1. Suo­jaa tie­to­ko­ne vi­rus­tor­jun­nal­la

Jos omis­tat Win­dows-tie­to­ko­neen, vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­man käyt­tö on suo­si­tel­ta­vaa. Ap­p­len OS X -käyt­tö­jär­jes­tel­mäs­sä­hait­ta­oh­jel­mat eli vi­ruk­set ovat sen si­jaan huo­mat­ta­vas­ti har­vi­nai­sem­pia, ei­vät­kä vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­mat ole ai­van vält­tä­mät­tö­miä. Tie­to­ko­neen suo­jaa­mi­nen ei sil­ti mene kos­kaan huk­kaan: ris­ki saa­da vi­rus on ai­na ole­mas­sa.

Hait­ta­oh­jel­mien te­ki­jöi­den mo­tii­vi­na on usein raha. Esi­mer­kik­si pank­ki­hait­ta­oh­jel­mat va­koi­le­vat tie­to­ko­neen käyt­tä­jän verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia ja luot­to­kort­ti­tie­to­ja. Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa ne pää­se­vät va­ras­ta­maan ra­haa pank­ki­ti­leil­tä ja käyt­tä­mään luot­to­kort­tia.

2. Kän­ny­käl­lä pär­jää il­man­kin

Hait­ta­oh­jel­man tart­tu­mi­nen äly­pu­he­li­meen on epä­to­den­nä­köi­sem­pää kuin tie­to­ko­nees­sa. Eni­ten mo­bii­li­lait­tei­den hait­ta­oh­jel­mia on ha­vait­tu And­roid­pu­he­li­mis­sa. Yk­si syy on se, et­tä And­roid-pu­he­li­miin voi la­da­ta oh­jel­mia muu­al­ta­kin kuin And­roi­din omas­ta oh­jel­ma­kau­pas­ta.

Jos And­roid-pu­he­li­meen­sa la­taa kol­man­nen osa­puo­len tar­jo­a­mia so­vel­luk­sia tai yli­pää­tään käyt­tää pal­jon eri­lai­sia oh­jel­mia, vi­rus­tor­jun­nan hank­ki­mi­nen on jär­ke­vää. IP­ho­nes­sa ja Win­dows Pho­nes­sa vi­rus­ha­vain­not ovat niin vä­häi­siä, et­tä pe­rus­käyt­tä­jä pär­jää il­man vi­rus­tor­jun­taa. Sa­mat oh­jeet pä­te­vät tau­lu­tie­to­ko­neis­sa.

3. Vi­rus­tor­jun­taa saa myös il­mai­sek­si

Ko­ti­käyt­tä­jä voi va­li­ta mak­sul­li­sis­ta ja mak­sut­to­mis­ta vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­mis­ta. Tar­jon­ta on laa­ja. Mak­sul­li­sis­sa oh­jel­mis­sa vi­rus­ten tun­nis­tus­ky­ky on yleen­sä pa­rem­pi. Vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­mia val­mis­ta­vat esi­mer­kik­si suo­ma­lai­nen FSe­cu­re ja yh­dys­val­ta­lai­nen Nor­ton. Ne mak­sa­vat ko­ti­käyt­tä­jäl­le hal­vim­mil­laan 40–60 eu­roa vuo­des­sa.

Mak­sut­to­mat vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­mat tar­jo­a­vat hy­vän pe­rus­suo­jan. Mak­sut­to­mia ovat esi­mer­kik­si Mic­ro­sof­tin Se­cu­ri­ty Es­sen­ti­als ja AVG An­ti­vi­rus Free.

4. Pidä oh­jel­mis­tot ajan ta­sal­la

Pelk­kä vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­ma ei rii­tä. Sen li­säk­si pi­tää huo­leh­tia sii­tä, et­tä käyt­tö­jär­jes­tel­män ja oh­jel­mis­to­jen päi­vi­tyk­set ovat ajan ta­sal­la. Esi­mer­kik­si Ap­p­le ja Mic­ro­soft tar­jo­a­vat sään­nöl­li­ses­ti päi­vi­tyk­siä tie­to­ko­nei­siin.

Päi­vi­tyk­set kan­nat­taa la­da­ta heti, kun niis­tä tu­lee il­moi­tus. Päi­vi­tys­ten jäl­keen tie­to­ko­ne on hyvä käyn­nis­tää uu­del­leen. Myös in­ter­net­se­lai­mes­ta pi­täi­si ai­na ol­la uu­sin ver­sio. Van­hen­tu­neet oh­jel­mis­tot ovat alt­tiim­pia hait­ta­oh­jel­mil­le.

5. Käy­tä sa­lat­tua yh­teyt­tä

Verk­ko­pan­kis­sa ja verk­ko­kau­pas­sa asi­oi­des­sa on syy­tä var­mis­taa, et­tä in­ter­ne­tyh­teys on sa­lat­tu. Yh­teys on sa­lat­tu, kun verk­ko­si­vun osoi­te al­kaa kir­jai­nyh­dis­tel­mäl­lä https ta­va­no­mai­sen http:n si­jaan. Li­sä­tur­vaa saa, kun klik­kaa luk­ko­ku­va­ket­ta. Se tu­lee osoi­te­ri­vil­le au­to­maat­ti­ses­ti, kun yh­teys on sa­lat­tu. Sitä kaut­ta pää­see var­mis­ta­maan, et­tä sa­laus­var­men­ne on myön­net­ty ni­me­no­maan si­vus­ton yl­lä­pi­tä­jäl­le, ku­ten pan­kil­le.

6. Ko­ti­mai­nen verk­ko­kaup­pa luo­tet­ta­vam­pi

Os­tos­ten te­ke­mi­nen suo­ma­lai­sis­sa verk­ko­kau­pois­sa on tur­val­li­sem­paa kuin ul­ko­mai­sis­sa. Suo­ma­lai­set verk­ko­kau­pat nou­dat­ta­vat suo­ma­lais­ta lain­sää­dän­töä, ja mah­dol­li­sia on­gel­mia on si­ten hel­pom­pi läh­teä rat­ko­maan.

Tun­net­tui­hin ul­ko­mai­siin verk­ko­kaup­poi­hin us­kal­taa myös luot­taa. Jos on epä­var­ma si­vus­tos­ta, kan­nat­taa et­siä ha­ku­ko­neel­la verk­ko­kaup­paa käyt­tä­nei­den asi­ak­kai­den ko­ke­muk­sia.

7. Klik­kaa yk­si­tyi­nen se­laus pääl­le

Ra­ha­lii­ken­teen hoi­ta­mi­nen ver­kos­sa kan­nat­taa kes­kit­tää yh­del­le tie­to­ko­neel­le, jon­ka tie­to­tur­va on kun­nos­sa. Jos verk­ko­pank­kia jou­tuu käyt­tä­mään jon­kun toi­sen ko­neel­la, esi­mer­kik­si net­ti­kah­vi­las­sa, on tär­ke­ää var­mis­taa, et­tä käyt­tää yk­si­tyis­tä se­lai­lua.

Yk­si­tyi­sen se­lauk­sen ol­les­sa pääl­lä in­ter­net­se­lain ei tal­len­na tie­to­ja, joi­ta käyt­tä­jä syöt­tää tie­to­ko­neel­le. Jos se­lai­mes­ta ei saa pääl­le yk­si­tyis­tä se­lai­lua, kan­nat­taa se­lai­lu­his­to­ria tyh­jen­tää se­lai­men ase­tuk­sis­ta, en­nen kuin lo­pet­taa tie­to­ko­neen käy­tön.

8. Väl­tä epä­mää­räi­siä si­vus­to­ja

Hait­ta­oh­jel­mat tart­tu­vat yleen­sä verk­ko­si­vuil­ta. Net­ti­surf­fai­li­jan on kui­ten­kin vai­kea omin sil­min tun­nis­taa, le­vit­tää­kö jo­kin si­vus­to vi­ruk­sia vai ei. Verk­ko­ri­kol­li­set pyr­ki­vät is­ke­mään suo­si­tuil­le si­vus­toil­le. Fa­ce­boo­kin ja Hot­mai­lin kal­tai­set si­vus­tot ovat ai­na­kin tois­tai­sek­si vält­ty­neet suu­ril­ta mas­sa­saas­tu­mi­sil­ta.

Suu­rin ris­ki saa­da tar­tun­ta on por­no­si­vuil­la. Osa hä­mä­rä­pe­räis­ten si­vus­to­jen yl­lä­pi­tä­jis­tä myy su­rut­ta mai­nos­ti­laa ke­nel­le ta­han­sa, myös hait­ta­oh­jel­mia si­vus­toil­le ujut­ta­vil­le verk­ko­ri­kol­li­sil­le.

Ai­na­kin Goog­len in­ter­net­se­lain Chrome ja Mic­ro­sof­tin In­ter­net Exp­lo­rer suo­dat­ta­vat si­vus­to­ja. Se­lain­ten val­mis­ta­jat yl­lä­pi­tä­vät lis­taa si­vus­tois­ta, jot­ka on tun­nis­tet­tu hai­tal­li­sik­si. Jos net­ti­surf­fai­li­ja yrit­tää pääs­tä saas­tu­neel­le si­vus­tol­le, se­lain va­roit­taa asi­as­ta. Va­roi­tuk­sen saa­tu­aan ei kan­na­ta jat­kaa eteen­päin.

9. Jätä ros­ka­pos­ti avaa­mat­ta

Säh­kö­pos­ti on toi­nen suu­ri vi­rus­ten le­vit­tä­jä. Tun­te­mat­to­mal­ta lä­het­tä­jäl­tä tul­leen säh­kö­pos­tin kans­sa kan­nat­taa ol­la va­ro­vai­nen var­sin­kin, jos säh­kö­pos­ti on kir­joi­tet­tu huo­nol­la suo­mel­la tai eng­lan­nil­la. Säh­kö­pos­ti kan­nat­taa jät­tää ko­ko­naan avaa­mat­ta, jos jo ot­sik­ko vai­kut­taa epäi­lyt­tä­väl­tä.

Epä­mää­räi­sen säh­kö­pos­tin lii­te­tie­dos­toa ei kan­na­ta kos­kaan ava­ta, vaan ros­ka­pos­ti pi­tää tu­ho­ta. Jos saas­tu­neen lii­te­tie­dos­ton avaa ei­kä tie­to­ko­neen tie­to­tur­va ei ole kun­nos­sa, vi­rus mitä il­mei­sim­min tart­tuu. Yleen­sä vi­rus ei tar­tu pel­käs­tä ros­ka­pos­tin lu­ke­mi­ses­ta.

10. Ota var­muus­ko­pi­oi­ta

Tär­keis­tä tie­dos­tois­ta, ku­ten va­lo­ku­vis­ta ja päi­vä­kir­ja­mer­kin­nöis­tä, kan­nat­taa ot­taa var­muus­ko­pi­oi­ta sään­nöl­li­ses­ti, esi­mer­kik­si vii­koit­tain tai kuu­kau­sit­tain. Kun tie­to­ko­ne on jo saas­tu­nut, tie­dos­tot voi ol­la lii­an myö­häis­tä pe­las­taa. Yk­si hyvä tapa ot­taa var­muus­ko­pi­oi­ta on USB-tik­ku. Nii­hin mah­tuu pal­jon si­säl­töä, ne ovat edul­li­sia ja me­ne­vät pie­neen ti­laan.

11. Käy­tä mo­ni­mut­kai­sia sa­la­sa­no­ja

Hel­pot sa­la­sa­nat on help­po mur­taa. Sik­si on tär­ke­ää, et­tä säh­kö­pos­tin ja verk­ko­pal­ve­lui­den sa­la­sa­nat ovat pit­kiä ja mo­ni­mut­kai­sia. Se tuo jo it­ses­sään suo­jaa.

12. Eväs­teis­tä voi kiel­täy­tyä

Verk­ko­si­vus­tot pyr­ki­vät ke­rää­mään mah­dol­li­sim­man pal­jon tie­toa kä­vi­jöis­tä. Verk­ko­si­vus­tot nä­ke­vät esi­mer­kik­si, mis­sä maas­sa net­ti­surf­fai­li­ja on, mitä tie­to­ko­net­ta ja in­ter­net­se­lain­ta hän käyt­tää ja mil­tä si­vus­tol­ta hän on tul­lut. Jos si­vus­to tar­jo­aa eväs­tei­tä (eng­lan­nik­si coo­kies), se pys­tyy tun­nis­ta­maan käyt­tä­jän ja tar­jo­a­maan täl­le esi­mer­kik­si koh­den­net­tu­ja mai­nok­sia. Jos nii­tä ei ha­lua, eväs­tei­den luo­vut­ta­mi­ses­ta voi kiel­täy­tyä.

Täs­tä tun­nis­tat vi­ruk­sen

● Jos tie­to­ko­neen tai oh­jel­mis­to­jen käyn­nis­ty­mi­nen kes­tää pit­kään, jo­tain on to­den­nä­köi­ses­ti vi­al­la. Vink­ke­jä mah­dol­li­ses­ta vi­ruk­ses­ta ovat myös tie­to­ko­neel­le il­mes­ty­neet ou­dot oh­jel­mat, joi­ta käyt­tä­jä ei ole it­se asen­ta­nut.

● Hä­ly­tys­kel­lo­jen pi­täi­si soi­da, jos in­ter­net­se­lain il­moit­taa yh­täk­kiä, et­tä se yrit­tää la­da­ta tie­dos­ton, jota it­se ei ole päät­tä­nyt la­da­ta. Täl­löin la­taus kan­nat­taa heti pe­ruut­taa.

● Pa­him­pia vi­ruk­sia ovat nyt Cryp­to­loc­ker­hait­ta­oh­jel­mat, jot­ka sa­la­kir­joit­ta­vat tie­to­ko­neen ko­va­le­vyn si­säl­lön ja lu­kit­se­vat sen jäl­keen koko ko­neen. Kun tie­to­ko­neen yrit­tää ava­ta, näy­töl­le il­mes­tyy vies­ti, jos­sa ker­ro­taan, et­tä tie­to­ko­ne on lu­kit­tu ja käyt­tä­jäl­tä vaa­di­taan ra­haa.

● Kan­nat­taa har­ki­ta tar­kas­ti, mak­saa­ko lun­nai­ta, jos tie­to­ko­ne lu­ki­taan. Lun­nai­den mak­sa­mi­sel­la ruok­kii sa­mal­la ri­kol­lis­ta toi­min­taa, ja ri­kol­li­set saa­vat yl­lyk­keen jat­kaa toi­min­taan­sa. Vaik­ka ra­hat siir­täi­si­kin, mi­tään ta­kei­ta ei ole tie­to­ko­neen avau­tu­mi­ses­ta. Asi­as­ta kan­nat­taa teh­dä il­moi­tus po­lii­sil­le.

● Kaik­ki vi­ruk­set ei­vät ole näin pa­ho­ja. Vi­rus­tor­jun­ta­oh­jel­mat pys­ty­vät tu­ho­a­maan mo­net hait­ta­oh­jel­mat, jol­loin tie­to­ko­ne toi­mii taas nor­maa­lis­ti.

Sami Ta­ka­la teks­ti

Jut­tua var­ten on haas­ta­tel­tu Vies­tin­tä­vi­ras­ton Ky­ber­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen tie­to­tur­vaa­si­an­tun­ti­jaa Ila­ri Ka­ris­ta.

Oma ai­ka 3/2014