Artikkeli

Mikä on suosimista perinnönjaossa

Suosiminen on yleinen syy perinnönjakoriitoihin. Suosimisen taustalla voi olla lapsen ja vanhemman riita tai se, että joku lapsista on auttanut vanhempiaan muita enemmän. Joskus vanhemmat ovat auttaneet yhtä lapsista erityisesti. Lue, mikä on suosimista ja mikä taas ei.

Suo­si­mis­ta kä­si­tel­lään täs­sä ar­tik­ke­lis­sa van­hem­man ja rin­ta­pe­ril­li­sen vä­li­ses­sä suh­tees­sa. Jos hen­ki­löl­lä ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä, hän saa lah­joit­taa tai tes­ta­men­til­la mää­rä­tä omai­suu­ten­sa ke­nel­le hän it­se ha­lu­aa. Muil­la su­ku­lai­sil­la ei ole sa­nan­val­taa täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa. Tä­män vuok­si suo­si­mis­ta ei ole jär­ke­vää kä­si­tel­lä muis­sa suh­teis­sa kuin van­hem­man ja rin­ta­pe­ril­li­sen vä­lil­lä, mis­sä la­ki­o­sa­suo­ja­sään­nös­tö aset­taa ra­jo­ja suo­si­mi­sel­le.

Ar­tik­ke­lis­sa ei kä­si­tel­lä sitä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä ja mis­sä suh­tees­sa mah­dol­li­set tes­ta­men­tin saa­jat ovat vel­vol­li­sia täyt­tä­mään la­ki­o­sa­pe­ril­li­sen la­ki­o­saa.

PE­RIN­NÖN­JA­ON TER­MIT

Rin­ta­pe­ril­li­nen on pe­rit­tä­vän vai­na­jan jäl­ke­läi­nen suo­raan ale­ne­vas­sa pol­ves­sa, eli lap­si tai oman lap­sen kuol­tua en­nen pe­rit­tä­vää, lap­sen­lap­si jne. Lap­set voi­vat ol­la avi­o­lii­tos­sa tai sen ul­ko­puo­lel­la syn­ty­nei­tä tai ot­to­lap­sia. Ny­kyi­sen lain­sää­dän­nön mu­kaan ot­to­lap­set ei­vät peri bi­o­lo­gi­sia van­hem­pi­aan, mut­ta ovat ta­sa­ver­tai­sia ot­to­van­hem­pien­sa bi­o­lo­gis­ten las­ten rin­nal­la.

Pe­rin­tö­o­sa on la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tel­män mu­kaan tu­le­va osuus vai­na­jan jää­mis­tös­tä.

La­ki­o­sa on puo­let la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tel­män mu­kaan tu­le­van pe­rin­tö­o­san ar­vos­ta.

Re­aa­li­nen jää­mis­tö Mi­kä­li tes­ta­ment­tia ei ole, pe­rit­tä­vän omai­suu­den sääs­tö ja­e­taan ta­val­li­ses­ti pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­ses­ti ta­san hä­nen pe­ril­lis­ten­sä kes­ken. Tätä konk­reet­tis­ta omai­suut­ta, joka kuo­lin­pe­säs­sä on jäl­jel­lä vel­ko­jen ja ku­lu­jen mak­sa­mi­sen jäl­keen, kut­su­taan re­aa­li­sek­si jää­mis­tök­si.

Jos pe­rit­tä­vä on eli­nai­ka­naan teh­nyt lah­joi­tuk­sia tai an­ta­nut mui­ta etuuk­sia, voi­daan täl­lai­sia eriä li­sä­tä re­aa­li­seen jää­mis­töön rin­ta­pe­ril­li­sen vaa­ti­muk­ses­ta ja huo­mi­oi­da pe­rin­nön­ja­os­sa. Jos joku rin­ta­pe­ril­li­sis­tä on ai­em­min saa­nut pe­rit­tä­väl­tä omaa pe­rin­tö­o­suut­taan suu­rem­man lah­jan, hän ei vält­tä­mät­tä saa enää pe­rin­nön­ja­os­sa omai­suut­ta kuo­lin­pe­säs­tä.

Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö Kun ai­em­min saa­dut lah­jat ja etuu­det li­sä­tään jäl­jel­lä ole­vaan omai­suu­teen, saa­daan las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö. Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö on re­aa­li­nen jää­mis­tö li­sät­ty­nä en­nak­ko­pe­rin­tö­jä, suo­si­o­lah­jo­ja tai tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­via lah­jo­ja kos­ke­vil­la las­ken­nal­li­sil­la li­säyk­sil­lä. Rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keus la­ki­o­saan las­ke­taan las­ken­nal­li­ses­ta jää­mis­tös­tä, vaik­ka kuo­lin­pe­säs­sä ei to­si­a­si­as­sa oli­si­kaan jäl­jel­lä näin pal­jon omai­suut­ta. Jäl­jel­lä ole­van omai­suu­den ja­os­sa la­ki­o­sa­pe­ril­li­sen tu­li­si saa­da ai­na­kin la­ki­o­san­sa ver­ran omai­suut­ta. Jos jäl­jel­lä ole­va omai­suus ei rii­tä la­ki­o­san mak­sa­mi­seen, la­ki­o­sa­pe­ril­li­nen voi nos­taa la­ki­o­san täy­den­nys­kan­teen vuo­den mää­rä­a­jas­sa.

Huom! La­ki­o­sa­vaa­ti­muk­sen ja las­ken­nal­lis­ten li­säys­ten te­ke­mi­sen vaa­ti­mi­nen ovat pe­ril­lis­ten yk­si­löl­li­siä oi­keuk­sia. Jo­kai­sen pe­ril­li­sen täy­tyy it­se vaa­tia nii­tä teh­tä­väk­si. Jos vaa­ti­mus­ta ei esi­te­tä, mi­tään li­säyk­siä ei teh­dä.

Eli­nai­ka­na teh­dyt lah­joi­tuk­set

LAKI mää­rää eli­nai­kai­sis­ta lah­joi­tuk­sis­ta seu­raa­vaa: ”Kuo­lin­pe­sän va­roi­hin on li­sät­tä­vä pe­rit­tä­vän an­ta­ma en­nak­ko­pe­rin­tö, suo­si­o­lah­ja sekä jos eri­tyi­siä vas­ta­syi­tä ei ole, hä­nen sel­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa tai sel­lai­sin eh­doin elä­es­sään an­ta­man­sa lah­ja, et­tä se on tar­koi­tuk­sen­sa puo­les­ta rin­nas­tet­ta­vis­sa tes­ta­ment­tiin.”

(PK 7:3)

”Mitä pe­rit­tä­vä on elä­es­sään an­ta­nut rin­ta­pe­ril­li­sel­le, on lain mu­kaan en­nak­ko­na vä­hen­net­tä­vä tä­män pe­rin­nös­tä, el­lei muu­ta ole mää­rät­ty tai olo­suh­tei­siin kat­so­en otak­sut­ta­va tar­koi­te­tun.” (PK 6:1.1.)

Jos täl­lais­ta jär­jes­tel­mää ei oli­si, pe­rit­tä­vä voi­si lah­joit­taa koko omai­suu­ten­sa eli­nai­ka­naan yh­del­le lap­sis­ta, ei­kä la­ki­o­sa­suo­ja­sään­nös­töl­lä oli­si mi­tään vir­kaa.

1 EN­NAK­KO­PE­RIN­NÖT

Rin­ta­pe­ril­li­sen saa­ma lah­ja ole­te­taan en­nak­ko­pe­rin­nök­si, jos muu­ta ei ole erik­seen mää­rät­ty. Jois­sain ta­pauk­sis­sa myös olo­suh­teis­ta voi ol­la pää­tel­tä­vis­sä, et­tei lah­ja­nan­ta­ja ole tar­koit­ta­nut lah­jaa en­nak­ko­pe­rin­nök­si.

Muun pe­ril­li­sen kuin rin­ta­pe­ril­li­sen saa­maa lah­jaa ei sitä vas­toin ole­te­ta en­nak­ko­pe­rin­nök­si, jol­lei pe­rit­tä­vä ole muu­ta mää­rän­nyt tai jol­lei olo­suh­teis­ta voi­da pää­tel­lä, et­tä pe­rit­tä­vä on tar­koit­ta­nut luo­vu­tuk­sen en­nak­ko­pe­rin­nök­si.

Edel­lä ole­va tar­koit­taa sitä, et­tä il­man ai­ka­ra­jaa rin­ta­pe­ril­li­sen saa­ma lah­ja ole­te­taan en­nak­ko­pe­rin­nök­si, joka huo­mi­oi­daan pe­rin­nön­ja­os­sa.

Jos pe­rit­tä­vä ha­lu­aa, et­tei lah­jaa huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä, lah­ja­kir­jas­sa tai myö­hem­min tes­ta­men­tis­sa tu­lee eri­tyi­ses­ti mää­rä­tä, et­tei lah­ja ole en­nak­ko­pe­rin­töä.

Jos ni­me­no­mais­ta mää­räys­tä en­nak­ko­pe­rin­tö­luon­tees­ta ei ole teh­ty, jää olo­suh­tei­ta kos­ke­va har­kin­ta vii­me kä­des­sä pe­sän­ja­ka­jan tai pe­rin­nön­ja­on moi­te­kan­teen joh­dos­ta tuo­mi­ois­tui­men teh­tä­väk­si.

Lah­jan huo­mi­oi­mi­nen en­nak­ko­pe­rin­tö­nä edel­lyt­tää, et­tä lah­jan saa­ja on it­se pe­rin­nön­saan­ti­het­kel­lä pe­ril­li­sen ase­mas­sa. Jos iso­van­hem­pi on ai­em­min lah­joit­ta­nut omai­suut­ta lap­sen­lap­sel­leen ja pe­ril­li­se­nä iso­van­hem­man jäl­kei­ses­sä pe­rin­nön­ja­os­sa on iso­van­hem­man oma lap­si, pää­sään­töi­ses­ti lah­jaa ei huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä pe­rin­nön­ja­os­sa.

Lah­joi­tus voi tul­la kui­ten­kin huo­mi­oi­ta­vak­si suo­si­o­lah­ja­na tai tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­va­na lah­ja­na.

Lah­jan ar­vo­na pi­de­tään pää­sään­töi­ses­ti lah­jan an­to­het­ken ar­voa, el­lei ole eri­tyi­siä syi­tä poi­ke­ta sii­tä. Tämä suo­sii käy­tän­nös­sä lah­jan saa­jaa, kos­ka usein saa­dun omai­suu­den ar­vo on nous­sut vuo­sien saa­tos­sa. Esi­mer­kik­si lah­jak­si saa­dun ke­sä­mö­kin tai asun­to-osak­kei­den ar­vo on usein pe­rin­nön­ja­ko­het­kel­lä huo­mat­ta­vas­ti kor­ke­am­pi kuin lah­jan an­ta­mis­het­kel­lä.

Suo­si­mis­ta on myös se, et­tä lah­jan saa­ja saa omai­suu­den omis­tuk­seen­sa jo lah­jan saan­ti­het­kel­lä, kun muut pe­ril­li­set saa­vat omai­suut­ta vas­ta, kun pe­rin­nön­ja­ko on saa­nut lain­voi­man. Eri­lai­sia en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­via etuuk­sia voi­vat ol­la:

Lah­ja

Sel­keä en­nak­ko­pe­rin­nök­si osoi­tet­ta­va etuus on lap­sen saa­ma lah­ja, jos­ta on mak­set­tu ai­ka­naan lah­ja­ve­rot. Lah­ja­kir­jas­sa tai myö­hem­min tes­ta­men­tis­sa voi mää­rä­tä, on­ko lah­ja kat­sot­ta­va en­nak­ko­pe­rin­nök­si vai ei. Lah­ja­kir­jas­sa voi myös mää­rä­tä sen, mis­tä ar­vos­ta lah­ja huo­mi­oi­daan pe­rin­nön­ja­os­sa. Jos ar­vos­tuk­ses­ta ei ole mer­kin­tää, pää­sään­tö on lah­jan an­to­het­ken ar­vo.

Ali­hin­tai­nen kaup­pa

Van­hem­pi ja lap­si ovat voi­neet teh­dä kes­ke­nään kaup­po­ja, jois­sa on käy­tet­ty käy­pää hin­taa al­hai­sem­paa ar­voa. Ve­rot­ta­ja on ta­paus­koh­tai­ses­ti hy­väk­sy­nyt lä­heis­kau­pois­sa ¾ käy­pää ar­voa alem­man kaup­pa­hin­nan käyt­tä­mi­sen il­man lah­ja­ve­ron­mak­su­vel­vol­li­suut­ta. Vii­me kä­des­sä jää pe­sän­ja­ka­jan ja tuo­mi­ois­tui­men har­kin­taan näyt­tö­ky­sy­mys­ten pe­rus­teel­la, on­ko kau­pas­sa ol­lut  en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­vaa etua.

Jos kau­pan te­ke­mi­sel­le on ol­lut jär­ke­vät pe­rus­teet ei­kä ve­ro­vi­ra­no­mai­nen ole mää­rän­nyt lah­ja­ve­ro­ja kau­pan joh­dos­ta, ei kaup­paa yleen­sä huo­mi­oi­da etuu­te­na pe­rin­nön­ja­os­sa. Ku­kin ta­paus rat­kais­taan ta­paus­koh­tai­ses­ti.

Täs­sä koh­das­sa ker­rot­tu pä­tee myös omai­suu­den vaih­toon, jos van­hem­pi ja lap­si vaih­ta­vat omai­suut­ta kes­ke­nään ja myö­hem­min mie­ti­tään, ovat­ko omai­suuk­sien ar­vot ol­leet käy­piä.

Yli­suu­ret kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set

Huol­let­ta­val­le mak­set­ta­vat ta­va­no­mai­set kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set ei­vät ole en­nak­ko­pe­rin­töä. Jos kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set ar­vi­oi­daan pe­ril­li­sen ta­soon ver­rat­tu­na koh­tuut­to­man suu­rik­si, yli­me­ne­vä osuus voi­daan huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä. Vii­me kä­des­sä mää­rän päät­tää pe­sän­ja­ka­ja tai pe­rin­nön­ja­on moi­te­kan­teen yh­tey­des­sä tuo­mi­ois­tuin.

Pie­net ra­ha­lah­jat

Jos van­hem­pi mak­saa lap­sen­sa koh­tuul­li­sia opis­ke­lu­ku­lu­ja tai os­taa lap­sel­le ruo­kaa, sitä ei pi­de­tä lah­ja­na, joka huo­mi­oi­tai­siin myö­hem­min pe­rin­nön­ja­os­sa ei­kä täl­lai­ses­ta yleen­sä täy­dy mak­saa lah­ja­ve­roa. Jos ra­ha­siir­to­ja on teh­ty suo­raan lap­sen ti­lil­le, täl­lai­sis­ta ti­li­siir­rois­ta voi vuo­sien var­rel­la muo­dos­tua hy­vin­kin suu­ri mää­rä. Jos ra­ha­lah­jat ei­vät ole ta­va­no­mai­sia, ne voi­daan huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä.

Koti-ir­tai­mis­ton lah­joit­ta­mi­nen

Lap­sel­le voi lah­joit­taa koti-ir­tai­mis­toa ve­rot­to­mas­ti use­am­pia eriä kol­men vuo­den ai­ka­na. Ir­tai­mis­toa ei siis kos­ke sään­tö, jon­ka mu­kaan kol­men vuo­den ai­ka­na an­net­tu­jen lah­jo­jen ar­vo las­ke­taan yh­teen. Jos yk­sit­täi­sen esi­neen ar­vo on enem­män kuin 4 000 eu­roa, täy­tyy lah­jas­ta mak­saa ve­roa. Jos täl­lai­set ir­tai­mis­to­lah­joi­tuk­set kat­so­taan ta­va­no­mai­sik­si lah­joi­tuk­sik­si, nii­tä ei huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä. Jos ar­vo on ta­va­no­mais­ta suu­rem­pi, voi­daan mää­rä huo­mi­oi­da.

Il­mai­sek­si asu­mi­nen

Jos täy­si-ikäi­nen lap­si asuu pit­kiä ai­ko­ja vas­tik­keet­ta van­hem­man omis­ta­mas­sa asun­nos­sa ei­kä osal­lis­tu asu­mi­sen kus­tan­nuk­siin, hä­nen voi­daan kat­soa saa­neen en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­vaa asu­mis­hyö­tyä. Rat­kai­suun vai­kut­taa se, mitä asi­as­ta on van­hem­man ja lap­sen vä­lil­lä so­vit­tu, on­ko asi­as­ta kir­jat­tu mi­tään tes­ta­ment­tiin, on­ko lap­si omal­la työl­lään aut­ta­nut van­hem­paa ja si­ten muul­la ta­voin kor­van­nut asu­mis­ku­lu­jaan. Asu­mis­hyö­ty­nä saa­tua etua ei au­to­maat­ti­ses­ti huo­mi­oi­da pe­rin­nön­ja­os­sa, vaan sitä ha­lu­a­van on it­se vaa­dit­ta­va edun huo­mi­oin­tia.

Omal­la työl­lä aut­ta­mi­nen

Van­hem­mat aut­ta­vat usein omas­ta tah­dos­taan lap­si­aan ja lap­sen­lap­si­aan. Jos täl­lai­nen apu ja­kau­tuu epä­ta­sai­ses­ti, se voi ai­heut­taa pa­haa miel­tä las­ten kes­ken. Täl­lai­seen ei kui­ten­kaan voi mi­ten­kään ra­hal­li­ses­ti puut­tua.

2 SUO­SI­O­LAH­JA

La­ki­o­sa­jää­mis­töä las­ket­ta­es­sa voi­daan ot­taa huo­mi­oon pe­rit­tä­vän jäl­ke­läi­sel­leen, adop­ti­o­lap­sel­leen tai tä­män jäl­ke­läi­sil­le tai näi­den puo­li­sol­le an­ta­ma sel­lai­nen lah­ja, jol­la on il­mei­ses­ti tar­koi­tet­tu suo­sia sen saa­jaa la­ki­o­saan oi­keu­te­tun pe­ril­li­sen va­hin­gok­si. Suo­si­o­lah­jan saa­jien pii­ri on tar­kas­ti ra­jat­tu. Esi­mer­kik­si avi­o­puo­li­sol­le tai avo­puo­li­sol­le an­net­tu lah­ja ei voi tul­la huo­mi­oi­duk­si suo­si­o­lah­ja­na.

Tätä olet­ta­maa pe­ril­li­nen ei voi ni­me­no­mai­sel­la mää­räyk­sel­lä ku­mo­ta. Vaik­ka lah­jaa ei voi­tai­si eril­li­sen mää­räyk­sen vuok­si huo­mi­oi­da en­nak­ko­pe­rin­tö­nä, se voi­daan sil­ti ot­taa huo­mi­oon suo­si­o­lah­ja­na.

Se, on­ko oi­keus­toi­meen si­säl­ty­nyt suo­si­mis­ta, rat­kais­taan pe­ril­li­sen ko­ko­nais­käyt­täy­ty­mi­sen pe­rus­teel­la. Suo­si­mis­ta voi ol­la sil­loin kai­kis­sa edel­lä en­nak­ko­pe­rin­nön koh­dal­la mai­ni­tuis­sa koh­dis­sa, vaik­ka edun­saa­ja oli­si­kin mak­sa­nut osit­tain vas­ti­ket­ta tai pe­rit­tä­vä oli­si it­se pi­dät­tä­nyt hal­lin­ta­oi­keu­den lah­joit­ta­maan­sa omai­suu­teen. Sen, on­ko jo­kin etuus kat­sot­ta­va suo­si­o­lah­jak­si, rat­kai­see en­si kä­des­sä pe­sän­ja­ka­ja tai pe­rin­nön­ja­on moi­te­kan­teen joh­dos­ta tuo­mi­ois­tuin.

3 TES­TA­MENT­TIIN RIN­NAS­TU­VA LAH­JA

Tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­va lah­ja on lah­ja, jon­ka pe­rit­tä­vä on an­ta­nut tie­toi­se­na lä­hes­ty­väs­tä kuo­le­mas­ta. Täl­lä pe­rus­teel­la las­ken­nal­lis­ta li­säys­tä ei voi teh­dä lah­jas­ta, jon­ka pe­rit­tä­vä on an­ta­nut mon­ta vuot­ta en­nen kuo­le­maan­sa.

Tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­va lah­ja on ai­noa lah­ja, joka voi­daan ot­taa huo­mi­oon riip­pu­mat­ta sii­tä, ke­nel­le lah­ja on an­net­tu. Si­ten esi­mer­kik­si puo­li­sol­le tai jopa oi­keus­hen­ki­löl­le, esi­mer­kik­si hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­töl­le, an­net­tu lah­ja voi tul­la otet­ta­vak­si huo­mi­oon rin­ta­pe­ril­li­sen la­ki­o­saa las­ket­ta­es­sa. Myös tä­män ky­sy­myk­sen rat­kai­see en­si kä­des­sä pe­sän­ja­ka­ja tai moi­te­kan­teen joh­dos­ta tuo­mi­ois­tuin.

4 YLI­SUU­RET HEN­KI­VA­KUU­TUS­MAK­SUT

Jos hen­ki­va­kuu­tuk­ses­sa on mää­rät­ty edun­saa­ja, hen­ki­va­kuu­tuk­sen pe­rus­teel­la mak­set­ta­va kor­vaus ei kuu­lu kuo­lin­pe­sään. Myös yli­suu­ret hen­ki­va­kuu­tus­mak­sut voi­daan li­sä­tä las­ken­nal­li­seen jää­mis­töön var­sin­kin, jos edun­saa­ja­na ei­vät ole kaik­ki pe­ril­li­set.

Hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja saa myös ve­ro­e­tua, kos­ka hen­ki­va­kuu­tus­kor­vaus on ve­ro­va­paa­ta 35 000 eu­roon saak­ka. Hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­sen saa it­sel­leen myös var­si­nais­ta pe­rin­tö­o­mai­suut­ta no­pe­am­min. Tämä on myös etu sen saa­jal­le.

5 JOS JÄÄ­MIS­TÖ EI RII­TÄ LA­KI­O­SIEN MAK­SA­MI­SEEN

Jos pe­rit­tä­vä on eli­nai­ka­naan teh­nyt niin pal­jon lah­joi­tuk­sia, et­tei jäl­jel­lä ole­vas­ta re­aa­li­ses­ta jää­mis­tös­tä rii­tä va­ro­ja pe­ril­li­sen las­ken­nal­li­ses­ta jää­mis­tös­tä las­ke­tun la­ki­o­san kat­ta­mi­seen, pe­ril­li­nen voi ha­lu­tes­saan nos­taa la­ki­o­san täy­den­nys­kan­teen. Kan­ne nos­te­taan nii­tä pe­ril­li­siä vas­taan, joi­den saa­mat lah­joi­tuk­set louk­kaa­vat pe­ril­li­sen oi­keut­ta la­ki­o­saan. La­ki­o­san täy­den­nys­kan­ne on nos­tet­ta­va vuo­den mää­rä­a­jas­sa. Mää­rä­ai­ka las­ke­taan sii­tä, kun pe­ril­li­nen on saa­nut tie­tää pe­rit­tä­vän kuo­le­mas­ta ja la­ki­o­sa­oi­keut­taan rik­ko­nees­ta luo­vu­tuk­ses­ta.

Jos kan­ne me­nes­tyy, muut jou­tu­vat pa­laut­ta­maan la­ki­o­sa­pe­ril­li­sil­le mää­rän, mikä hä­nen la­ki­o­sas­taan puut­tuu.

La­ki­o­san täy­den­nys­kan­teet ovat har­vi­nai­sia.

ÄLÄ JÄTÄ RII­TO­JA PE­RIN­NÖK­SI

Jos van­hem­pi sel­väs­ti suo­sii yh­tä lap­sis­ta, se ai­heut­taa si­sar­ka­teut­ta ja voi pi­la­ta las­ten ja hei­dän per­hei­den­sä vä­lit ko­ko­naan.

Täy­del­li­nen ta­sa­puo­li­suus on vai­ke­aa, mut­ta sii­hen tun­tee­seen pi­täi­si pyr­kiä, et­tä kaik­ki lap­set ovat saa­neet osuuk­sien­sa mu­kai­ses­ti. Räi­keä suo­si­mi­nen omai­suu­den­ja­os­sa ai­heut­taa mil­tei poik­keuk­set­ta rii­to­ja ja pa­haa miel­tä pe­rin­nön­ja­os­sa.

Si­sa­rus­ten vä­li­nen rii­te­ly ja su­ku­si­tei­den kat­ke­a­mi­nen ei ole yleen­sä sitä, mitä van­hem­pi ha­lu­ai­si pe­rin­nök­seen jät­tää.

TES­TA­MEN­TIN TE­KE­MI­NEN

Pe­rit­tä­vä voi teh­dä tes­ta­men­tin ja mää­rä­tä omai­suu­ten­sa ja­ka­mi­ses­ta. Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on kui­ten­kin oi­keus saa­da la­ki­o­san­sa jää­mis­tös­tä, mi­kä­li he sitä vaa­ti­vat. Mi­kä­li täl­lais­ta vaa­ti­mus­ta ei teh­dä ja tes­ta­ment­ti, jos­sa rin­ta­pe­ril­lis­tä ei ole huo­mi­oi­tu, tu­lee lain­voi­mai­sek­si, rin­ta­pe­ril­li­nen ei saa jää­mis­tös­tä mi­tään.

Tes­ta­men­til­la pys­tyy lail­li­ses­ti suo­si­maan va­lit­se­mi­aan lap­sia te­ke­mäl­lä mää­räyk­sen, et­tä joku tai jot­kut lap­sis­ta saa­vat jää­mis­tös­tä ai­no­as­taan la­ki­o­san­sa mää­rän. Suo­si­mis­ta on myös mää­rä­tä, et­tä la­ki­o­san saa mak­saa ra­ha­na. Täl­löin la­ki­o­sa­pe­ril­li­sel­lä ei ole esi­ne­koh­tais­ta oi­keut­ta saa­da osaan­sa pe­rit­tä­vän kai­ken­laa­tui­ses­ta omai­suu­des­ta.

Tes­ta­men­til­la voi myös ta­soit­taa lap­sil­le eli­nai­ka­na an­net­tu­ja lah­joi­tuk­sia ja etui­suuk­sia. Tes­ta­men­til­la voi mää­rä­tä ja muut­taa ai­em­min an­net­tu­jen lah­jo­jen en­nak­ko­pe­rin­tö­luon­net­ta. Tes­ta­men­til­la voi myös vält­tää tu­le­via rii­to­ja si­ten, et­tä te­kee etu­kä­teen mää­räyk­set, mi­ten jo ai­em­min an­ne­tut lah­joi­tuk­set ta­soi­te­taan pe­rin­nön­ja­os­sa.

Jos pe­rit­tä­vän mie­les­tä kaik­ki pe­ril­li­set ovat saa­neet eri­lai­sin suo­ri­tuk­sin yh­tä pal­jon, tämä kan­nat­taa tes­ta­men­tis­sa to­de­ta ja suo­ri­tuk­set yk­si­löi­dä. Täl­lai­sel­la mää­räyk­sel­lä on mer­ki­tys­tä, jos pe­rin­nön­ja­os­sa on tar­peen ar­vi­oi­da saa­tu­jen lah­jo­jen tai etuuk­sien huo­mi­oin­tia en­nak­ko­pe­rin­töi­nä, suo­si­o­lah­joi­na tai tes­ta­ment­tiin rin­nas­tu­vi­na lah­joi­na.

PE­RIN­NÖT­TÖ­MÄK­SI TE­KE­MI­NEN

Rin­ta­pe­ril­li­sen ko­ko­naan pe­rin­nöt­tö­mäk­si te­ke­mi­seen tar­vi­taan hy­vin vah­vat pe­rus­teet. Rin­ta­pe­ril­li­sen voi mää­rä­tä tes­ta­men­til­la pe­rin­nöt­tö­mäk­si, jos pe­ril­li­nen on ta­hal­li­sel­la ri­kok­sel­la sy­väs­ti lou­kan­nut joko pe­rit­tä­vää tai hä­nen lä­hei­sim­piä su­ku­lai­si­aan tai pe­ril­li­nen jat­ku­vas­ti viet­tää kun­ni­a­ton­ta ja epä­si­veel­lis­tä elä­mää. Pe­rin­nöt­tö­mäk­si te­ke­mi­sen lo­pul­li­nen pä­te­vyys tu­lee rat­kais­ta­vak­si vas­ta pe­rin­nön­jät­tä­jän kuo­le­man jäl­keen. Täl­löin­kin pe­rin­nöt­tö­mäk­si jä­te­tyn lap­sen omil­la lap­sil­la on oi­keus vaa­tia la­ki­o­saan­sa pe­rit­tä­vän jää­mis­tös­tä.

NÄIN PE­RIN­TÖ VOI JA­KAU­TUA KÄY­TÄN­NÖS­SÄ

Esi­merk­ki

Per­hees­sä oli isä ja kol­me las­ta. Äi­ti oli kuol­lut ai­kai­sem­min ja hä­neen jäl­keen­sä oli teh­ty osi­tus ja pe­rin­nön­ja­ko.

Isä oli avus­ta­nut lap­sia seu­raa­vas­ti:

A oli saa­nut ke­sä­mö­kin, jo­hon isä oli pi­dät­tä­nyt eli­ni­käi­sen hal­lin­ta­oi­keu­den. Ke­sä­mö­kin ar­vo lah­joi­tus­het­kel­lä oli 140 000 eu­roa. A oli mak­sa­nut ke­sä­mö­kis­tä lah­ja­ve­ron, jon­ka mää­rää oli vä­hen­tä­nyt isän hal­lin­ta­oi­keus.

B oli opis­kel­lut yli­o­pis­to­tut­kin­ton­sa ul­ko­mail­la ja isä oli mak­sa­nut hä­nen opis­ke­lu­kus­tan­nuk­si­aan suo­raan las­kuil­la 40 000 eu­ron ar­vos­ta.

C oli opis­kel­lut ko­ti­maas­sa eri paik­ka­kun­nal­la. Isä oli os­ta­nut ai­ka­naan asun­non ja an­ta­nut lap­sen asua asun­nos­sa pel­kän hoi­to­vas­tik­keen hin­nal­la. Li­säk­si C oli ol­lut usein ra­ha­pu­las­sa, ja isä oli avus­ta­nut hän­tä ruo­ka­han­kin­noin ja mak­sa­mal­la hä­nen pie­niä las­ku­jaan. A ja B oli­vat las­ke­neet, et­tä C:n saa­man edun mää­rä oli yh­teen­sä 15 000 eu­roa.

Li­säk­si isä oli lä­hel­lä kuo­le­maan­sa os­ta­nut A:n ai­no­al­le lap­sel­le val­mis­tu­jais­lah­jak­si 20 000 eu­ron ar­voi­sen uu­den au­ton.

Isä ei ol­lut teh­nyt tes­ta­ment­tia ei­kä ke­sä­mö­kin lah­ja­kir­jas­sa ol­lut mai­nin­taa en­nak­ko­pe­rin­nös­tä.

Kaik­ki pe­ril­li­set vaa­ti­vat pe­rin­nön­ja­os­sa kaik­kien mui­den saa­mien etuuk­sien huo­mi­oi­mis­ta. Mitä li­säyk­siä eduis­ta teh­tiin ja mi­ten pe­rin­tö ja­kaan­tui?

Re­aa­li­nen jää­mis­tö

● Asun­to 150 000 eu­roa

● Ra­ha­va­ro­ja vel­ko­jen ja ku­lu­jen jäl­keen 5 000 eu­roa

● Re­aa­li­nen jää­mis­tö yh­teen­sä 155 000 eu­roa

Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö teh­ty­jen li­säys­ten jäl­keen

● Ke­sä­mök­ki (PJ: en­nak­ko­pe­rin­töä) 140 000 eu­roa

● Mak­set­tu opin­not ul­ko­mail­la (PJ: En­nak­ko­pe­rin­töä yli­suu­ri osuus) 30 000 eu­roa

● Au­to A:n lap­sel­le (PJ: suo­si­o­lah­ja) 20 000 eu­roa

● Las­ken­nal­li­set li­säyk­set yh­teen­sä 190 000 eu­roa

● Las­ken­nal­li­nen jää­mis­tö 345 000 eu­roa

● Pe­rin­tö­o­sat 115 000 eu­roa

● La­ki­o­sat las­ken­nal­li­ses­ta jää­mis­tös­tä las­ket­tu­na 1/6 57 500 eu­roa

Pe­rin­nön­ja­ko, kun kaik­ki vaa­ti­vat mui­den saa­mien etu­jen huo­mi­ois­ta pe­rin­nön­ja­os­sa:

A pi­tää saa­man­sa ke­sä­mö­kin, jon­ka ar­vo on 140 000 eu­roa. Kos­ka A on jo saa­nut yli oman osuu­ten­sa, hän ei saa enää pe­rin­töä kuo­lin­pe­säs­tä.

B ja C ja­ka­vat kes­ke­nään re­aa­li­sen jää­mis­tön 155 000 eu­roa ai­em­min saa­dut etuu­det huo­mi­oi­den.

B pi­tää saa­man­sa yli­suu­ren kou­lu­tus-kus­tan­nuk­sen 30 000 eu­roa ja saa muus­ta omai­suu­des­ta 47 500, eli yh­teen­sä 77 500 eu­roa.

C saa 77 500 eu­roa. C:n saa­mat etuu­det kat­sot­tiin sel­lai­sik­si, joi­ta ei huo­mi­oi­tu pe­rin­nön­ja­os­sa.

B:llä ja C:llä ei ole pe­rus­tei­ta la­ki­o­san täy­den­nys­kan­teen nos­ta­mi­seen, kos­ka li­säyk­set huo­mi­oi­den hei­dän la­ki­o­san­sa täyt­ty­vät kuo­lin­pe­säs­tä. A:n lap­si saa pi­tää saa­man­sa au­ton.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI Ilo­na Pii­ro­nen JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

Lue Myös