen voi kui­ten­kin mää­rä­tä, et­tei lah­jaa huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä. Myös­kään ela­tuk­seen an­net­tua tu­kea ei huo­mi­oi­da täy­si­mää­räi­ses­ti. Suo­si­mis­ta voi ol­la myös se, et­tä saa­tu lah­ja ar­vos­te­taan pää­sään­töi­ses­ti lah­jan an­to­het­ken mu­kaan. La­ki­o­sa­las­kel­mas­sa suo­si­o­lah­jat, joi­ta ei huo­mi­oi­da var­si­nai­se­na en­nak­ko­pe­rin­tö­nä, voi­daan osak­kaan vaa­ti­muk­ses­ta huo­mi­oi­da. Tuol­loin­kin las­ke­taan, saa­ko rin­ta­pe­ril­li­nen la­ki­o­san­sa mää­rän, joka on puo­let pe­rin­tö­o­sas­ta.

Suo­sia voi si­ten myös il­man tes­ta­ment­tia. Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­nen pe­rin­nön­ja­ko ei vält­tä­mät­tä joh­da las­ten ta­sa­puo­li­seen koh­te­luun. Rin­ta­pe­ril­li­sel­lä on oi­keus saa­da la­ki­o­san­sa van­hem­pan­sa jäl­keen.

Mik­si tes­ta­ment­ti kan­nat­taa teh­dä?

Tes­ta­men­til­la voi jär­jes­tää asi­oi­ta mah­dol­li­sim­man sel­vik­si si­ten, et­tei myö­hem­piä rii­to­ja ai­heu­tui­si. Tes­ta­ment­ti kan­nat­taa uus­per­hees­sä teh­dä asi­an­tun­ti­jan avul­la, kos­ka pe­rin­tö­o­suu­det ja pe­rin­tö­ve­ro­tus voi­vat ol­la eri­lai­sia hen­ki­löi­den eri­lai­sen ase­man pe­rus­teel­la.

Mik­si hen­ki­va­kuu­tus on hyvä kei­no jär­jes­tel­lä omai­suut­ta?

Hen­ki­va­kuu­tus on tes­ta­men­tis­ta ja la­ki­o­sa­las­kel­mis­ta eril­li­nen, el­lei­vät hen­ki­va­kuu­tus­mak­sut ole ol­leet yli­suu­ria hen­ki­lön va­ral­li­suus huo­mi­oon ot­ta­en. Yli­suu­ret hen­ki­va­kuu­tus­mak­sut voi­daan huo­mi­oi­da la­ki­o­sa­las­kel­mas­sa. Hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­sen saa myös käyt­töön­sä no­pe­am­min kuin pe­rin­nön.

Kuka saa hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­sen, jos edun­saa­jak­si on kir­jat­tu omai­set, ja pe­rit­tä­väl­lä on puo­li­so ja lap­sia?

Puo­li­so saa puo­let ja lap­set ja­ka­vat ta­sa­o­suuk­sin puo­let kor­vauk­ses­ta.

Vai­kut­taa­ko avi­oeh­to­so­pi­mus hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­seen?

Ei vai­ku­ta.

Mi­ten rii­to­ja uus­per­hei­den pe­rin­nön­ja­ois­sa voi vält­tää?

Koh­te­le­mal­la lap­sia ta­sa­puo­li­ses­ti, te­ke­mäl­lä ajois­sa omai­suu­den osi­tuk­set ja erot­te­lut ai­em­mis­ta lii­tois­ta, te­ke­mäl­lä tes­ta­men­tin tai muut omai­suu­den jär­jes­te­lyt, jol­loin pe­rin­nön­ja­ko on mah­dol­li­sim­man sel­vä.

Avo­liit­to uus­per­hees­sä

Pe­rii­kö avo­puo­li­so kump­pa­nin­sa?

Ei peri.

Mi­ten avo­puo­li­son ase­maa voi tur­va­ta?

Te­ke­mäl­lä tes­ta­men­tin hä­nen hy­väk­seen tai mer­kit­se­mäl­lä avo­puo­li­son hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­sen edun­saa­jak­si.

Mi­ten avo­puo­li­son pe­rin­tö­ve­ro mää­räy­tyy?

Avo­puo­li­sot mak­sa­vat pe­rin­tö­ve­roa pää­sään­töi­ses­ti II-luo­kan mu­kaan. Pe­rin­tö­ve­ro mää­räy­tyy I-luo­kan mu­kaan, jos avo­puo­li­sot ovat ol­leet ai­em­min nai­mi­sis­sa tai heil­lä on tai on ol­lut yh­tei­nen lap­si. Pe­rin­tö­ve­ro­luok­ka II on kak­sin­ker­tai­nen I-ve­ro­luok­kaan näh­den. Avo­puo­li­so ei saa myös­kään pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa hy­väk­seen les­ken vä­hen­nys­tä, mikä on kor­kein­taan 60 000 eu­roa.

Tes­ta­ment­ti kan­nat­taa uus­per­hees­sä teh­dä asi­an­tun­ti­jan avul­la, kos­ka per­heen­jä­sen­ten lain mu­kaan mää­räy­ty­vät eri­lai­set pe­rin­tö­o­suu­det voi­vat yl­lät­tää maal­li­kon.

Ta­paus 1

En­sim­mäi­sen avi­o­lii­ton lap­si jäi il­man pe­rin­töä

Ris­to on Kal­len lap­si en­sim­mäi­ses­tä avi­o­lii­tos­ta. Kal­le on men­nyt toi­seen avi­o­liit­toon Lee­nan kans­sa, jos­ta heil­lä on yh­tei­nen lap­si, Lau­ra. Lee­nal­la on ai­em­mas­ta avi­o­lii­tos­taan lap­si, Kai­sa, joka ei ole ol­lut te­ke­mi­ses­sä äi­tin­sä tai si­sa­rus­ten­sa kans­sa.

Kal­le ja Lee­na ovat teh­neet kes­ki­näi­sen omis­tu­soi­keus­tes­ta­men­tin tur­va­tak­seen les­ken ase­maa. Tes­ta­men­tis­sa on toi­ve, et­tä lap­set ei­vät vaa­ti­si la­ki­o­si­aan en­sik­si kuol­leen jäl­keen. Kal­le kuo­li, kun Lau­ra oli 16-vuo­ti­as. Mi­ten pe­rin­tö ja­et­tiin Kal­len jäl­keen? En­tä Lee­nan jäl­keen? Lee­na ve­to­si tes­ta­ment­tiin omis­tu­soi­keus­tes­ta­ment­ti­na ei­kä Ris­to vaa­ti­nut la­ki­o­saan­sa isän­sä jäl­keen.

Vas­taus: Lau­ran alai­käi­syy­den vuok­si hän­tä edus­ti osi­tuk­ses­sa ja pe­rin­nön­ja­os­sa ul­ko­puo­li­nen edun­val­vo­ja. Edun­val­vo­jan oli lain mu­kaan vaa­dit­ta­va Lau­ral­le la­ki­o­saa. Lau­ra sai si­ten ¼ isän­sä omai­suu­den sääs­tös­tä. Ris­to ei saa­nut mi­tään, kos­ka hän ei vaa­ti­nut la­ki­o­saan­sa. Kal­len omai­suu­den peri 3/4-osuu­del­la Lee­na ja ¼-osuu­del­la Lau­ra.

Lee­nan kuol­tua jäl­jel­lä ole­van omai­suu­den pe­ri­vät puo­lik­si Kai­sa ja Lau­ra. Ris­to ei saa­nut mi­tään, kos­ka hän ei ol­lut Lee­nan pe­ril­li­nen.

Mi­ten asi­an voi­si hoi­taa toi­sin? Ris­to oli­si voi­nut vaa­tia la­ki­o­saan­sa isän­sä jäl­keen, jol­loin hän oli­si saa­nut 1/4 isän­sä omai­suu­den sääs­tös­tä, vaik­ka omai­suus oli­si tosi asi­as­sa ja­et­tu myö­hem­min.

Tes­ta­ment­ti oli­si voi­tu teh­dä hal­lin­ta­oi­keus­tes­ta­ment­ti­na, jol­loin omai­suu­den omis­tu­soi­keus  oli­si men­nyt rin­ta­pe­ril­li­sil­le tai Lee­na oli­si voi­nut ve­do­ta tes­ta­ment­tiin ai­no­as­taan hal­lin­ta­oi­keus­tes­ta­ment­ti­na. Täl­löin Kal­len omai­suu­den omis­tu­so­suu­den oli­si­vat ja­ka­neet ta­sa­o­suuk­sin Ris­to ja Lau­ra. Tes­ta­ment­ti oli­si voi­tu teh­dä myös ra­joi­tet­tu­na omis­tu­soi­keus­tes­ta­ment­ti­na. Täl­löin les­ki ei oli­si saa­nut tes­ta­men­ta­ta tai lah­joit­taa vas­tik­keet­to­min oi­keus­toi­min Kal­len omai­suut­ta.

Lee­na oli­si voi­nut teh­dä myös it­se oman tes­ta­men­tin, jos­sa myös Ris­to oli­si huo­mi­oi­tu.

Ta­paus 2

Les­ken oi­keus on vah­vem­pi kuin en­sim­mäi­sen avi­o­lii­ton las­ten

Sir­kan ja Ma­tin avi­o­liit­to päät­tyi Sir­kan kuo­le­maan. Sir­kal­la ja Ma­til­la oli avio-oi­keu­den ko­ko­naan pois­sul­ke­va avio-eh­to. Sir­kan pe­ril­li­siä oli­vat hä­nen ai­em­mas­ta suh­tees­taan ole­vat lap­set El­li ja Ee­tu.

Puo­li­soi­den vii­mei­nen yh­tei­nen koti oli yk­sin Sir­kan ni­mis­sä. Mat­ti ve­to­si oi­keu­teen­sa pi­tää ja­ka­mat­to­ma­na hal­lus­saan puo­li­soi­den vii­mei­nen yh­tei­nen koti ja siel­lä ole­va ir­tai­mis­to. Sir­kan lap­set pe­ri­vät ta­lon ja mak­soi­vat sii­tä pe­rin­tö­ve­rot, mut­ta ei­vät saa­neet sitä hal­lin­taan­sa.

Mat­ti sol­mi uu­den avi­o­lii­ton Tuu­lan kans­sa ja ta­loon muut­ti­vat Tuu­la ja Tuu­lan lap­set. Tämä är­syt­ti Sir­kan lap­sia, kos­ka hei­dän osuu­ten­sa oli kiin­ni ta­los­sa ei­vät­kä Mat­ti, Tuu­la ja Tuu­lan lap­set ol­leet heil­le su­kua. Mil­loin El­li ja Ee­tu sai­vat ta­lon hal­lin­taan­sa? Oli­ko Tuu­lal­la asu­mi­soi­keus vie­lä, kun Mat­ti kuo­lee? Sai­vat­ko El­li ja Ee­tu jo­tain kor­vaus­ta sii­tä, kun talo oli ol­lut 15 vuot­ta Ma­tin ja Tuu­lan hal­lus­sa?

Vas­taus: Les­ken oi­keus pi­tää vii­mei­nen yh­tei­nen asun­to ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan on vah­vem­pi kuin las­ten oi­keus la­ki­o­saan­sa. El­li ja Ee­tu ei­vät voi­neet mi­tään sil­le, et­tä Mat­ti sai asua ta­los­sa. Myös Tuu­la ja hä­nen lap­sen­sa saat­toi­vat muut­taa Ma­tin kans­sa sa­maan ta­loon, ei­vät­kä El­li ja Ee­tu voi­neet vai­kut­taa asi­aan.

Asu­mi­soi­keus lop­puu sii­nä vai­hees­sa, kun Mat­ti kuo­lee. Les­ken vii­mei­sen yh­tei­sen ko­din suo­ja voi koh­dis­tua ai­no­as­taan sel­lai­seen asun­toon, joka on puo­li­son omis­tuk­ses­sa.

Suo­ja ei ra­joi­ta mui­ta yh­tei­so­mis­ta­jia. Näin ol­len Tuu­la ei voi jää­dä asu­maan ta­loon Ma­tin kuo­le­man jäl­keen.

El­li ja Ee­tu ei­vät saa­neet mi­tään var­si­nais­ta kor­vaus­ta Ma­tin ja Tuu­lan käyt­tö­oi­keu­des­ta. He oli­vat saa­neet pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen Ma­tin käyt­tö­oi­keu­den joh­dos­ta.

Oman Ajan asi­an­tun­ti­ja, OTK, va­ra­tuo­ma­ri, asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­ro­nen an­taa käy­tän­nön la­ki­neu­vo­ja. Ilo­na Pii­ro­nen on eri­kois­tu­nut per­he- ja pe­rin­tö­oi­keu­teen.