1. Suojaa tietokone virustorjunnalla
Jos omistat Windows-tietokoneen, virustorjuntaohjelman käyttö on suositeltavaa. Applen OS X -käyttöjärjestelmässähaittaohjelmat eli virukset ovat sen sijaan huomattavasti harvinaisempia, eivätkä virustorjuntaohjelmat ole aivan välttämättömiä. Tietokoneen suojaaminen ei silti mene koskaan hukkaan: riski saada virus on aina olemassa.
Haittaohjelmien tekijöiden motiivina on usein raha. Esimerkiksi pankkihaittaohjelmat vakoilevat tietokoneen käyttäjän verkkopankkitunnuksia ja luottokorttitietoja. Pahimmassa tapauksessa ne pääsevät varastamaan rahaa pankkitileiltä ja käyttämään luottokorttia.
2. Kännykällä pärjää ilmankin
Haittaohjelman tarttuminen älypuhelimeen on epätodennäköisempää kuin tietokoneessa. Eniten mobiililaitteiden haittaohjelmia on havaittu Androidpuhelimissa. Yksi syy on se, että Android-puhelimiin voi ladata ohjelmia muualtakin kuin Androidin omasta ohjelmakaupasta.
Jos Android-puhelimeensa lataa kolmannen osapuolen tarjoamia sovelluksia tai ylipäätään käyttää paljon erilaisia ohjelmia, virustorjunnan hankkiminen on järkevää. IPhonessa ja Windows Phonessa virushavainnot ovat niin vähäisiä, että peruskäyttäjä pärjää ilman virustorjuntaa. Samat ohjeet pätevät taulutietokoneissa.
3. Virustorjuntaa saa myös ilmaiseksi
Kotikäyttäjä voi valita maksullisista ja maksuttomista virustorjuntaohjelmista. Tarjonta on laaja. Maksullisissa ohjelmissa virusten tunnistuskyky on yleensä parempi. Virustorjuntaohjelmia valmistavat esimerkiksi suomalainen FSecure ja yhdysvaltalainen Norton. Ne maksavat kotikäyttäjälle halvimmillaan 40–60 euroa vuodessa.
Maksuttomat virustorjuntaohjelmat tarjoavat hyvän perussuojan. Maksuttomia ovat esimerkiksi Microsoftin Security Essentials ja AVG Antivirus Free.
4. Pidä ohjelmistot ajan tasalla
Pelkkä virustorjuntaohjelma ei riitä. Sen lisäksi pitää huolehtia siitä, että käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen päivitykset ovat ajan tasalla. Esimerkiksi Apple ja Microsoft tarjoavat säännöllisesti päivityksiä tietokoneisiin.
Päivitykset kannattaa ladata heti, kun niistä tulee ilmoitus. Päivitysten jälkeen tietokone on hyvä käynnistää uudelleen. Myös internetselaimesta pitäisi aina olla uusin versio. Vanhentuneet ohjelmistot ovat alttiimpia haittaohjelmille.
5. Käytä salattua yhteyttä
Verkkopankissa ja verkkokaupassa asioidessa on syytä varmistaa, että internetyhteys on salattu. Yhteys on salattu, kun verkkosivun osoite alkaa kirjainyhdistelmällä https tavanomaisen http:n sijaan. Lisäturvaa saa, kun klikkaa lukkokuvaketta. Se tulee osoiteriville automaattisesti, kun yhteys on salattu. Sitä kautta pääsee varmistamaan, että salausvarmenne on myönnetty nimenomaan sivuston ylläpitäjälle, kuten pankille.
6. Kotimainen verkkokauppa luotettavampi
Ostosten tekeminen suomalaisissa verkkokaupoissa on turvallisempaa kuin ulkomaisissa. Suomalaiset verkkokaupat noudattavat suomalaista lainsäädäntöä, ja mahdollisia ongelmia on siten helpompi lähteä ratkomaan.
Tunnettuihin ulkomaisiin verkkokauppoihin uskaltaa myös luottaa. Jos on epävarma sivustosta, kannattaa etsiä hakukoneella verkkokauppaa käyttäneiden asiakkaiden kokemuksia.
7. Klikkaa yksityinen selaus päälle
Rahaliikenteen hoitaminen verkossa kannattaa keskittää yhdelle tietokoneelle, jonka tietoturva on kunnossa. Jos verkkopankkia joutuu käyttämään jonkun toisen koneella, esimerkiksi nettikahvilassa, on tärkeää varmistaa, että käyttää yksityistä selailua.
Yksityisen selauksen ollessa päällä internetselain ei tallenna tietoja, joita käyttäjä syöttää tietokoneelle. Jos selaimesta ei saa päälle yksityistä selailua, kannattaa selailuhistoria tyhjentää selaimen asetuksista, ennen kuin lopettaa tietokoneen käytön.
8. Vältä epämääräisiä sivustoja
Haittaohjelmat tarttuvat yleensä verkkosivuilta. Nettisurffailijan on kuitenkin vaikea omin silmin tunnistaa, levittääkö jokin sivusto viruksia vai ei. Verkkorikolliset pyrkivät iskemään suosituille sivustoille. Facebookin ja Hotmailin kaltaiset sivustot ovat ainakin toistaiseksi välttyneet suurilta massasaastumisilta.
Suurin riski saada tartunta on pornosivuilla. Osa hämäräperäisten sivustojen ylläpitäjistä myy surutta mainostilaa kenelle tahansa, myös haittaohjelmia sivustoille ujuttaville verkkorikollisille.
Ainakin Googlen internetselain Chrome ja Microsoftin Internet Explorer suodattavat sivustoja. Selainten valmistajat ylläpitävät listaa sivustoista, jotka on tunnistettu haitallisiksi. Jos nettisurffailija yrittää päästä saastuneelle sivustolle, selain varoittaa asiasta. Varoituksen saatuaan ei kannata jatkaa eteenpäin.
9. Jätä roskaposti avaamatta
Sähköposti on toinen suuri virusten levittäjä. Tuntemattomalta lähettäjältä tulleen sähköpostin kanssa kannattaa olla varovainen varsinkin, jos sähköposti on kirjoitettu huonolla suomella tai englannilla. Sähköposti kannattaa jättää kokonaan avaamatta, jos jo otsikko vaikuttaa epäilyttävältä.
Epämääräisen sähköpostin liitetiedostoa ei kannata koskaan avata, vaan roskaposti pitää tuhota. Jos saastuneen liitetiedoston avaa eikä tietokoneen tietoturva ei ole kunnossa, virus mitä ilmeisimmin tarttuu. Yleensä virus ei tartu pelkästä roskapostin lukemisesta.
10. Ota varmuuskopioita
Tärkeistä tiedostoista, kuten valokuvista ja päiväkirjamerkinnöistä, kannattaa ottaa varmuuskopioita säännöllisesti, esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain. Kun tietokone on jo saastunut, tiedostot voi olla liian myöhäistä pelastaa. Yksi hyvä tapa ottaa varmuuskopioita on USB-tikku. Niihin mahtuu paljon sisältöä, ne ovat edullisia ja menevät pieneen tilaan.
11. Käytä monimutkaisia salasanoja
Helpot salasanat on helppo murtaa. Siksi on tärkeää, että sähköpostin ja verkkopalveluiden salasanat ovat pitkiä ja monimutkaisia. Se tuo jo itsessään suojaa.
12. Evästeistä voi kieltäytyä
Verkkosivustot pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon tietoa kävijöistä. Verkkosivustot näkevät esimerkiksi, missä maassa nettisurffailija on, mitä tietokonetta ja internetselainta hän käyttää ja miltä sivustolta hän on tullut. Jos sivusto tarjoaa evästeitä (englanniksi cookies), se pystyy tunnistamaan käyttäjän ja tarjoamaan tälle esimerkiksi kohdennettuja mainoksia. Jos niitä ei halua, evästeiden luovuttamisesta voi kieltäytyä.
Tästä tunnistat viruksen
● Jos tietokoneen tai ohjelmistojen käynnistyminen kestää pitkään, jotain on todennäköisesti vialla. Vinkkejä mahdollisesta viruksesta ovat myös tietokoneelle ilmestyneet oudot ohjelmat, joita käyttäjä ei ole itse asentanut.
● Hälytyskellojen pitäisi soida, jos internetselain ilmoittaa yhtäkkiä, että se yrittää ladata tiedoston, jota itse ei ole päättänyt ladata. Tällöin lataus kannattaa heti peruuttaa.
● Pahimpia viruksia ovat nyt Cryptolockerhaittaohjelmat, jotka salakirjoittavat tietokoneen kovalevyn sisällön ja lukitsevat sen jälkeen koko koneen. Kun tietokoneen yrittää avata, näytölle ilmestyy viesti, jossa kerrotaan, että tietokone on lukittu ja käyttäjältä vaaditaan rahaa.
● Kannattaa harkita tarkasti, maksaako lunnaita, jos tietokone lukitaan. Lunnaiden maksamisella ruokkii samalla rikollista toimintaa, ja rikolliset saavat yllykkeen jatkaa toimintaansa. Vaikka rahat siirtäisikin, mitään takeita ei ole tietokoneen avautumisesta. Asiasta kannattaa tehdä ilmoitus poliisille.
● Kaikki virukset eivät ole näin pahoja. Virustorjuntaohjelmat pystyvät tuhoamaan monet haittaohjelmat, jolloin tietokone toimii taas normaalisti.
Sami Takala teksti
Juttua varten on haastateltu Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaasiantuntijaa Ilari Karista.
Oma aika 3/2014
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.