Jos­kus las­ten ja van­hem­pien rii­dat vai­kut­ta­vat myös iso­van­hem­pien ja lap­sen­las­ten vä­lei­hin. Min­kä­lai­sia eri­lai­sia ju­ri­di­sia suh­tei­ta voi ol­la iso­van­hem­pien ja las­ten­las­ten vä­lil­lä? Mitä oi­keuk­sia iso­van­hem­mil­la on las­ten­lap­siin­sa näh­den?

A| TA­PAA­MI­SOI­KEUS

● On­ko lap­sen­lap­sel­la la­kiin pe­rus­tu­vaa oi­keut­ta ta­va­ta iso­van­hem­pi­aan?

Ei ole. Van­hem­mat päät­tä­vät sii­tä, mi­ten alai­käi­set lap­set ta­paa­vat iso­van­hem­pi­aan. Vain lap­sil­la on la­kiin pe­rus­tu­va oi­keus ta­va­ta omia van­hem­pi­aan.

Jos van­hem­mil­le tu­lee ero ja lap­si on vä­lil­lä äi­din, vä­lil­lä isän luo­na, luo­naan pi­tä­vä van­hem­pi voi ta­va­ta tuo­na ai­ka­na las­ten kans­sa myös omia van­hem­pi­aan tai an­taa lap­sen tuo­na ai­ka­na iso­van­hem­pien hoi­toon.

Tuo­mi­ois­tuin­lai­tos on käy­tän­nös­sä voi­ma­ton sil­loin, jos lap­sen mo­lem­mat van­hem­mat es­tä­vät las­ta nä­ke­mäs­tä iso­van­hem­pi­aan.

● Iso­van­hem­pi kai­paa ko­vas­ti lap­sen­lap­si­aan. Mi­ten rii­taa voi yrit­tää rat­kais­ta?

Oi­keus­kei­noa tä­hän ei ole.

Van­hem­mil­ta saat­taa unoh­tua omas­sa rii­das­sa se, et­tä lap­set ovat koko su­vun jä­se­niä. Jos it­se ei tule toi­meen lap­sen iso­van­hem­man kans­sa, se ei tar­koi­ta sitä, et­tei lap­sen­lap­si tu­li­si toi­meen mui­den lä­hi­su­ku­lais­ten­sa kans­sa. Tätä voi yrit­tää sel­vit­tää van­hem­mal­le esi­mer­kik­si kir­jeit­se.

Joku mo­lem­pien osa­puol­ten hy­väk­sy­mä muu su­ku­lai­nen tai lä­hiys­tä­vä saat­taa myös toi­mia so­vit­te­li­ja­na asi­as­sa.

B| ISO­VAN­HEM­PI LAP­SEN HOI­TA­JA­NA TAI HUOL­TA­JA­NA

● Voi­ko iso­van­hem­pi toi­mia lap­sen­lap­sen vi­ral­li­se­na hoi­ta­ja­na ja saa­da sii­tä palk­kaa tai hoi­to­tu­kea val­ti­ol­ta?

Al­le kou­lui­käi­sen lap­sen hoi­ta­ja voi saa­da yk­si­tyi­sen hoi­don tu­kea. Tuen saa­mi­nen edel­lyt­tää, et­tä hoi­ta­jan kans­sa on teh­ty vä­hin­tään kuu­kau­den työ­so­pi­mus ja et­tä kun­ta on hy­väk­sy­nyt hoi­ta­jan.

Jos edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät, myös iso­van­hem­pi voi saa­da hoi­to­tu­en muo­dos­sa mak­set­ta­vaa palk­kaa lap­sen­lap­sen hoi­ta­mi­ses­ta. Luon­nol­li­ses­ti iso­van­hem­mal­le voi mak­saa palk­kaa myös yli hoi­to­tu­en mää­rän. Al­le kol­me­vuo­ti­aal­le, ko­ti­hoi­dos­sa ole­val­le lap­sel­le voi ha­kea myös ko­ti­hoi­don tu­kea. Useim­mi­ten iso­van­hem­mat kui­ten­kin hoi­ta­vat lap­sen­lap­sia sa­tun­nai­ses­ti ja pal­kat­ta.

● Voi­daan­ko iso­van­hem­pi mää­rä­tä lap­sen oheis­huol­ta­jak­si?

Tuo­mi­ois­tuin voi päät­tää, et­tä lap­sen huol­to us­ko­taan van­hem­pien ohel­la yh­del­le tai use­am­mal­le hen­ki­löl­le, joka on an­ta­nut sii­hen suos­tu­muk­sen­sa.

Oheis­huol­to ei va­pau­ta van­hem­pia hei­dän ela­tus­vas­tuus­taan ei­kä tuo­ta oheis­huol­ta­jal­le ela­tus­vel­vol­li­suut­ta las­ta koh­taan. Oheis­huol­ta­ja toi­mii van­hem­pien/van­hem­man ohel­la lap­sen huol­ta­ja­na. Oheis­huol­lon mää­rää­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, et­tä se on lap­sen edun mu­kais­ta.

Esi­mer­kik­si yk­sin­huol­ta­ja­van­hem­man oma van­hem­pi voi­daan mää­rä­tä lap­sen oheis­huol­ta­jak­si, jos se on lap­sen edun mu­kais­ta. Täl­lä hen­ki­löl­lä on täl­löin mah­dol­li­suus niin ikään hoi­taa lap­sen asi­oi­ta ja aut­taa var­si­nais­ta huol­ta­jaa.

● Mitä lap­sen huol­to tar­koit­taa?

Lap­sen huol­lol­la tar­koi­te­taan lap­sen hen­ki­lö­koh­tais­ten asi­oi­den hoi­toa. Lap­sen huol­ta­jia ovat ta­val­li­ses­ti hä­nen van­hem­pan­sa tai hen­ki­löt, joil­le lap­sen huol­to on us­kot­tu esi­mer­kik­si oheis­huol­ta­ja tai si­jais­huol­ta­ja.

Huol­ta­jal­la on oi­keus päät­tää lap­sen hoi­dos­ta, kas­va­tuk­ses­ta, asuin­pai­kas­ta sekä muis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asi­ois­ta. hä­nel­lä on oi­keus saa­da tie­toa las­ta kos­ke­vis­ta asi­ois­ta eri vi­ra­no­mai­sil­ta ja huol­ta­ja myös edus­taa las­ta hän­tä kos­ke­vas­sa asi­as­sa. Li­säk­si lap­sen huol­ta­ja toi­mii hol­hous­toi­mi­lain no­jal­la lap­sen edun­val­vo­ja­na hoi­ta­en lap­sen ta­lou­del­li­sia asi­oi­ta.

● Voi­ko lap­sen van­hem­pi teh­dä tes­ta­men­tin sii­tä, et­tä iso­van­hem­pi huo­leh­tii lap­ses­ta sil­loin, jos hä­nel­le it­sel­leen sat­tuu jo­ta­kin?

Tes­ta­men­til­la ei voi si­to­vas­ti mää­rä­tä iso­van­hem­paa tai ke­tään muu­ta­kaan hen­ki­löä lap­sen huol­ta­jak­si.

Toi­vo­muk­sen voi tes­ta­men­tis­sa esit­tää, mut­ta sen nou­dat­ta­mi­nen jää tuo­mi­ois­tui­men har­kin­nan va­raan. Asia rat­kais­taan sil­loin ta­paus­koh­tai­ses­ti lap­sen edun mu­kai­ses­ti.

C| ISO­VAN­HEM­PIEN ROO­LI LAS­TEN­SUO­JE­LUS­SA

● Mil­loin lap­sen asi­aa kä­si­tel­lään las­ten­suo­je­lus­sa?

Jos joku lap­sen lä­hei­nen tai ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö tai taho te­kee lap­ses­ta las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen. Las­ten­suo­je­lu sel­vit­tää, on­ko il­moi­tuk­ses­sa pe­rää ja tar­vit­see­ko per­he tai lap­si las­ten­suo­je­lul­li­sia tu­ki­toi­mia.

● Mikä on iso­van­hem­man roo­li, jos lap­sen­lap­ses­ta teh­dään las­ten­suo­je­luil­moi­tus?

Las­ten­suo­je­lu voi kuul­la myös iso­van­hem­pia ja sel­vit­tää, voi­vat­ko he tu­kea per­het­tä tai las­ta.

● Voi­daan­ko lap­si si­joit­taa iso­van­hem­man luok­se, jos lap­sen olo­suh­teet ovat sel­lai­set, et­tei lap­si pys­ty asu­maan van­hem­pien­sa kans­sa?

En­nen lap­sen si­joi­tus­ta ko­din ul­ko­puo­lel­le on kar­toi­tet­ta­va lä­heis­ver­kos­to, el­lei ole eri­tyi­siä kii­reel­li­syy­teen pe­rus­tu­via syi­tä. Kar­toi­tuk­ses­sa sel­vi­te­tään, voi­ko toi­nen van­hem­pi, su­ku­lai­nen tai muu lap­sel­le lä­hei­nen hen­ki­lö, esi­mer­kik­si kum­mi­tä­ti, ot­taa lap­sen luok­seen.

Jois­sain ti­lan­teis­sa lap­sen si­joit­ta­mi­nen iso­van­hem­mil­le voi ol­la lap­sen edun kan­nal­ta pa­ras rat­kai­su. Täs­tä ei ole ole­mas­sa si­to­via sään­tö­jä ja oh­jei­ta. Pit­kä­ai­kai­nen si­joit­ta­mi­nen iso­van­hem­man luok­se ei lie­ne ylei­nen rat­kai­su. Jos­kus myös lap­sen omat käy­tö­son­gel­mat es­tä­vät lap­sen si­joit­ta­mi­sen lä­hei­sen luok­se.

● Jos lap­si si­joi­te­taan ko­din ul­ko­puo­lel­le, saa­vat­ko iso­van­hem­mat säi­lyt­tää suh­teet lap­sen­lap­seen?

Las­ten­suo­je­lu­lain 54 §:n mu­kaan lap­sel­le on tur­vat­ta­va hä­nen ke­hi­tyk­sen­sä kan­nal­ta tär­ke­ät, jat­ku­vat ja tur­val­li­set ih­mis­suh­teet. Lap­sen si­jais­huol­to on jär­jes­tet­tä­vä niin, et­tä si­joi­tus­pai­kan etäi­syys ei ole es­te yh­tey­den­pi­dol­le lap­sel­le lä­hei­siin hen­ki­löi­hin.

Lap­sel­la on si­ten oi­keus ta­va­ta van­hem­pi­aan, si­sa­ruk­si­aan ja mui­ta hä­nel­le lä­hei­siä hen­ki­löi­tä. Jos iso­van­hem­mat ovat lä­hei­siä, he voi­vat ta­va­ta las­ta.

● On­ko lap­sen huos­taa­no­tol­le vaih­to­eh­to­ja, jois­sa iso­van­hem­mat tai muut lä­hei­set per­heet voi­si­vat ol­la mu­ka­na?

Jos lä­heis­ver­kos­ton kar­toi­tuk­ses­sa il­me­nee, et­tä lä­heis­ver­kos­tos­sa on so­pi­va hen­ki­lö tai per­he huo­leh­ti­maan lap­ses­ta, on ha­et­ta­va en­si­si­jai­ses­ti lap­sen huol­toa ja asu­mis­ta kos­ke­vaa mää­räys­tä ei­kä lap­sen huos­taa­not­toa.

Täl­lai­ses­sa har­kin­nas­sa voi­daan ot­taa huo­mi­oon myös iso­van­hem­pien mah­dol­li­suus huo­leh­tia lap­ses­ta. Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on teh­nyt pää­tök­siä, jois­sa lap­sia on si­joi­tet­tu su­ku­lais­per­hee­seen vas­toin kun­nan so­si­aa­li­vi­ra­no­mais­ten ai­em­paa pää­tös­tä.

● Mikä on en­si­si­jai­nen huos­taa­no­te­tun lap­sen hoi­to­paik­ka?

Vuo­den 2012 alus­sa tuli voi­maan lain­muu­tos per­he­hoi­don tai muul­la ta­val­la jär­jes­te­tyn hoi­don en­si­si­jai­suu­des­ta suh­tees­sa lai­tos­hoi­toon. Per­he­hoi­to on en­si­si­jai­nen, ja täs­sä har­kin­nas­sa tu­lee ot­taa huo­mi­oon mah­dol­li­suu­det lä­heis­ver­kos­tos­ta löy­ty­vään apuun.

● Mitä haas­tei­ta lä­heis­ver­kos­to­si­joi­tuk­sis­sa voi ol­la?

Mis­tä löy­de­tään ne lä­hei­set, joil­la on to­si­a­si­al­li­nen mah­dol­li­suus hoi­taa las­ta? Iso­van­hem­mat voi­vat ikän­sä vuok­si vä­syä lap­sen jat­ku­vaan hoi­ta­mi­seen. Vä­lil­lä huos­taa­not­to täy­sin per­heen ul­ko­puo­lel­le on pa­ras ja lap­sen edun mu­kai­nen vaih­to­eh­to.

● Voi­daan­ko iso­van­hem­mat mää­rä­tä lap­sen­lap­sen­sa adop­ti­o­van­hem­mik­si?

Iso­van­hem­mil­le on har­voin an­net­tu lap­sen­lap­sen­sa vi­ral­li­nen van­hem­muus adop­ti­on kaut­ta. Jo ikä­e­del­ly­tys te­kee tä­män usein mah­dot­to­mak­si.

Lap­sen ja adop­ti­o­van­hem­man ikä­e­ro saa ol­la enin­tään 45 vuot­ta. Lap­sie­si­tyk­sen saa­des­saan adop­ti­on ha­ki­ja saa pää­sään­töi­ses­ti ol­la kor­kein­taan 49-vuo­ti­as.

D| TA­LOU­DEL­LI­NEN TUKI LAP­SEN-LAP­SEL­LE

● Voi­ko iso­van­hem­pi lah­joit­taa ra­haa tai omai­suut­ta lap­sen­lap­sel­le?

Kyl­lä. Jos lah­joit­taa yli 3 999 eu­roa kol­men vuo­den vä­lein, lah­jas­ta täy­tyy mak­saa lah­ja­ve­ro ja sii­tä täy­tyy teh­dä lah­ja­ve­roil­moi­tus.

● Pi­tää­kö mak­saa lah­ja­ve­roa, jos iso­van­hem­pi os­taa lap­sen­lap­sen uu­teen ko­tiin esim. ko­din­ko­nei­ta ja huo­ne­ka­lu­ja?

Ei. Koti-ir­tai­mis­toa voi lah­joit­taa ve­rot­to­mas­ti use­am­pia eriä kol­men vuo­den ai­ka­na, kun yk­sit­täi­sen esi­neen ar­vo on enin­tään 4 000 eu­roa. Esi­neen pi­tää ol­la tar­koi­tet­tu lah­jan saa­jan tai hä­nen per­heen­sä hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön.

Koti-ir­tai­mis­tol­la tar­koi­te­taan huo­ne­ka­lu­ja, mat­to­ja, ta­lous­ta­va­roi­ta, ko­din­ko­nei­ta yms. Esi­mer­kik­si tau­lut, veis­tok­set ja au­to ei­vät kuu­lu näi­hin.

Jos yk­sit­täi­sen esi­neen ar­vo on enem­män kuin 4 000 eu­roa, täy­tyy lah­jas­ta mak­saa ve­roa.

Ir­tai­mis­toa ei siis kos­ke sään­tö, jon­ka mu­kaan kol­men vuo­den ai­ka­na an­net­tu­jen lah­jo­jen ar­vo las­ke­taan yh­teen.

● Saa­ko iso­van­hem­pi mak­saa lap­sen­lap­sen opin­to­ku­lu­ja il­man lah­ja­ve­ro­vel­vol­li­suut­ta?

Kyl­lä. Ve­ro­tus­käy­tän­nös­sä on kat­sot­tu, et­tä lah­joit­ta­mis­ta ei ole se, et­tä os­taa esi­mer­kik­si toi­sel­le ruo­kaa tai mak­saa tie­tyn asu­mi­seen tai opis­ke­lui­hin liit­ty­vän mak­sun toi­sen puo­les­ta.

Jos an­taa toi­sel­le ra­haa las­ku­jen mak­sa­mis­ta var­ten, tämä voi­daan tul­ki­ta lah­joi­tuk­sek­si. Sii­tä taas pi­tää mak­saa lah­ja­ve­rot.

● Saa­ko iso­van­hem­pi an­taa lap­sen­lap­sen asua omas­sa asun­nos­saan vain vas­tik­keen hin­nal­la?

Kyl­lä. Lap­sen­lap­si ei ole vel­vol­li­nen mak­sa­maan lah­ja­ve­roa sii­tä, jos iso­van­hem­pi an­taa hä­nen asua asun­nos­saan mak­sa­mal­la sii­tä vain yh­ti­ö­vas­tik­keen.

● Huo­mi­oi­daan­ko lap­sen­lap­sel­le teh­ty lah­joi­tus myö­hem­min pe­rin­nön­ja­os­sa, jos var­si­nai­se­na pe­ril­li­se­nä on iso­van­hem­man oma lap­si?

Pää­sään­töi­ses­ti ei. Lah­jan huo­mi­oi­mi­nen en­nak­ko­pe­rin­tö­nä edel­lyt­tää, et­tä lah­jan saa­ja on it­se pe­rin­nön­saan­ti­het­kel­lä pe­ril­li­sen ase­mas­sa.

● Voi­ko iso­van­hem­pi teh­dä tes­ta­men­tin lap­sen­lap­sen­sa hy­väk­si?

Kyl­lä. Jos hä­nen oma lap­sen­sa on elos­sa, täl­lä en­si­si­jai­sel­la pe­ril­li­sel­lä on oi­keus sitä vi­ral­li­ses­ti vaa­dit­tu­aan saa­da la­ki­o­sa­naan puo­let sii­tä, mikä hä­nel­le muu­toin tu­li­si.

On­ko sii­tä hyö­tyä, jos ja­kaa hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja­mää­räyk­ses­sä va­kuu­tus­sääs­tön ja­kau­tu­maan omil­le lap­sil­le ja hei­dän lap­sil­leen?

Tätä ny­kyä ku­kin lä­hei­nen edun­saa­ja saa pe­riä 35 000 eu­roa va­kuu­tus­sääs­töä il­man pe­rin­tö­ve­roa. Täs­sä mie­les­sä va­kuu­tuk­sen ja­ka­mi­nen use­am­mal­le hen­ki­löl­le kan­nat­taa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti.

● Iso­van­hem­pi ei luo­ta van­hem­paan alai­käi­sen lap­sen va­ro­jen huo­leh­ti­ja­na. Voi­ko iso­van­hem­pi teh­dä asi­al­le mi­tään?

Kyl­lä. Iso­van­hem­pi voi tes­ta­men­tis­sa mää­rä­tä, et­tä lap­sen­lap­sen hä­nel­tä pe­ri­mä omai­suus on an­net­ta­va edun­val­vo­jan si­jai­sen hal­tuun ja mää­rä­tä tes­ta­men­tis­sa, kuka tämä hen­ki­lö on tai mi­ten hen­ki­lö mää­räy­tyy. Täl­löin iso­van­hem­mal­ta pe­rit­ty omai­suus me­nee muun kuin van­hem­man hoi­toon sii­hen saak­ka, kun­nes alai­käi­nen tu­lee täy­si-ikäi­sek­si ja saa it­se omai­suu­den hal­lin­taan­sa.

● Saa­ko alai­käi­nen lap­si täl­löin va­ro­ja hal­lin­taan­sa en­nen kuin tu­lee täy­si-ikäi­sek­si?

Edun­val­vo­jan si­jai­sen tu­lee teh­dä tili alai­käi­sen va­ro­jen käy­tös­tä maist­raa­til­le. Maist­raat­ti hy­väk­syy, et­tä lap­sen va­ro­ja voi käyt­tää lap­sen tar­pei­siin. Jos iso­van­hem­pi ha­lu­aa, va­ro­jen käyt­tä­mi­ses­tä voi an­taa myös tar­kem­pia mää­räyk­siä tes­ta­men­tis­sa. Voi esi­mer­kik­si sa­noa, et­tä va­ro­ja voi käyt­tää lap­sen kan­nal­ta tär­ke­ään kas­va­tuk­seen tai kou­lu­tuk­seen liit­ty­vään asi­aan. ●

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

KU­VI­TUS PIA HOLM

10/2014