●
Ulkoinen kiintolevy eli kovalevy
Ulkoinen kiintolevy toimii samoin kuin tietokoneen massamuisti, mutta se on tietokoneesta irrallinen tallennustila.
Jos tietokone hajoaa, valokuvat ja muut tiedostot säilyvät turvassa ulkoisella kiintolevyllä. Sellaisen saa kotiin esimerkiksi yhden tai kahden teratavun muistilla edullisesti alle sadalla eurolla. Neljän teratavun muistista joutuu maksamaan parisataa euroa.
Tallennustilassa ei kannata säästellä, sillä digikuvat syövät sitä nopeasti, jos kuvia ottaa paljon.
Tallennustilan täyttymistä voi hidastaa hieman valitsemalla kuvilleen säästeliään tiedostomuodon. Sellainen on esimerkiksi jpg. Mutta ulkoinen kiintolevykään ei ole takuuvarma turva kuville, vaan sekin voi hajota.
Ssd-levy
Jos kuvien säilyttämiseen ja turvaamiseen raaskii sijoittaa kunnolla rahaa, useita satoja euroja, yhtenä vaihtoehtona voi harkita flash-muistia hyödyntävää ssd-levyä. Se on massamuisti, jossa ei ole lainkaan liikkuvia osia, toisin kuin esimerkiksi ulkoisessa kiintolevyssä.
Ssd-levy on vielä kallis ratkaisu digikuvien säilyttämiseen, ja tietojen palauttaminen vikatilanteessa voi olla hankalaa.
Muistitikku
Niin ikään flash-muistia hyödyntävät muistitikut ja -kortit ovat siitä käteviä, että ne vievät vain vähän tilaa, kulkevat näppärästi mukana ja ovat hyvin edullisia. Halvimmillaan muistitikun saa muutamalla eurolla, joskus niitä jopa jaetaan ilmaiseksi.
Pienellä koolla on kuitenkin myös huonot puolensa.
”Jos on samanlainen pää kuin minulla, niitä ei todennäköisesti löydä enää vuoden päästä mistään, ellei omista kassakaappia. Tallennustilaakaan niissä ei ole aivan valtavasti”, Kamera-lehden päätoimittaja Asko Vivolin sanoo.
Muistitikkuja ja -kortteja valmistava SanDisk on taannut, että kuvat säilyvät kameran muistikortissa kaksikymmentä vuotta. Sekään ei siis ole ikuinen säilytyspaikka.
Paperikuva
Paperikuvien katoaminen on sääli, sillä niissä on monia etuja: paperikuvat säilyvät vuosikymmeniä, ja valokuva-albumi on helppo napata käteen esimerkiksi sukulaisvierailulla. Kuvien teettäminen maksaa parikymmentä senttiä kappaleelta. Päälle tulee muutaman euron postimaksu.
Jos kuviaan haluaa säilyttää perinteisissä kuva-albumeissa, penniä ei kannata venyttää viimeiseen asti eikä ostaa albumeita halpahalleista. Havumäen mukaan halpa-albumeissa voi olla PVC-muovia, josta saattaa haihtua kuville haitallisia kemiallisia aineita. Muovitaskut keräävät helposti myös kosteutta ja likaa, jotka pilaavat otokset. Parhaiten kuvat säilyvät albumeissa, joissa on silkkipaperivälilehdet.
Jäljellä jääneiden valokuvaliikkeiden palvelut ovat laajentuneet viime vuosina. Valokuvausalan yrittäjät ovat tuoneet markkinoille uudenlaisia tuotteita, kuten mukeja, hiirimattoja, t-paitoja, kangaskasseja ja puhelinkuoria, joihin voi painattaa omia valokuvia. Nekin ovat oma hauska tapansa säilyttää kuvia.
Kuvakirja
Perinteisten kuva-albumien kilpailijoiksi ovat tulleet kuvakirjat, jollaisen voi tehdä itse verkossa.
Kuvakirjojen pitäisi myös säilyä yhtä hyvin kuin painettujen kirjojen, joten niiden sivuilla kuvat ovat turvassa pitkään.
Kuvakirjan tekeminen on vielä helppoa, hauskaa ja edullista. Se onnistuu omalla tietokoneella ilman graafikon koulutusta edullisimmillaan alle 20 eurolla.
Näin se menee: ensin valitaan kuvat, jotka halutaan painaa kirjaksi, ja ladataan kuvakirjapalvelun verkkosivuille. Tämän jälkeen valitaan haluttu pohja ja sommitellaan kuvat paikoilleen. Seuraavaksi valitaan kirjasintyyli ja kirjoitetaan kuvatekstit. Lopuksi painetaan tilausnappia.
Reino Havumäki muistuttaa säätämään kamerasta kuvan koon omien tarpeiden mukaiseksi. Jos aikoo säilyttää kuvia vain tietokoneella tai ladata niitä nettiin, pienempi resoluutio riittää. Kun taas suunnittelee tekevänsä kuvakirjoja tai teettävänsä paperikuvia, kannattaa kuvata isoimmalla resoluutiolla.
”Jos haluaa revittää jonkin kuvan vaikka koko sivun tai aukeaman kokoiseksi, pieni resoluutio ei tähän riitä. Siksi kannattaa aina kuvata varmuudeksi isoimmalla resoluutiolla. Isomman voi aina pienentää, mutta pientä ei saa enää suureksi”, hän neuvoo.
Teksti Sami Takala / kuva 123rf
Liittyvää sisältöä:
Lue lisää Oma Aika -lehdestä 8/2014.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.