Suo­si­mis­ta kä­si­tel­lään täs­sä ar­tik­ke­lis­sa van­hem­man ja rin­ta­pe­ril­li­sen vä­li­ses­sä suh­tees­sa. Jos hen­ki­löl­lä ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä, hän saa lah­joit­taa tai tes­ta­men­til­la mää­rä­tä omai­suu­ten­sa ke­nel­le hän it­se ha­lu­aa. Muil­la su­ku­lai­sil­la ei ole sa­nan­val­taa täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa. Tä­män vuok­si suo­si­mis­ta ei ole jär­ke­vää kä­si­tel­lä muis­sa suh­teis­sa kuin van­hem­man ja rin­ta­pe­ril­li­sen vä­lil­lä, mis­sä la­ki­o­sa­suo­ja­sään­nös­tö aset­taa ra­jo­ja suo­si­mi­sel­le.

Ar­tik­ke­lis­sa ei kä­si­tel­lä sitä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä ja mis­sä suh­tees­sa mah­dol­li­set tes­ta­men­tin saa­jat ovat vel­vol­li­sia täyt­tä­mään la­ki­o­sa­pe­ril­li­sen la­ki­o­saa.

PE­RIN­NÖN­JA­ON TER­MIT

Rin­ta­pe­ril­li­nen on pe­rit­tä­vän vai­na­jan jäl­ke­läi­nen suo­raan ale­ne­vas­sa pol­ves­sa, eli lap­si tai oman lap­sen kuol­tua en­nen pe­rit­tä­vää, lap­sen­lap­si jne. Lap­set voi­vat ol­la avi­o­lii­tos­sa tai sen ul­ko­puo­lel­la syn­ty­nei­tä tai ot­to­lap­sia. Ny­kyi­sen lain­sää­dän­nön mu­kaan ot­to­lap­set ei­vät peri bi­o­lo­gi­sia van­hem­pi­aan, mut­ta ovat ta­sa­ver­tai­sia ot­to­van­hem­pien­sa bi­o­lo­gis­ten las­ten rin­nal­la.

Pe­rin­tö­o­sa on la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tel­män mu­kaan tu­le­va osuus vai­na­jan jää­mis­tös­tä.

La­ki­o­sa on puo­let la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tel­män mu­kaan tu­le­van pe­rin­tö­o­san ar­vos­ta.

Re­aa­li­nen jää­mis­tö Mi­kä­li tes­ta­ment­tia ei ole, pe­rit­tä­vän omai­suu­den sääs­tö ja­e­taan ta­val­li­ses­ti pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­ses­ti ta­san hä­nen pe­ril­lis­ten­sä kes­ken. Tätä konk­reet­tis­ta omai­suut­ta, joka kuo­lin­pe­säs­sä on jäl­jel­lä vel­ko­jen ja ku­lu­jen mak­sa­mi­sen jäl­keen, kut­su­taan re­aa­li­sek­si jää­mis­tök­si.

Jos pe­rit­tä­vä on eli­nai­ka­naan teh­nyt lah­joi­tuk­sia tai an­ta­nut mui­ta etuuk­sia, voi­daan täl­lai­sia eriä li­sä­tä re­aa­li­seen jää­mis­töön rin­ta­pe­ril­li­sen vaa­ti­muk­ses­ta ja huo­mi­oi­da pe­rin­nön­ja­os­sa. Jos joku rin­ta­pe­ril­li­sis­tä on ai­em­min saa­nut pe­rit­tä­väl­tä omaa pe­rin­tö­o­suut­taan suu­rem­man lah­jan, hän ei vält­tä­mät­tä saa enää pe­rin­nön­ja­os­sa omai­suut­ta kuo­lin­pe­säs­tä.

Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö Kun ai­em­min saa­dut lah­jat ja etuu­det li­sä­tään jäl­jel­lä ole­vaan omai­suu­teen, saa­daan las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö. Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö on re­aa­li­nen jää­mis­tö li­sät­ty­nä en­nak­ko­pe­rin­tö­jä, suo­si­o­lah­jo­ja tai tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­via lah­jo­ja kos­ke­vil­la las­ken­nal­li­sil­la li­säyk­sil­lä. Rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keus la­ki­o­saan las­ke­taan las­ken­nal­li­ses­ta jää­mis­tös­tä, vaik­ka kuo­lin­pe­säs­sä ei to­si­a­si­as­sa oli­si­kaan jäl­jel­lä näin pal­jon omai­suut­ta. Jäl­jel­lä ole­van omai­suu­den ja­os­sa la­ki­o­sa­pe­ril­li­sen tu­li­si saa­da ai­na­kin la­ki­o­san­sa ver­ran omai­suut­ta. Jos jäl­jel­lä ole­va omai­suus ei rii­tä la­ki­o­san mak­sa­mi­seen, la­ki­o­sa­pe­ril­li­nen voi nos­taa la­ki­o­san täy­den­nys­kan­teen vuo­den mää­rä­a­jas­sa.

Huom! La­ki­o­sa­vaa­ti­muk­sen ja las­ken­nal­lis­ten li­säys­ten te­ke­mi­sen vaa­ti­mi­nen ovat pe­ril­lis­ten yk­si­löl­li­siä oi­keuk­sia. Jo­kai­sen pe­ril­li­sen täy­tyy it­se vaa­tia nii­tä teh­tä­väk­si. Jos vaa­ti­mus­ta ei esi­te­tä, mi­tään li­säyk­siä ei teh­dä.

Eli­nai­ka­na teh­dyt lah­joi­tuk­set

LAKI mää­rää eli­nai­kai­sis­ta lah­joi­tuk­sis­ta seu­raa­vaa: ”Kuo­lin­pe­sän va­roi­hin on li­sät­tä­vä pe­rit­tä­vän an­ta­ma en­nak­ko­pe­rin­tö, suo­si­o­lah­ja sekä jos eri­tyi­siä vas­ta­syi­tä ei ole, hä­nen sel­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa tai sel­lai­sin eh­doin elä­es­sään an­ta­man­sa lah­ja, et­tä se on tar­koi­tuk­sen­sa puo­les­ta rin­nas­tet­ta­vis­sa tes­ta­ment­tiin.”

(PK 7:3)

”Mitä pe­rit­tä­vä on elä­es­sään an­ta­nut rin­ta­pe­ril­li­sel­le, on lain mu­kaan en­nak­ko­na vä­hen­net­tä­vä tä­män pe­rin­nös­tä, el­lei muu­ta ole mää­rät­ty tai olo­suh­tei­siin kat­so­en otak­sut­ta­va tar­koi­te­tun.” (PK 6:1.1.)

Jos täl­lais­ta jär­jes­tel­mää ei oli­si, pe­rit­tä­vä voi­si lah­joit­taa koko omai­suu­ten­sa eli­nai­ka­naan yh­del­le lap­sis­ta, ei­kä la­ki­o­sa­suo­ja­sään­nös­töl­lä oli­si mi­tään vir­kaa.

1 EN­NAK­KO­PE­RIN­NÖT

Rin­ta­pe­ril­li­sen saa­ma lah­ja ole­te­taan en­nak­ko­pe­rin­nök­si, jos muu­ta ei ole erik­seen mää­rät­ty. Jois­sain ta­pauk­sis­sa myös olo­suh­teis­ta voi ol­la pää­tel­tä­vis­sä, et­tei lah­ja­nan­ta­ja ole tar­koit­ta­nut lah­jaa en­nak­ko­pe­rin­nök­si.

Muun pe­ril­li­sen kuin rin­ta­pe­ril­li­sen saa­maa lah­jaa ei sitä vas­toin ole­te­ta en­nak­ko­pe­rin­nök­si, jol­lei pe­rit­tä­vä ole muu­ta mää­rän­nyt tai jol­lei olo­suh­teis­ta voi­da pää­tel­lä, et­tä pe­rit­tä­vä on tar­koit­ta­nut luo­vu­tuk­sen en­nak­ko­pe­rin­nök­si.

Edel­lä ole­va tar­koit­taa sitä, et­tä il­man ai­ka­ra­jaa rin­ta­pe­ril­li­sen saa­ma lah­ja ole­te­taan en­nak­ko­pe­rin­nök­si, joka huo­mi­oi­daan pe­rin­nön­ja­os­sa.

Jos pe­rit­tä­vä ha­lu­aa, et­tei lah­jaa huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä, lah­ja­kir­jas­sa tai myö­hem­min tes­ta­men­tis­sa tu­lee eri­tyi­ses­ti mää­rä­tä, et­tei lah­ja ole en­nak­ko­pe­rin­töä.

Jos ni­me­no­mais­ta mää­räys­tä en­nak­ko­pe­rin­tö­luon­tees­ta ei ole teh­ty, jää olo­suh­tei­ta kos­ke­va har­kin­ta vii­me kä­des­sä pe­sän­ja­ka­jan tai pe­rin­nön­ja­on moi­te­kan­teen joh­dos­ta tuo­mi­ois­tui­men teh­tä­väk­si.

Lah­jan huo­mi­oi­mi­nen en­nak­ko­pe­rin­tö­nä edel­lyt­tää, et­tä lah­jan saa­ja on it­se pe­rin­nön­saan­ti­het­kel­lä pe­ril­li­sen ase­mas­sa. Jos iso­van­hem­pi on ai­em­min lah­joit­ta­nut omai­suut­ta lap­sen­lap­sel­leen ja pe­ril­li­se­nä iso­van­hem­man jäl­kei­ses­sä pe­rin­nön­ja­os­sa on iso­van­hem­man oma lap­si, pää­sään­töi­ses­ti lah­jaa ei huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä pe­rin­nön­ja­os­sa.

Lah­joi­tus voi tul­la kui­ten­kin huo­mi­oi­ta­vak­si suo­si­o­lah­ja­na tai tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­va­na lah­ja­na.

Lah­jan ar­vo­na pi­de­tään pää­sään­töi­ses­ti lah­jan an­to­het­ken ar­voa, el­lei ole eri­tyi­siä syi­tä poi­ke­ta sii­tä. Tämä suo­sii käy­tän­nös­sä lah­jan saa­jaa, kos­ka usein saa­dun omai­suu­den ar­vo on nous­sut vuo­sien saa­tos­sa. Esi­mer­kik­si lah­jak­si saa­dun ke­sä­mö­kin tai asun­to-osak­kei­den ar­vo on usein pe­rin­nön­ja­ko­het­kel­lä huo­mat­ta­vas­ti kor­ke­am­pi kuin lah­jan an­ta­mis­het­kel­lä.

Suo­si­mis­ta on myös se, et­tä lah­jan saa­ja saa omai­suu­den omis­tuk­seen­sa jo lah­jan saan­ti­het­kel­lä, kun muut pe­ril­li­set saa­vat omai­suut­ta vas­ta, kun pe­rin­nön­ja­ko on saa­nut lain­voi­man. Eri­lai­sia en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­via etuuk­sia voi­vat ol­la:

Lah­ja

Sel­keä en­nak­ko­pe­rin­nök­si osoi­tet­ta­va etuus on lap­sen saa­ma lah­ja, jos­ta on mak­set­tu ai­ka­naan lah­ja­ve­rot. Lah­ja­kir­jas­sa tai myö­hem­min tes­ta­men­tis­sa voi mää­rä­tä, on­ko lah­ja kat­sot­ta­va en­nak­ko­pe­rin­nök­si vai ei. Lah­ja­kir­jas­sa voi myös mää­rä­tä sen, mis­tä ar­vos­ta lah­ja huo­mi­oi­daan pe­rin­nön­ja­os­sa. Jos ar­vos­tuk­ses­ta ei ole mer­kin­tää, pää­sään­tö on lah­jan an­to­het­ken ar­vo.

Ali­hin­tai­nen kaup­pa

Van­hem­pi ja lap­si ovat voi­neet teh­dä kes­ke­nään kaup­po­ja, jois­sa on käy­tet­ty käy­pää hin­taa al­hai­sem­paa ar­voa. Ve­rot­ta­ja on ta­paus­koh­tai­ses­ti hy­väk­sy­nyt lä­heis­kau­pois­sa ¾ käy­pää ar­voa alem­man kaup­pa­hin­nan käyt­tä­mi­sen il­man lah­ja­ve­ron­mak­su­vel­vol­li­suut­ta. Vii­me kä­des­sä jää pe­sän­ja­ka­jan ja tuo­mi­ois­tui­men har­kin­taan näyt­tö­ky­sy­mys­ten pe­rus­teel­la, on­ko kau­pas­sa ol­lut  en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­vaa etua.

Jos kau­pan te­ke­mi­sel­le on ol­lut jär­ke­vät pe­rus­teet ei­kä ve­ro­vi­ra­no­mai­nen ole mää­rän­nyt lah­ja­ve­ro­ja kau­pan joh­dos­ta, ei kaup­paa yleen­sä huo­mi­oi­da etuu­te­na pe­rin­nön­ja­os­sa. Ku­kin ta­paus rat­kais­taan ta­paus­koh­tai­ses­ti.

Täs­sä koh­das­sa ker­rot­tu pä­tee myös omai­suu­den vaih­toon, jos van­hem­pi ja lap­si vaih­ta­vat omai­suut­ta kes­ke­nään ja myö­hem­min mie­ti­tään, ovat­ko omai­suuk­sien ar­vot ol­leet käy­piä.

Yli­suu­ret kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set

Huol­let­ta­val­le mak­set­ta­vat ta­va­no­mai­set kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set ei­vät ole en­nak­ko­pe­rin­töä. Jos kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set ar­vi­oi­daan pe­ril­li­sen ta­soon ver­rat­tu­na koh­tuut­to­man suu­rik­si, yli­me­ne­vä osuus voi­daan huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä. Vii­me kä­des­sä mää­rän päät­tää pe­sän­ja­ka­ja tai pe­rin­nön­ja­on moi­te­kan­teen yh­tey­des­sä tuo­mi­ois­tuin.

Pie­net ra­ha­lah­jat

Jos van­hem­pi mak­saa lap­sen­sa koh­tuul­li­sia opis­ke­lu­ku­lu­ja tai os­taa lap­sel­le ruo­kaa, sitä ei pi­de­tä lah­ja­na, joka huo­mi­oi­tai­siin myö­hem­min pe­rin­nön­ja­os­sa ei­kä täl­lai­ses­ta yleen­sä täy­dy mak­saa lah­ja­ve­roa. Jos ra­ha­siir­to­ja on teh­ty suo­raan lap­sen ti­lil­le, täl­lai­sis­ta ti­li­siir­rois­ta voi vuo­sien var­rel­la muo­dos­tua hy­vin­kin suu­ri mää­rä. Jos ra­ha­lah­jat ei­vät ole ta­va­no­mai­sia, ne voi­daan huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä.

Koti-ir­tai­mis­ton lah­joit­ta­mi­nen

Lap­sel­le voi lah­joit­taa koti-ir­tai­mis­toa ve­rot­to­mas­ti use­am­pia eriä kol­men vuo­den ai­ka­na. Ir­tai­mis­toa ei siis kos­ke sään­tö, jon­ka mu­kaan kol­men vuo­den ai­ka­na an­net­tu­jen lah­jo­jen ar­vo las­ke­taan yh­teen. Jos yk­sit­täi­sen esi­neen ar­vo on enem­män kuin 4 000 eu­roa, täy­tyy lah­jas­ta mak­saa ve­roa. Jos täl­lai­set ir­tai­mis­to­lah­joi­tuk­set kat­so­taan ta­va­no­mai­sik­si lah­joi­tuk­sik­si, nii­tä ei huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä. Jos ar­vo on ta­va­no­mais­ta suu­rem­pi, voi­daan mää­rä huo­mi­oi­da.

Il­mai­sek­si asu­mi­nen

Jos täy­si-ikäi­nen lap­si asuu pit­kiä ai­ko­ja vas­tik­keet­ta van­hem­man omis­ta­mas­sa asun­nos­sa ei­kä osal­lis­tu asu­mi­sen kus­tan­nuk­siin, hä­nen voi­daan kat­soa saa­neen en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­vaa asu­mis­hyö­tyä. Rat­kai­suun vai­kut­taa se, mitä asi­as­ta on van­hem­man ja lap­sen vä­lil­lä so­vit­tu, on­ko asi­as­ta kir­jat­tu mi­tään tes­ta­ment­tiin, on­ko lap­si omal­la työl­lään aut­ta­nut van­hem­paa ja si­ten muul­la ta­voin kor­van­nut asu­mis­ku­lu­jaan. Asu­mis­hyö­ty­nä saa­tua etua ei au­to­maat­ti­ses­ti huo­mi­oi­da pe­rin­nön­ja­os­sa, vaan sitä ha­lu­a­van on it­se vaa­dit­ta­va edun huo­mi­oin­tia.

Omal­la työl­lä aut­ta­mi­nen

Van­hem­mat aut­ta­vat usein omas­ta tah­dos­taan lap­si­aan ja lap­sen­lap­si­aan. Jos täl­lai­nen apu ja­kau­tuu epä­ta­sai­ses­ti, se voi ai­heut­taa pa­haa miel­tä las­ten kes­ken. Täl­lai­seen ei kui­ten­kaan voi mi­ten­kään ra­hal­li­ses­ti puut­tua.

2 SUO­SI­O­LAH­JA

La­ki­o­sa­jää­mis­töä las­ket­ta­es­sa voi­daan ot­taa huo­mi­oon pe­rit­tä­vän jäl­ke­läi­sel­leen, adop­ti­o­lap­sel­leen tai tä­män jäl­ke­läi­sil­le tai näi­den puo­li­sol­le an­ta­ma sel­lai­nen lah­ja, jol­la on il­mei­ses­ti tar­koi­tet­tu suo­sia sen saa­jaa la­ki­o­saan oi­keu­te­tun pe­ril­li­sen va­hin­gok­si. Suo­si­o­lah­jan saa­jien pii­ri on tar­kas­ti ra­jat­tu. Esi­mer­kik­si avi­o­puo­li­sol­le tai avo­puo­li­sol­le an­net­tu lah­ja ei voi tul­la huo­mi­oi­duk­si suo­si­o­lah­ja­na.

Tätä olet­ta­maa pe­ril­li­nen ei voi ni­me­no­mai­sel­la mää­räyk­sel­lä ku­mo­ta. Vaik­ka lah­jaa ei voi­tai­si eril­li­sen mää­räyk­sen vuok­si huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä, se voi­daan sil­ti ot­taa huo­mi­oon suo­si­o­lah­ja­na.

Se, on­ko oi­keus­toi­meen si­säl­ty­nyt suo­si­mis­ta, rat­kais­taan pe­ril­li­sen ko­ko­nais­käyt­täy­ty­mi­sen pe­rus­teel­la. Suo­si­mis­ta voi ol­la sil­loin kai­kis­sa edel­lä en­nak­ko­pe­rin­nön koh­dal­la mai­ni­tuis­sa koh­dis­sa, vaik­ka edun­saa­ja oli­si­kin mak­sa­nut osit­tain vas­ti­ket­ta tai pe­rit­tä­vä oli­si it­se pi­dät­tä­nyt hal­lin­ta­oi­keu­den lah­joit­ta­maan­sa omai­suu­teen. Sen, on­ko jo­kin etuus kat­sot­ta­va suo­si­o­lah­jak­si, rat­kai­see en­si kä­des­sä pe­sän­ja­ka­ja tai pe­rin­nön­ja­on moi­te­kan­teen joh­dos­ta tuo­mi­ois­tuin.

3 TES­TA­MENT­TIIN RIN­NAS­TU­VA LAH­JA

Tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­va lah­ja on lah­ja, jon­ka pe­rit­tä­vä on an­ta­nut tie­toi­se­na lä­hes­ty­väs­tä kuo­le­mas­ta. Täl­lä pe­rus­teel­la las­ken­nal­lis­ta li­säys­tä ei voi teh­dä lah­jas­ta, jon­ka pe­rit­tä­vä on an­ta­nut mon­ta vuot­ta en­nen kuo­le­maan­sa.

Tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­va lah­ja on ai­noa lah­ja, joka voi­daan ot­taa huo­mi­oon riip­pu­mat­ta sii­tä, ke­nel­le lah­ja on an­net­tu. Si­ten esi­mer­kik­si puo­li­sol­le tai jopa oi­keus­hen­ki­löl­le, esi­mer­kik­si hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­töl­le, an­net­tu lah­ja voi tul­la otet­ta­vak­si huo­mi­oon rin­ta­pe­ril­li­sen la­ki­o­saa las­ket­ta­es­sa. Myös tä­män ky­sy­myk­sen rat­kai­see en­si kä­des­sä pe­sän­ja­ka­ja tai moi­te­kan­teen joh­dos­ta tuo­mi­ois­tuin.

4 YLI­SUU­RET HEN­KI­VA­KUU­TUS­MAK­SUT

Jos hen­ki­va­kuu­tuk­ses­sa on mää­rät­ty edun­saa­ja, hen­ki­va­kuu­tuk­sen pe­rus­teel­la mak­set­ta­va kor­vaus ei kuu­lu kuo­lin­pe­sään. Myös yli­suu­ret hen­ki­va­kuu­tus­mak­sut voi­daan li­sä­tä las­ken­nal­li­seen jää­mis­töön var­sin­kin, jos edun­saa­ja­na ei­vät ole kaik­ki pe­ril­li­set.

Hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja saa myös ve­ro­e­tua, kos­ka hen­ki­va­kuu­tus­kor­vaus on ve­ro­va­paa­ta 35 000 eu­roon saak­ka. Hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­sen saa it­sel­leen myös var­si­nais­ta pe­rin­tö­o­mai­suut­ta no­pe­am­min. Tämä on myös etu sen saa­jal­le.

5 JOS JÄÄ­MIS­TÖ EI RII­TÄ LA­KI­O­SIEN MAK­SA­MI­SEEN

Jos pe­rit­tä­vä on eli­nai­ka­naan teh­nyt niin pal­jon lah­joi­tuk­sia, et­tei jäl­jel­lä ole­vas­ta re­aa­li­ses­ta jää­mis­tös­tä rii­tä va­ro­ja pe­ril­li­sen las­ken­nal­li­ses­ta jää­mis­tös­tä las­ke­tun la­ki­o­san kat­ta­mi­seen, pe­ril­li­nen voi ha­lu­tes­saan nos­taa la­ki­o­san täy­den­nys­kan­teen. Kan­ne nos­te­taan nii­tä pe­ril­li­siä vas­taan, joi­den saa­mat lah­joi­tuk­set louk­kaa­vat pe­ril­li­sen oi­keut­ta la­ki­o­saan. La­ki­o­san täy­den­nys­kan­ne on nos­tet­ta­va vuo­den mää­rä­a­jas­sa. Mää­rä­ai­ka las­ke­taan sii­tä, kun pe­ril­li­nen on saa­nut tie­tää pe­rit­tä­vän kuo­le­mas­ta ja la­ki­o­sa­oi­keut­taan rik­ko­nees­ta luo­vu­tuk­ses­ta.

Jos kan­ne me­nes­tyy, muut jou­tu­vat pa­laut­ta­maan la­ki­o­sa­pe­ril­li­sil­le mää­rän, mikä hä­nen la­ki­o­sas­taan puut­tuu.

La­ki­o­san täy­den­nys­kan­teet ovat har­vi­nai­sia.

ÄLÄ JÄTÄ RII­TO­JA PE­RIN­NÖK­SI

Jos van­hem­pi sel­väs­ti suo­sii yh­tä lap­sis­ta, se ai­heut­taa si­sar­ka­teut­ta ja voi pi­la­ta las­ten ja hei­dän per­hei­den­sä vä­lit ko­ko­naan.

Täy­del­li­nen ta­sa­puo­li­suus on vai­ke­aa, mut­ta sii­hen tun­tee­seen pi­täi­si pyr­kiä, et­tä kaik­ki lap­set ovat saa­neet osuuk­sien­sa mu­kai­ses­ti. Räi­keä suo­si­mi­nen omai­suu­den­ja­os­sa ai­heut­taa mil­tei poik­keuk­set­ta rii­to­ja ja pa­haa miel­tä pe­rin­nön­ja­os­sa.

Si­sa­rus­ten vä­li­nen rii­te­ly ja su­ku­si­tei­den kat­ke­a­mi­nen ei ole yleen­sä sitä, mitä van­hem­pi ha­lu­ai­si pe­rin­nök­seen jät­tää.

TES­TA­MEN­TIN TE­KE­MI­NEN

Pe­rit­tä­vä voi teh­dä tes­ta­men­tin ja mää­rä­tä omai­suu­ten­sa ja­ka­mi­ses­ta. Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on kui­ten­kin oi­keus saa­da la­ki­o­san­sa jää­mis­tös­tä, mi­kä­li he sitä vaa­ti­vat. Mi­kä­li täl­lais­ta vaa­ti­mus­ta ei teh­dä ja tes­ta­ment­ti, jos­sa rin­ta­pe­ril­lis­tä ei ole huo­mi­oi­tu, tu­lee lain­voi­mai­sek­si, rin­ta­pe­ril­li­nen ei saa jää­mis­tös­tä mi­tään.

Tes­ta­men­til­la pys­tyy lail­li­ses­ti suo­si­maan va­lit­se­mi­aan lap­sia te­ke­mäl­lä mää­räyk­sen, et­tä joku tai jot­kut lap­sis­ta saa­vat jää­mis­tös­tä ai­no­as­taan la­ki­o­san­sa mää­rän. Suo­si­mis­ta on myös mää­rä­tä, et­tä la­ki­o­san saa mak­saa ra­ha­na. Täl­löin la­ki­o­sa­pe­ril­li­sel­lä ei ole esi­ne­koh­tais­ta oi­keut­ta saa­da osaan­sa pe­rit­tä­vän kai­ken­laa­tui­ses­ta omai­suu­des­ta.

Tes­ta­men­til­la voi myös ta­soit­taa lap­sil­le eli­nai­ka­na an­net­tu­ja lah­joi­tuk­sia ja etui­suuk­sia. Tes­ta­men­til­la voi mää­rä­tä ja muut­taa ai­em­min an­net­tu­jen lah­jo­jen en­nak­ko­pe­rin­tö­luon­net­ta. Tes­ta­men­til­la voi myös vält­tää tu­le­via rii­to­ja si­ten, et­tä te­kee etu­kä­teen mää­räyk­set, mi­ten jo ai­em­min an­ne­tut lah­joi­tuk­set ta­soi­te­taan pe­rin­nön­ja­os­sa.

Jos pe­rit­tä­vän mie­les­tä kaik­ki pe­ril­li­set ovat saa­neet eri­lai­sin suo­ri­tuk­sin yh­tä pal­jon, tämä kan­nat­taa tes­ta­men­tis­sa to­de­ta ja suo­ri­tuk­set yk­si­löi­dä. Täl­lai­sel­la mää­räyk­sel­lä on mer­ki­tys­tä, jos pe­rin­nön­ja­os­sa on tar­peen ar­vi­oi­da saa­tu­jen lah­jo­jen tai etuuk­sien huo­mi­oin­tia en­nak­ko­pe­rin­töi­nä, suo­si­o­lah­joi­na tai tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­vi­na lah­joi­na.

PE­RIN­NÖT­TÖ­MÄK­SI TE­KE­MI­NEN

Rin­ta­pe­ril­li­sen ko­ko­naan pe­rin­nöt­tö­mäk­si te­ke­mi­seen tar­vi­taan hy­vin vah­vat pe­rus­teet. Rin­ta­pe­ril­li­sen voi mää­rä­tä tes­ta­men­til­la pe­rin­nöt­tö­mäk­si, jos pe­ril­li­nen on ta­hal­li­sel­la ri­kok­sel­la sy­väs­ti lou­kan­nut joko pe­rit­tä­vää tai hä­nen lä­hei­sim­piä su­ku­lai­si­aan tai pe­ril­li­nen jat­ku­vas­ti viet­tää kun­ni­a­ton­ta ja epä­si­veel­lis­tä elä­mää. Pe­rin­nöt­tö­mäk­si te­ke­mi­sen lo­pul­li­nen pä­te­vyys tu­lee rat­kais­ta­vak­si vas­ta pe­rin­nön­jät­tä­jän kuo­le­man jäl­keen. Täl­löin­kin pe­rin­nöt­tö­mäk­si jä­te­tyn lap­sen omil­la lap­sil­la on oi­keus vaa­tia la­ki­o­saan­sa pe­rit­tä­vän jää­mis­tös­tä.

NÄIN PE­RIN­TÖ VOI JA­KAU­TUA KÄY­TÄN­NÖS­SÄ

Esi­merk­ki

Per­hees­sä oli isä ja kol­me las­ta. Äi­ti oli kuol­lut ai­kai­sem­min ja hä­neen jäl­keen­sä oli teh­ty osi­tus ja pe­rin­nön­ja­ko.

Isä oli avus­ta­nut lap­sia seu­raa­vas­ti:

A oli saa­nut ke­sä­mö­kin, jo­hon isä oli pi­dät­tä­nyt eli­ni­käi­sen hal­lin­ta­oi­keu­den. Ke­sä­mö­kin ar­vo lah­joi­tus­het­kel­lä oli 140 000 eu­roa. A oli mak­sa­nut ke­sä­mö­kis­tä lah­ja­ve­ron, jon­ka mää­rää oli vä­hen­tä­nyt isän hal­lin­ta­oi­keus.

B oli opis­kel­lut yli­o­pis­to­tut­kin­ton­sa ul­ko­mail­la ja isä oli mak­sa­nut hä­nen opis­ke­lu­kus­tan­nuk­si­aan suo­raan las­kuil­la 40 000 eu­ron ar­vos­ta.

C oli opis­kel­lut ko­ti­maas­sa eri paik­ka­kun­nal­la. Isä oli os­ta­nut ai­ka­naan asun­non ja an­ta­nut lap­sen asua asun­nos­sa pel­kän hoi­to­vas­tik­keen hin­nal­la. Li­säk­si C oli ol­lut usein ra­ha­pu­las­sa, ja isä oli avus­ta­nut hän­tä ruo­ka­han­kin­noin ja mak­sa­mal­la hä­nen pie­niä las­ku­jaan. A ja B oli­vat las­ke­neet, et­tä C:n saa­man edun mää­rä oli yh­teen­sä 15 000 eu­roa.

Li­säk­si isä oli lä­hel­lä kuo­le­maan­sa os­ta­nut A:n ai­no­al­le lap­sel­le val­mis­tu­jais­lah­jak­si 20 000 eu­ron ar­voi­sen uu­den au­ton.

Isä ei ol­lut teh­nyt tes­ta­ment­tia ei­kä ke­sä­mö­kin lah­ja­kir­jas­sa ol­lut mai­nin­taa en­nak­ko­pe­rin­nös­tä.

Kaik­ki pe­ril­li­set vaa­ti­vat pe­rin­nön­ja­os­sa kaik­kien mui­den saa­mien etuuk­sien huo­mi­oi­mis­ta. Mitä li­säyk­siä eduis­ta teh­tiin ja mi­ten pe­rin­tö ja­kaan­tui?

Re­aa­li­nen jää­mis­tö

● Asun­to 150 000 eu­roa

● Ra­ha­va­ro­ja vel­ko­jen ja ku­lu­jen jäl­keen 5 000 eu­roa

● Re­aa­li­nen jää­mis­tö yh­teen­sä 155 000 eu­roa

Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö teh­ty­jen li­säys­ten jäl­keen

● Ke­sä­mök­ki (PJ: en­nak­ko­pe­rin­töä) 140 000 eu­roa

● Mak­set­tu opin­not ul­ko­mail­la (PJ: En­nak­ko­pe­rin­töä yli­suu­ri osuus) 30 000 eu­roa

● Au­to A:n lap­sel­le (PJ: suo­si­o­lah­ja) 20 000 eu­roa

● Las­ken­nal­li­set li­säyk­set yh­teen­sä 190 000 eu­roa

● Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö 345 000 eu­roa

● Pe­rin­tö­o­sat 115 000 eu­roa

● La­ki­o­sat las­ken­nal­li­ses­ta jää­mis­tös­tä las­ket­tu­na 1/6 57 500 eu­roa

Pe­rin­nön­ja­ko, kun kaik­ki vaa­ti­vat mui­den saa­mien etu­jen huo­mi­ois­ta pe­rin­nön­ja­os­sa:

A pi­tää saa­man­sa ke­sä­mö­kin, jon­ka ar­vo on 140 000 eu­roa. Kos­ka A on jo saa­nut yli oman osuu­ten­sa, hän ei saa enää pe­rin­töä kuo­lin­pe­säs­tä.

B ja C ja­ka­vat kes­ke­nään re­aa­li­sen jää­mis­tön 155 000 eu­roa ai­em­min saa­dut etuu­det huo­mi­oi­den.

B pi­tää saa­man­sa yli­suu­ren kou­lu­tus-kus­tan­nuk­sen 30 000 eu­roa ja saa muus­ta omai­suu­des­ta 47 500, eli yh­teen­sä 77 500 eu­roa.

C saa 77 500 eu­roa. C:n saa­mat etuu­det kat­sot­tiin sel­lai­sik­si, joi­ta ei huo­mi­oi­tu pe­rin­nön­ja­os­sa.

B:llä ja C:llä ei ole pe­rus­tei­ta la­ki­o­san täy­den­nys­kan­teen nos­ta­mi­seen, kos­ka li­säyk­set huo­mi­oi­den hei­dän la­ki­o­san­sa täyt­ty­vät kuo­lin­pe­säs­tä. A:n lap­si saa pi­tää saa­man­sa au­ton.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI Ilo­na Pii­ro­nen JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.