Artikkeli

Isovanhempien oikeudet lastenlasten kanssa

Saako isovanhempi maksaa lapsenlapsen opintokuluja ilman lahjaverovelvollisuutta? Saako isovanhempi antaa lapsenlapsen asua omassa asunnossaan vain vastikkeen hinnalla? Voiko isovanhempi tehdä testamentin lapsenlapsensa hyväksi? Pitääkö maksaa lahjaveroa, jos ostaa lapsenlapsen uuteen kotiin esim. kodinkoneita ja huonekaluja?Näihin ja moniin muihin kysymyksiin isovanhempien ja lastenlasten suhteesta vastaa Oma Aika -lehden juristi Ilona Piironen lokakuun 2014 lehdessä.

Jos­kus las­ten ja van­hem­pien rii­dat vai­kut­ta­vat myös iso­van­hem­pien ja lap­sen­las­ten vä­lei­hin. Min­kä­lai­sia eri­lai­sia ju­ri­di­sia suh­tei­ta voi ol­la iso­van­hem­pien ja las­ten­las­ten vä­lil­lä? Mitä oi­keuk­sia iso­van­hem­mil­la on las­ten­lap­siin­sa näh­den?

A| TA­PAA­MI­SOI­KEUS

On­ko lap­sen­lap­sel­la la­kiin pe­rus­tu­vaa oi­keut­ta ta­va­ta iso­van­hem­pi­aan?

Ei ole. Van­hem­mat päät­tä­vät sii­tä, mi­ten alai­käi­set lap­set ta­paa­vat iso­van­hem­pi­aan. Vain lap­sil­la on la­kiin pe­rus­tu­va oi­keus ta­va­ta omia van­hem­pi­aan.

Jos van­hem­mil­le tu­lee ero ja lap­si on vä­lil­lä äi­din, vä­lil­lä isän luo­na, luo­naan pi­tä­vä van­hem­pi voi ta­va­ta tuo­na ai­ka­na las­ten kans­sa myös omia van­hem­pi­aan tai an­taa lap­sen tuo­na ai­ka­na iso­van­hem­pien hoi­toon.

Tuo­mi­ois­tuin­lai­tos on käy­tän­nös­sä voi­ma­ton sil­loin, jos lap­sen mo­lem­mat van­hem­mat es­tä­vät las­ta nä­ke­mäs­tä iso­van­hem­pi­aan.

Iso­van­hem­pi kai­paa ko­vas­ti lap­sen­lap­si­aan. Mi­ten rii­taa voi yrit­tää rat­kais­ta?

Oi­keus­kei­noa tä­hän ei ole.

Van­hem­mil­ta saat­taa unoh­tua omas­sa rii­das­sa se, et­tä lap­set ovat koko su­vun jä­se­niä. Jos it­se ei tule toi­meen lap­sen iso­van­hem­man kans­sa, se ei tar­koi­ta sitä, et­tei lap­sen­lap­si tu­li­si toi­meen mui­den lä­hi­su­ku­lais­ten­sa kans­sa. Tätä voi yrit­tää sel­vit­tää van­hem­mal­le esi­mer­kik­si kir­jeit­se.

Joku mo­lem­pien osa­puol­ten hy­väk­sy­mä muu su­ku­lai­nen tai lä­hiys­tä­vä saat­taa myös toi­mia so­vit­te­li­ja­na asi­as­sa.

B| ISO­VAN­HEM­PI LAP­SEN HOI­TA­JA­NA TAI HUOL­TA­JA­NA

Voi­ko iso­van­hem­pi toi­mia lap­sen­lap­sen vi­ral­li­se­na hoi­ta­ja­na ja saa­da sii­tä palk­kaa tai hoi­to­tu­kea val­ti­ol­ta?

Al­le kou­lui­käi­sen lap­sen hoi­ta­ja voi saa­da yk­si­tyi­sen hoi­don tu­kea. Tuen saa­mi­nen edel­lyt­tää, et­tä hoi­ta­jan kans­sa on teh­ty vä­hin­tään kuu­kau­den työ­so­pi­mus ja et­tä kun­ta on hy­väk­sy­nyt hoi­ta­jan.

Jos edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät, myös iso­van­hem­pi voi saa­da hoi­to­tu­en muo­dos­sa mak­set­ta­vaa palk­kaa lap­sen­lap­sen hoi­ta­mi­ses­ta. Luon­nol­li­ses­ti iso­van­hem­mal­le voi mak­saa palk­kaa myös yli hoi­to­tu­en mää­rän. Al­le kol­me­vuo­ti­aal­le, ko­ti­hoi­dos­sa ole­val­le lap­sel­le voi ha­kea myös ko­ti­hoi­don tu­kea. Useim­mi­ten iso­van­hem­mat kui­ten­kin hoi­ta­vat lap­sen­lap­sia sa­tun­nai­ses­ti ja pal­kat­ta.

Voi­daan­ko iso­van­hem­pi mää­rä­tä lap­sen oheis­huol­ta­jak­si?

Tuo­mi­ois­tuin voi päät­tää, et­tä lap­sen huol­to us­ko­taan van­hem­pien ohel­la yh­del­le tai use­am­mal­le hen­ki­löl­le, joka on an­ta­nut sii­hen suos­tu­muk­sen­sa.

Oheis­huol­to ei va­pau­ta van­hem­pia hei­dän ela­tus­vas­tuus­taan ei­kä tuo­ta oheis­huol­ta­jal­le ela­tus­vel­vol­li­suut­ta las­ta koh­taan. Oheis­huol­ta­ja toi­mii van­hem­pien/van­hem­man ohel­la lap­sen huol­ta­ja­na. Oheis­huol­lon mää­rää­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, et­tä se on lap­sen edun mu­kais­ta.

Esi­mer­kik­si yk­sin­huol­ta­ja­van­hem­man oma van­hem­pi voi­daan mää­rä­tä lap­sen oheis­huol­ta­jak­si, jos se on lap­sen edun mu­kais­ta. Täl­lä hen­ki­löl­lä on täl­löin mah­dol­li­suus niin ikään hoi­taa lap­sen asi­oi­ta ja aut­taa var­si­nais­ta huol­ta­jaa.

Mitä lap­sen huol­to tar­koit­taa?

Lap­sen huol­lol­la tar­koi­te­taan lap­sen hen­ki­lö­koh­tais­ten asi­oi­den hoi­toa. Lap­sen huol­ta­jia ovat ta­val­li­ses­ti hä­nen van­hem­pan­sa tai hen­ki­löt, joil­le lap­sen huol­to on us­kot­tu esi­mer­kik­si oheis­huol­ta­ja tai si­jais­huol­ta­ja.

Huol­ta­jal­la on oi­keus päät­tää lap­sen hoi­dos­ta, kas­va­tuk­ses­ta, asuin­pai­kas­ta sekä muis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asi­ois­ta. hä­nel­lä on oi­keus saa­da tie­toa las­ta kos­ke­vis­ta asi­ois­ta eri vi­ra­no­mai­sil­ta ja huol­ta­ja myös edus­taa las­ta hän­tä kos­ke­vas­sa asi­as­sa. Li­säk­si lap­sen huol­ta­ja toi­mii hol­hous­toi­mi­lain no­jal­la lap­sen edun­val­vo­ja­na hoi­ta­en lap­sen ta­lou­del­li­sia asi­oi­ta.

Voi­ko lap­sen van­hem­pi teh­dä tes­ta­men­tin sii­tä, et­tä iso­van­hem­pi huo­leh­tii lap­ses­ta sil­loin, jos hä­nel­le it­sel­leen sat­tuu jo­ta­kin?

Tes­ta­men­til­la ei voi si­to­vas­ti mää­rä­tä iso­van­hem­paa tai ke­tään muu­ta­kaan hen­ki­löä lap­sen huol­ta­jak­si.

Toi­vo­muk­sen voi tes­ta­men­tis­sa esit­tää, mut­ta sen nou­dat­ta­mi­nen jää tuo­mi­ois­tui­men har­kin­nan va­raan. Asia rat­kais­taan sil­loin ta­paus­koh­tai­ses­ti lap­sen edun mu­kai­ses­ti.

C| ISO­VAN­HEM­PIEN ROO­LI LAS­TEN­SUO­JE­LUS­SA

Mil­loin lap­sen asi­aa kä­si­tel­lään las­ten­suo­je­lus­sa?

Jos joku lap­sen lä­hei­nen tai ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö tai taho te­kee lap­ses­ta las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen. Las­ten­suo­je­lu sel­vit­tää, on­ko il­moi­tuk­ses­sa pe­rää ja tar­vit­see­ko per­he tai lap­si las­ten­suo­je­lul­li­sia tu­ki­toi­mia.

Mikä on iso­van­hem­man roo­li, jos lap­sen­lap­ses­ta teh­dään las­ten­suo­je­luil­moi­tus?

Las­ten­suo­je­lu voi kuul­la myös iso­van­hem­pia ja sel­vit­tää, voi­vat­ko he tu­kea per­het­tä tai las­ta.

Voi­daan­ko lap­si si­joit­taa iso­van­hem­man luok­se, jos lap­sen olo­suh­teet ovat sel­lai­set, et­tei lap­si pys­ty asu­maan van­hem­pien­sa kans­sa?

En­nen lap­sen si­joi­tus­ta ko­din ul­ko­puo­lel­le on kar­toi­tet­ta­va lä­heis­ver­kos­to, el­lei ole eri­tyi­siä kii­reel­li­syy­teen pe­rus­tu­via syi­tä. Kar­toi­tuk­ses­sa sel­vi­te­tään, voi­ko toi­nen van­hem­pi, su­ku­lai­nen tai muu lap­sel­le lä­hei­nen hen­ki­lö, esi­mer­kik­si kum­mi­tä­ti, ot­taa lap­sen luok­seen.

Jois­sain ti­lan­teis­sa lap­sen si­joit­ta­mi­nen iso­van­hem­mil­le voi ol­la lap­sen edun kan­nal­ta pa­ras rat­kai­su. Täs­tä ei ole ole­mas­sa si­to­via sään­tö­jä ja oh­jei­ta. Pit­kä­ai­kai­nen si­joit­ta­mi­nen iso­van­hem­man luok­se ei lie­ne ylei­nen rat­kai­su. Jos­kus myös lap­sen omat käy­tö­son­gel­mat es­tä­vät lap­sen si­joit­ta­mi­sen lä­hei­sen luok­se.

Jos lap­si si­joi­te­taan ko­din ul­ko­puo­lel­le, saa­vat­ko iso­van­hem­mat säi­lyt­tää suh­teet lap­sen­lap­seen?

Las­ten­suo­je­lu­lain 54 §:n mu­kaan lap­sel­le on tur­vat­ta­va hä­nen ke­hi­tyk­sen­sä kan­nal­ta tär­ke­ät, jat­ku­vat ja tur­val­li­set ih­mis­suh­teet. Lap­sen si­jais­huol­to on jär­jes­tet­tä­vä niin, et­tä si­joi­tus­pai­kan etäi­syys ei ole es­te yh­tey­den­pi­dol­le lap­sel­le lä­hei­siin hen­ki­löi­hin.

Lap­sel­la on si­ten oi­keus ta­va­ta van­hem­pi­aan, si­sa­ruk­si­aan ja mui­ta hä­nel­le lä­hei­siä hen­ki­löi­tä. Jos iso­van­hem­mat ovat lä­hei­siä, he voi­vat ta­va­ta las­ta.

On­ko lap­sen huos­taa­no­tol­le vaih­to­eh­to­ja, jois­sa iso­van­hem­mat tai muut lä­hei­set per­heet voi­si­vat ol­la mu­ka­na?

Jos lä­heis­ver­kos­ton kar­toi­tuk­ses­sa il­me­nee, et­tä lä­heis­ver­kos­tos­sa on so­pi­va hen­ki­lö tai per­he huo­leh­ti­maan lap­ses­ta, on ha­et­ta­va en­si­si­jai­ses­ti lap­sen huol­toa ja asu­mis­ta kos­ke­vaa mää­räys­tä ei­kä lap­sen huos­taa­not­toa.

Täl­lai­ses­sa har­kin­nas­sa voi­daan ot­taa huo­mi­oon myös iso­van­hem­pien mah­dol­li­suus huo­leh­tia lap­ses­ta. Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on teh­nyt pää­tök­siä, jois­sa lap­sia on si­joi­tet­tu su­ku­lais­per­hee­seen vas­toin kun­nan so­si­aa­li­vi­ra­no­mais­ten ai­em­paa pää­tös­tä.

Mikä on en­si­si­jai­nen huos­taa­no­te­tun lap­sen hoi­to­paik­ka?

Vuo­den 2012 alus­sa tuli voi­maan lain­muu­tos per­he­hoi­don tai muul­la ta­val­la jär­jes­te­tyn hoi­don en­si­si­jai­suu­des­ta suh­tees­sa lai­tos­hoi­toon. Per­he­hoi­to on en­si­si­jai­nen, ja täs­sä har­kin­nas­sa tu­lee ot­taa huo­mi­oon mah­dol­li­suu­det lä­heis­ver­kos­tos­ta löy­ty­vään apuun.

Mitä haas­tei­ta lä­heis­ver­kos­to­si­joi­tuk­sis­sa voi ol­la?

Mis­tä löy­de­tään ne lä­hei­set, joil­la on to­si­a­si­al­li­nen mah­dol­li­suus hoi­taa las­ta? Iso­van­hem­mat voi­vat ikän­sä vuok­si vä­syä lap­sen jat­ku­vaan hoi­ta­mi­seen. Vä­lil­lä huos­taa­not­to täy­sin per­heen ul­ko­puo­lel­le on pa­ras ja lap­sen edun mu­kai­nen vaih­to­eh­to.

Voi­daan­ko iso­van­hem­mat mää­rä­tä lap­sen­lap­sen­sa adop­ti­o­van­hem­mik­si?

Iso­van­hem­mil­le on har­voin an­net­tu lap­sen­lap­sen­sa vi­ral­li­nen van­hem­muus adop­ti­on kaut­ta. Jo ikä­e­del­ly­tys te­kee tä­män usein mah­dot­to­mak­si.

Lap­sen ja adop­ti­o­van­hem­man ikä­e­ro saa ol­la enin­tään 45 vuot­ta. Lap­sie­si­tyk­sen saa­des­saan adop­ti­on ha­ki­ja saa pää­sään­töi­ses­ti ol­la kor­kein­taan 49-vuo­ti­as.

D| TA­LOU­DEL­LI­NEN TUKI LAP­SEN-LAP­SEL­LE

Voi­ko iso­van­hem­pi lah­joit­taa ra­haa tai omai­suut­ta lap­sen­lap­sel­le?

Kyl­lä. Jos lah­joit­taa yli 3 999 eu­roa kol­men vuo­den vä­lein, lah­jas­ta täy­tyy mak­saa lah­ja­ve­ro ja sii­tä täy­tyy teh­dä lah­ja­ve­roil­moi­tus.

Pi­tää­kö mak­saa lah­ja­ve­roa, jos iso­van­hem­pi os­taa lap­sen­lap­sen uu­teen ko­tiin esim. ko­din­ko­nei­ta ja huo­ne­ka­lu­ja?

Ei. Koti-ir­tai­mis­toa voi lah­joit­taa ve­rot­to­mas­ti use­am­pia eriä kol­men vuo­den ai­ka­na, kun yk­sit­täi­sen esi­neen ar­vo on enin­tään 4 000 eu­roa. Esi­neen pi­tää ol­la tar­koi­tet­tu lah­jan saa­jan tai hä­nen per­heen­sä hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön.

Koti-ir­tai­mis­tol­la tar­koi­te­taan huo­ne­ka­lu­ja, mat­to­ja, ta­lous­ta­va­roi­ta, ko­din­ko­nei­ta yms. Esi­mer­kik­si tau­lut, veis­tok­set ja au­to ei­vät kuu­lu näi­hin.

Jos yk­sit­täi­sen esi­neen ar­vo on enem­män kuin 4 000 eu­roa, täy­tyy lah­jas­ta mak­saa ve­roa.

Ir­tai­mis­toa ei siis kos­ke sään­tö, jon­ka mu­kaan kol­men vuo­den ai­ka­na an­net­tu­jen lah­jo­jen ar­vo las­ke­taan yh­teen.

Saa­ko iso­van­hem­pi mak­saa lap­sen­lap­sen opin­to­ku­lu­ja il­man lah­ja­ve­ro­vel­vol­li­suut­ta?

Kyl­lä. Ve­ro­tus­käy­tän­nös­sä on kat­sot­tu, et­tä lah­joit­ta­mis­ta ei ole se, et­tä os­taa esi­mer­kik­si toi­sel­le ruo­kaa tai mak­saa tie­tyn asu­mi­seen tai opis­ke­lui­hin liit­ty­vän mak­sun toi­sen puo­les­ta.

Jos an­taa toi­sel­le ra­haa las­ku­jen mak­sa­mis­ta var­ten, tämä voi­daan tul­ki­ta lah­joi­tuk­sek­si. Sii­tä taas pi­tää mak­saa lah­ja­ve­rot.

Saa­ko iso­van­hem­pi an­taa lap­sen­lap­sen asua omas­sa asun­nos­saan vain vas­tik­keen hin­nal­la?

Kyl­lä. Lap­sen­lap­si ei ole vel­vol­li­nen mak­sa­maan lah­ja­ve­roa sii­tä, jos iso­van­hem­pi an­taa hä­nen asua asun­nos­saan mak­sa­mal­la sii­tä vain yh­ti­ö­vas­tik­keen.

Huo­mi­oi­daan­ko lap­sen­lap­sel­le teh­ty lah­joi­tus myö­hem­min pe­rin­nön­ja­os­sa, jos var­si­nai­se­na pe­ril­li­se­nä on iso­van­hem­man oma lap­si?

Pää­sään­töi­ses­ti ei. Lah­jan huo­mi­oi­mi­nen en­nak­ko­pe­rin­tö­nä edel­lyt­tää, et­tä lah­jan saa­ja on it­se pe­rin­nön­saan­ti­het­kel­lä pe­ril­li­sen ase­mas­sa.

Voi­ko iso­van­hem­pi teh­dä tes­ta­men­tin lap­sen­lap­sen­sa hy­väk­si?

Kyl­lä. Jos hä­nen oma lap­sen­sa on elos­sa, täl­lä en­si­si­jai­sel­la pe­ril­li­sel­lä on oi­keus sitä vi­ral­li­ses­ti vaa­dit­tu­aan saa­da la­ki­o­sa­naan puo­let sii­tä, mikä hä­nel­le muu­toin tu­li­si.

On­ko sii­tä hyö­tyä, jos ja­kaa hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja­mää­räyk­ses­sä va­kuu­tus­sääs­tön ja­kau­tu­maan omil­le lap­sil­le ja hei­dän lap­sil­leen?

Tätä ny­kyä ku­kin lä­hei­nen edun­saa­ja saa pe­riä 35 000 eu­roa va­kuu­tus­sääs­töä il­man pe­rin­tö­ve­roa. Täs­sä mie­les­sä va­kuu­tuk­sen ja­ka­mi­nen use­am­mal­le hen­ki­löl­le kan­nat­taa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti.

Iso­van­hem­pi ei luo­ta van­hem­paan alai­käi­sen lap­sen va­ro­jen huo­leh­ti­ja­na. Voi­ko iso­van­hem­pi teh­dä asi­al­le mi­tään?

Kyl­lä. Iso­van­hem­pi voi tes­ta­men­tis­sa mää­rä­tä, et­tä lap­sen­lap­sen hä­nel­tä pe­ri­mä omai­suus on an­net­ta­va edun­val­vo­jan si­jai­sen hal­tuun ja mää­rä­tä tes­ta­men­tis­sa, kuka tämä hen­ki­lö on tai mi­ten hen­ki­lö mää­räy­tyy. Täl­löin iso­van­hem­mal­ta pe­rit­ty omai­suus me­nee muun kuin van­hem­man hoi­toon sii­hen saak­ka, kun­nes alai­käi­nen tu­lee täy­si-ikäi­sek­si ja saa it­se omai­suu­den hal­lin­taan­sa.

Saa­ko alai­käi­nen lap­si täl­löin va­ro­ja hal­lin­taan­sa en­nen kuin tu­lee täy­si-ikäi­sek­si?

Edun­val­vo­jan si­jai­sen tu­lee teh­dä tili alai­käi­sen va­ro­jen käy­tös­tä maist­raa­til­le. Maist­raat­ti hy­väk­syy, et­tä lap­sen va­ro­ja voi käyt­tää lap­sen tar­pei­siin. Jos iso­van­hem­pi ha­lu­aa, va­ro­jen käyt­tä­mi­ses­tä voi an­taa myös tar­kem­pia mää­räyk­siä tes­ta­men­tis­sa. Voi esi­mer­kik­si sa­noa, et­tä va­ro­ja voi käyt­tää lap­sen kan­nal­ta tär­ke­ään kas­va­tuk­seen tai kou­lu­tuk­seen liit­ty­vään asi­aan. ●

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

KU­VI­TUS PIA HOLM

10/2014

Lue Myös